Ruotsinkieli on Vaasan suurin miinus

en löytänyt mitään lakia että ruotsinkieli olisi pääkielenä österbottenilla (itäpohja). Kyröläisten paikallislehti pohjankyrö sekä kyrönmaa ei ainakaan kerro mitään siihen suuntaan että pääkieli on ruotsi, lehdessä oli ainoastaan suomenkielisiä juttuja. Pohjanmaa on muuten oikeasti koko pohjanmaa (vaasanlääni sis oulun) eikä vain nykyinen rannikkopohjanmaa. Nyk rannikko pohjanmaa on tekaistu maakunnan nimi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa

ei ainakaan täällä kirjoitti:

en löytänyt mitään lakia että ruotsinkieli olisi pääkielenä österbottenilla (itäpohja). Kyröläisten paikallislehti pohjankyrö sekä kyrönmaa ei ainakaan kerro mitään siihen suuntaan että pääkieli on ruotsi, lehdessä oli ainoastaan suomenkielisiä juttuja. Pohjanmaa on muuten oikeasti koko pohjanmaa (vaasanlääni sis oulun) eikä vain nykyinen rannikkopohjanmaa. Nyk rannikko pohjanmaa on tekaistu maakunnan nimi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa

Pohjanmaan kivikautinen asutus sijaitsi silloisella rannikolla, joka nykyisin on jäänyt jokien keskijuoksuille maankohoamisen seurauksena. Rautakaudella Pohjanmaan asutus LIENEE ( SUOMENKIELTÄ JA KÄSITE "SUOMI" EI SIIHEN AIKAA OLLUT OLEMASSAKAAN MUTTA UGRIALAISHEIM.KIELTÄ KYLLÄ, MUTTA KAUKANA POHJOLASTA ) ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esiintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin.

Ruotsi on ALUNPERIN Pohjanmaan maakunnan pääkieli ! Österbotten on Österbotten ruotsinpuolelta katsottuna, Finland oli ainoastaan Ruotsin lääni siihen aikaa ! Västerbotten on siis idässä !

amatöörien tekemä ! kirjoitti:

Pohjanmaan kivikautinen asutus sijaitsi silloisella rannikolla, joka nykyisin on jäänyt jokien keskijuoksuille maankohoamisen seurauksena. Rautakaudella Pohjanmaan asutus LIENEE ( SUOMENKIELTÄ JA KÄSITE "SUOMI" EI SIIHEN AIKAA OLLUT OLEMASSAKAAN MUTTA UGRIALAISHEIM.KIELTÄ KYLLÄ, MUTTA KAUKANA POHJOLASTA ) ollut suomen- ja saamenkielistä, joskin eräät tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että Vaasan seudun kukoistava kulttuuri kansainvaellus- ja merovingiajalla oli ainakin osittain germaaninen. Skandinaavisissa lähteissä esiintyvä arvoituksellinen nimi "kveenit" saattaa viitata Pohjanmaan asukkaisiin.

Jos wikipediaa pidät amatöörien sivustona varo laittamasta sieltä sitten tietoja tänne. Teit näin itsellesi tärkeiden tietojen osalta, mutta jätit muun tiedon pois. Jos teet tutkimusta pidä mieli avoimena, muuten tutkimus lähtee väärille raiteille. Näin se lienee, vai mitä? Vaasan seedulla tarkoitat ilmeisesti kyrönmaata, muinaista pohjankyrön suurpitäjää. Tuolloin ei varmasti ollut Suomea (tulee tutkijoiden mukaan muuten sanasta sampo 'maa' ;'kalevala'). Ei ainakaan nykyisessä merkityksessään. Ei myöskään ollut montaa muutakaan nykyisin tunnettua maata. Silloin ihmiset elivät luonnon antimilla ja myös luonnon armoilla. Ei silloin ollut aikaa ja liikaa väkeä perustaa armeijoita ym. Elettiin heimoina ja taisteltiin pyydystysalueiden hallinnasta muiden heimojen kanssa. Jos yrität viitata Suomalaisten huonommuuteen tai alempiarvoisuuteen, kentien itseesi verraten. Haluaisin tietää mikä on se "rotu" joka on niin paljon parempi että jaksaa jauhaa pas..kaa ja valehdella itselleen ja muille. Millä tavoin koet itsesi paremmaksi? Ei silloin ollut Ruotsia eikä ruotsalaisiakaan, hekin elivät heimoina luonnonarmoilla. Eli mikä on se "rotu" joka on/oli parempi.?

kainuulainen kirjoitti:

Jos wikipediaa pidät amatöörien sivustona varo laittamasta sieltä sitten tietoja tänne. Teit näin itsellesi tärkeiden tietojen osalta, mutta jätit muun tiedon pois. Jos teet tutkimusta pidä mieli avoimena, muuten tutkimus lähtee väärille raiteille. Näin se lienee, vai mitä? Vaasan seedulla tarkoitat ilmeisesti kyrönmaata, muinaista pohjankyrön suurpitäjää. Tuolloin ei varmasti ollut Suomea (tulee tutkijoiden mukaan muuten sanasta sampo 'maa' ;'kalevala'). Ei ainakaan nykyisessä merkityksessään. Ei myöskään ollut montaa muutakaan nykyisin tunnettua maata. Silloin ihmiset elivät luonnon antimilla ja myös luonnon armoilla. Ei silloin ollut aikaa ja liikaa väkeä perustaa armeijoita ym. Elettiin heimoina ja taisteltiin pyydystysalueiden hallinnasta muiden heimojen kanssa. Jos yrität viitata Suomalaisten huonommuuteen tai alempiarvoisuuteen, kentien itseesi verraten. Haluaisin tietää mikä on se "rotu" joka on niin paljon parempi että jaksaa jauhaa pas..kaa ja valehdella itselleen ja muille. Millä tavoin koet itsesi paremmaksi? Ei silloin ollut Ruotsia eikä ruotsalaisiakaan, hekin elivät heimoina luonnonarmoilla. Eli mikä on se "rotu" joka on/oli parempi.?

sinä puhut ?? Eihän siitä ole kysymys vaan todellisuudesta ja rehellisyydestä. Suomi-sana tulee "Suomaa" sanasta, se on viimeinen tieto ! Soita riittää !! Heti kun Ugrilaisheimoista on kysymys niin alkaa aikamoinen vingutus !! Mistä syystä ?? Eihän tälle tosiasialle voi mitään ! Onko se Germaaniheimojen syytä että he "Ugrit" ovat olemassa ?? En usko ! Selitä se !!

kainuulainen kirjoitti:

Jos wikipediaa pidät amatöörien sivustona varo laittamasta sieltä sitten tietoja tänne. Teit näin itsellesi tärkeiden tietojen osalta, mutta jätit muun tiedon pois. Jos teet tutkimusta pidä mieli avoimena, muuten tutkimus lähtee väärille raiteille. Näin se lienee, vai mitä? Vaasan seedulla tarkoitat ilmeisesti kyrönmaata, muinaista pohjankyrön suurpitäjää. Tuolloin ei varmasti ollut Suomea (tulee tutkijoiden mukaan muuten sanasta sampo 'maa' ;'kalevala'). Ei ainakaan nykyisessä merkityksessään. Ei myöskään ollut montaa muutakaan nykyisin tunnettua maata. Silloin ihmiset elivät luonnon antimilla ja myös luonnon armoilla. Ei silloin ollut aikaa ja liikaa väkeä perustaa armeijoita ym. Elettiin heimoina ja taisteltiin pyydystysalueiden hallinnasta muiden heimojen kanssa. Jos yrität viitata Suomalaisten huonommuuteen tai alempiarvoisuuteen, kentien itseesi verraten. Haluaisin tietää mikä on se "rotu" joka on niin paljon parempi että jaksaa jauhaa pas..kaa ja valehdella itselleen ja muille. Millä tavoin koet itsesi paremmaksi? Ei silloin ollut Ruotsia eikä ruotsalaisiakaan, hekin elivät heimoina luonnonarmoilla. Eli mikä on se "rotu" joka on/oli parempi.?

Kaikkia sitä "kuulee" !!!!

"paremmuudesta" kirjoitti:

sinä puhut ?? Eihän siitä ole kysymys vaan todellisuudesta ja rehellisyydestä. Suomi-sana tulee "Suomaa" sanasta, se on viimeinen tieto ! Soita riittää !! Heti kun Ugrilaisheimoista on kysymys niin alkaa aikamoinen vingutus !! Mistä syystä ?? Eihän tälle tosiasialle voi mitään ! Onko se Germaaniheimojen syytä että he "Ugrit" ovat olemassa ?? En usko ! Selitä se !!

Turha täällä on jauhaa puupäille. Lukekaa ja ottakaa selvää. Keräsin tietolähteitä joista voitte itse lukea jos ette usko. Jos ette halua uskoa, niin sitten saatte tehdä niin, mutta muistakaa; totuus voittaa. 1500 luvulla alkoi K Vaasan johdolla ruotsinvallan järjestelmällinen suomalaisuuden tuhoaminen. No osakseen saivat myös skoonen tanskalaiset sekä pohjoisen saamelaiset. Haavio Martti: Bjarmien vallan kukoistus ja tuho. Helsinki: WSOY, 1965 Haavio Martti: Piispa Henrik ja Lalli. Porvoo: WSOY, 1948 Haavio Martti: Suomalaisen muinaisrunouden maailma. Porvoo: WSOY, 1935 Harva Uno: Suomalaisten muinaisusko. Porvoo: WSOY 1948. Huurre Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Helsinki: Otava, 1979 Jaakkola Jalmari: Suomen varhaishistoria II: Heimokausi ja Kalevala-kulttuuri. Porvoo: WSOY, 1935, 1956 Jokipii Mauno: Ruotsin ja Länsi-Suomen lähetyspyhimysten muistoja, SM 1989 Jokipii Mauno: Suomen vanhimmista kaupungeista ja Itämeren piirin kaupunkijärjestelmästä keskiajalla, SM 1985 Kirkinen Heikki: Bysantin perinne ja Suomi. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1987 Lehtinen Erkki: Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-n.1680. Hist.tutk LX, Helsinki 1961. Lehtinen Erkki: Suomen varhaishistorian ja ristiretkikauden kuvasta. Jyväskylä: SHS, 1968 Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Teoksessa: Honka-Hallila: Vesilahti 1346-1996, 1996 Linna Martti (toim.): Muinaisrunot ja todellisuus. Jyväskylä: Gummerus, 1987 Linna Martti (toim.): Suomen varhaiskeskiajan lähteitä. Jyväskylä: Gummerus, 1989 Luoto Jukka: Suomen varhaiskristillisyydestä, SM 1989 Pirinen Kauko: Keskiajan kulttuurin välittyminen Suomeen. SKH 1, 1979 Raunio Ilkka: Adlercreutzeista Österbladheihin - Suomen säätyläistön historiaa. Tammi. Helsinki, painettu Jyväskylässä. 2000. Rinne Juhani: Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri. Helsinki: Otava, 1932 Saarenheimo Juhani: Vanhan Pirkkalan historia. Tampere, 1974 Salmo Helmer: Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1938 Salo Unto: Häme ja Satakunta. Satakunta XVII, kotiseutu, 1967 Salo Unto: Satakunnan historia: Satakunnan pronssikausi, I, 2, Rauma: Satakunnan Maakuntaliitto r.y., 1981 Salo Unto: Vesilahti Hinsala / Jokioinen harmaa. Rautakautisen kalmiston kaivaus 30.5.-21.6.1984, Turun Yliopisto 1985 Salomies Ilmari: Suomen kirkon historia I. Helsinki: Otava, 1944 Sarvas Pekka: Ristiretkiajan ajoituskysymyksiä. Suomen Museo n:o78, 1971 Sturluson Snorri: Norjan kuningassaagat. Porvoo: WSOY 1961 Suvanto Seppo: Ensimmäinen ristiretki - tarua vai totta? Teoksessa: Muinaisrunot ja todellisuus. Historian aitta 20, 1987. Suvanto Seppo: Satakunnan historia, Keskiaika. Rauma: Satakunnan Maakuntaliitto r.y., 1981 Voionmaa Väinö: Suomalaisia keskiajan tutkimuksia. Porvoo: WSOY, 1912 Werner Joachim: Kirmukarmu - Monza - Roes - Vendel XIV. SM 65, 1958

kainuulainen kirjoitti:

Turha täällä on jauhaa puupäille. Lukekaa ja ottakaa selvää. Keräsin tietolähteitä joista voitte itse lukea jos ette usko. Jos ette halua uskoa, niin sitten saatte tehdä niin, mutta muistakaa; totuus voittaa. 1500 luvulla alkoi K Vaasan johdolla ruotsinvallan järjestelmällinen suomalaisuuden tuhoaminen. No osakseen saivat myös skoonen tanskalaiset sekä pohjoisen saamelaiset. Haavio Martti: Bjarmien vallan kukoistus ja tuho. Helsinki: WSOY, 1965 Haavio Martti: Piispa Henrik ja Lalli. Porvoo: WSOY, 1948 Haavio Martti: Suomalaisen muinaisrunouden maailma. Porvoo: WSOY, 1935 Harva Uno: Suomalaisten muinaisusko. Porvoo: WSOY 1948. Huurre Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Helsinki: Otava, 1979 Jaakkola Jalmari: Suomen varhaishistoria II: Heimokausi ja Kalevala-kulttuuri. Porvoo: WSOY, 1935, 1956 Jokipii Mauno: Ruotsin ja Länsi-Suomen lähetyspyhimysten muistoja, SM 1989 Jokipii Mauno: Suomen vanhimmista kaupungeista ja Itämeren piirin kaupunkijärjestelmästä keskiajalla, SM 1985 Kirkinen Heikki: Bysantin perinne ja Suomi. Joensuu: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1987 Lehtinen Erkki: Hallituksen yhtenäistämispolitiikka Suomessa 1600-n.1680. Hist.tutk LX, Helsinki 1961. Lehtinen Erkki: Suomen varhaishistorian ja ristiretkikauden kuvasta. Jyväskylä: SHS, 1968 Linna Martti: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot. Teoksessa: Honka-Hallila: Vesilahti 1346-1996, 1996 Linna Martti (toim.): Muinaisrunot ja todellisuus. Jyväskylä: Gummerus, 1987 Linna Martti (toim.): Suomen varhaiskeskiajan lähteitä. Jyväskylä: Gummerus, 1989 Luoto Jukka: Suomen varhaiskristillisyydestä, SM 1989 Pirinen Kauko: Keskiajan kulttuurin välittyminen Suomeen. SKH 1, 1979 Raunio Ilkka: Adlercreutzeista Österbladheihin - Suomen säätyläistön historiaa. Tammi. Helsinki, painettu Jyväskylässä. 2000. Rinne Juhani: Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri. Helsinki: Otava, 1932 Saarenheimo Juhani: Vanhan Pirkkalan historia. Tampere, 1974 Salmo Helmer: Die Waffen der Merowingerzeit in Finnland. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1938 Salo Unto: Häme ja Satakunta. Satakunta XVII, kotiseutu, 1967 Salo Unto: Satakunnan historia: Satakunnan pronssikausi, I, 2, Rauma: Satakunnan Maakuntaliitto r.y., 1981 Salo Unto: Vesilahti Hinsala / Jokioinen harmaa. Rautakautisen kalmiston kaivaus 30.5.-21.6.1984, Turun Yliopisto 1985 Salomies Ilmari: Suomen kirkon historia I. Helsinki: Otava, 1944 Sarvas Pekka: Ristiretkiajan ajoituskysymyksiä. Suomen Museo n:o78, 1971 Sturluson Snorri: Norjan kuningassaagat. Porvoo: WSOY 1961 Suvanto Seppo: Ensimmäinen ristiretki - tarua vai totta? Teoksessa: Muinaisrunot ja todellisuus. Historian aitta 20, 1987. Suvanto Seppo: Satakunnan historia, Keskiaika. Rauma: Satakunnan Maakuntaliitto r.y., 1981 Voionmaa Väinö: Suomalaisia keskiajan tutkimuksia. Porvoo: WSOY, 1912 Werner Joachim: Kirmukarmu - Monza - Roes - Vendel XIV. SM 65, 1958

selittää ? Missä viipyy kaikki Ruotsin tiedemiesten ajatukset ?? Ei tuossa ole yhtään kappaletta !

tuolla yrität kirjoitti:

selittää ? Missä viipyy kaikki Ruotsin tiedemiesten ajatukset ?? Ei tuossa ole yhtään kappaletta !

suomen historiaa,ajattele jos silloin paljastuisi jotain...