Hei!
Pitkä liitto ajautunut lopulliseen umpikujaan.Yhdessä (vielä) asutaan,mutta ei vuosiin enää sillai;) ja muutenkaan ei lämpöä tunnu olevan.Puoliso haluaisi asua jatkossa yksin,mutta minä en.
Onnistuuko vielä tässä iässä uuden vaimon löytäminen?
Seuraahan aina sais,mutta en varsinaisesti ole sitä vailla,vaan aitoa ja lämmintä suhdetta.
Pitkä liitto ajautunut lopulliseen umpikujaan.Yhdessä (vielä) asutaan,mutta ei vuosiin enää sillai;) ja muutenkaan ei lämpöä tunnu olevan.Puoliso haluaisi asua jatkossa yksin,mutta minä en.
Onnistuuko vielä tässä iässä uuden vaimon löytäminen?
Seuraahan aina sais,mutta en varsinaisesti ole sitä vailla,vaan aitoa ja lämmintä suhdetta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ainakin 10 vuotta liitossa, jonka olet kerran vannonut ikuiseksi, ja yritä kaikkesi vaimoa miellyttääksesi, ota se ensisijaiseksi elämäsi tehtäväksi.
Kun vielä jaksat tuon ainakin 1o vuotta, olet liitosta erottuasi tilanteessa, jossa jokaista vapaata miestä kohti on pari tai kolme naista sinkkuina ... silloin on valinnan varaa löytää se onnellinen, joka hoitaa sinua vanhana sairaana kuuliaisesti ja nöyrästi.
siellä on helliä ja lämpöisiä, ainakin enemmän kuin täällä.
Täällä on vain fiksuja.
Ja toisaalta, mikä sai sinut kysymään täältä? Onhan sinulla ulko-ovi?
Ja jos on rollaattori, niin pyydä taloyhtiötä asentamaan sellainen luiska. Siitä pääsee ulos kierimälläkin.
Oudolta kyllä tuntuu, että asutte vielä yhdessä, samassa huushollissa. Rakkaus ja intohimo kuolleet suhteestanne aikapäiviä sitten.
Kannattaisi pitää mielessä, että meillä jokaisella on vain tämä yksi ja ainut elämä, miksi sitä ei edes yrittäisi elää täysillä ja parhaalla mahdollisella tavalla.Mietipä, oletko onnellinen.
"Kirjallista seksiä, tai fiilistä" kaipaavan "Punaviini"-provoon.
Tai sitten, täällä tavalliseen, teinihuumoriin.
Sitten täällä on joitain jotka huvittelevat.
Tällaiset ovat niin ilmiselviä, että vakavasti vastaajillekin nauretaan.
Eletään vain kerran, tälläkeholla. Muuteen mielestäni monta kertaa, siis elämiä. Päästä irti ja löydä itsesi, sen jälkeen jotakin vielä parempaa... kokemuksella
Niinkauan kun on naisia ja miehiä,vanhainkorissa on kauheita mustasukkaisuus draamoja.
Ellei mies oo mikään virttynyt lehmäntissi niin ,kyllä se jollekkin kelpaa,painu ulos kattelemaan.
tiedät? Taidat olla sellainen puoli-italialainen Howard tyyppi joka kaihoaa Marinan kanssa harharetkille?
jessus millai niilla rollaattoreil kiilataan ja kolhitaan kilpailijoitten sääriä.
vielä virtaa on parhaita sarjoja ja kyllä säälin Howardia,vois se eres kerran onnistuu.
Äitini oli loppuvuosinaan 10 paikkaisessa ryhmäkodissa jossa oli vain naisia - mutta hetken aikaa siellä oli yksi papparainen. Koville se joutui niiden mummojen kanssa.
vanhainkoreis,voivoi. Mut mitäs meinaat,ku tuntuu joskus, että sitä on täällä palstallakin.Se vasta hassua on.
Voi hyvänen aika! Jos pääset/joudut vaimosta erille älä vähintään puoleen vuoteen edes vilkaise naisia. Nauti olostasi, tee mitä aina olet halunnut. Jos tähtiin on kirjoitettu, että uusi kottarainen ilmaantuu pihapiiriin pesäntekoon et sillekään voi mitään. Anna elämän viedä
tällasii,yksin ei uskalleta olla hetkeekään,jos oma muija ei kiinnosta,uusi pitää saada äkkiä tilalle! Ja vielä vanhanakin,munkin exä 70 ja risat,ei kunnolla erottu oltu vielä niin jo uusi muija valmiina! Ja nyt on taas niin onnellinen--jonkun aikaa,ehtineekö vielä uusia jos tää menee pieleen. Ihan naurattaa tuo touhu...kunnes uuden muijan silmät aukeaa...
miesten keskuudessa huhu, että naisen kanssa on suloista olla, auvoista elämää, huvia ja herkkua monenlaista tarjolla. Kun sitten mies hoksaa, ettei elämä olekaan sitä onnellista, mitä odotti, hän uskoo vian olevan naisessa, ja päättää vaihtaa toiseen. Jos ei toinenkaan nainen täytä odotuksia, täytyy taas vaihtaa, ja niin edelleen. Sitten on niitäkin miehiä, jotka tyytyvät siihen yhteen ja nielevät harminsa nalkuttavan ja kylmän naisen rinnalla, ehkä mielessään kaihoten toista, mutta kyvyttömänä toimimaan jää kerran valitsemansa kanssa kärsimystään jatkamaan. Tai kerran vaihdettuaan järkiintyvät ja sietävät epätyydyttävän parisuhteen.
jos liitto on kylmä, tylsä ja tunteeton. Tietenkin on myös ihmisiä, joille jokaisen kanssa elämä on tylsää, kylmää ja tunteetonta. Uskon ehdottomasti "oikeaan rakkauteen", niin imelältä kuin se omissa korvissanikin kuulostaa. Ihmisten ei pitäisi hakautua ensimmmäiseen "sopivaan" ja hirttyä naimisiin talojen ja tavaroiden kanssa.
Minäkin löysin ihana miehen, omanikäisen kaikenlisäksi. Ulkoisestikin vertaisen, siis yhtä hyvän näköisen kuin itsekin olen. Kyllä kannatti erota huonosti kohtelevasta miehestä. Miksi olisi pitänyt odottaa ja mitä. Olen vastaeronnut ja mielestäni ansainnut tämän kaiken ihanuuden ja yhteiset hellät hetket sängyssäkin. En nyt ole naimisiin menossa kuitenkaan ihan heti. Tämä on ihan totta.
ne kaikki on aluksi,niin vanhana kuin nuorenakin tavatut. Tahtoo olla vaan jo niin piintyneet tavat ja täytyy todella olla kuin lottovoitto jos tänkin ikäisenä löytää vastakappaleen. Jonka kanssa kaikki sujuu nappiin. En usko enkä ole pessimisti.
Voi joka tapauksessa sitten vanhana muistella kuinka ihana oli 50 romanssi, jos sitä ennen takana on huono liitto. Miehillä on piintyneet tavat. Naisena voi opetella uusille tavoille. Ottaa ne rikkautena ja uutena piristävänä lisänä. Toivon niin:) Ainakin kannattaa antaa palaa, kun oikeesti sopiva osuu kohdalle. Ei niitä usein kohtaa yhden ihmisiän aikana.