Miksi yleesäkin

kautta, eikä niitä ole kuin muutamalla paikkakunnalla. Joka tapauksessa ei läheskään tarvetta vastaavasti, mikä on tosi sääli, koska esim. vantaalaisen perhekuntoutuskeskuksen johtaja on kertonut, miten huostauhan alla olevista perheistä iso osa voidaan turvallisesti kotiuttaa jo 6-8 viikon kuntoutuksella. Jotkut tarvitsevat pitemmän ajan, mutta heillä kai max aika on 3 kk. En ole tuosta viimeisestä ihan varma, se pitäisi tarkistaa.

Jos tukea on annettava niin kuin lain mukaan on, niin resurssit tulee järjestää. Vaikka ostopalveluna. Nyt on paljon työttömyyttä ja hoitohenkilökuntaa on työttöminä, sekä muiden alojen ihmisiä, joille epäpätevinä tarvitsisi maksaakin palkkaluokkaa alempi palkka vaikka kotihommia tunnollisesti tekisivät. Kuntien on tullut ennakoida resurssit. Ei ole mitään porsaanreikää olemassa perusteluksi, ettei muka resursseja ole. Ne on oltava ja jos ei ole niin viipymättä rekrytoimaan ihmisiä että on resursseja. Rahaa yhteiskunnalla kyllä on, enkä ymmärrä mitä varten kieltäytyisivätkään antamasta apuja, muuta kuin jonkin sortin kiusantekeminen apua tarvitseville. Ja jos väittävät rahasta tekevän tiukkaa, niin tarkistakoot kunnat talouttaan.

Korjaan käsitystäsi että ei äidit ole saatanoita vaan äitejä. Äideissä on nuoria ja se teettää jos vaikka mitä. Ennen oli kotisisaret, jotka kävivät pari viikkoa vauvan syntymän jälkeen äidin apuna. Leipoivat ja laittoivat hyvää ruokaa. Miksi ei nykyajan äidit mielestäsi saisi saada samaa apua. Jos sattuu sairastumaan niin lapsille tarjotaan nykyisin päiväkotipaikkaa, ainakin minulle tarjottiin sellaista kun neljäs syntyi. En käyttänyt tarjousta hyväkseni ja ruvennut siitä maksamaan. Täytyy olla aika sairas, jos on isommat lapset ja siihen tarvitsisi apuja. Ja jos kellä on mies niin hänen tehtävänsä on hoitaa askareet. Koti kestää ilman mitään suursiivouksia jonkin aikaa että joutaa parantelemaan itseään. Pitkäaikaissairaus joka vie heikoksi on asia erikseen, mutta jos on mies talossa niin ei siinä mitään ongelmaa pidä olla että yhteiskunnan tarvitsisi apuun tulla. Avun tarjoaminen lapsen syntymän johdosta nykyisille nuorille on mielestäni tarkoituksen mukaista. Vaikka itse ei ole sellaisesta saanutkaan nauttia. Yh-äitinä jouduin leikkaukseen, valmistin lapsilleni ruuat valmiiksi ja vannotin ettei kenellekään saa sanoa missä äiti on. Sairaalassa kielsin kaikki tahot antamasta minun olemassaolostani mitään tietoa kenellekään, sossun takia. Lapset pärjäsivät hyvin, vanhemmat hoitivat nuorempansa ja kaikki meni hyvin. Voi hyvää päivää itsellesi.

Kuka niitä kodinhoitajia on mielestäsi tuollaisin perustein ollut kenenkään kotiin hankkimassa? Haaveeksi jää, että siihen saisit purkaa vihaasi niin, että unohda koko juttu. Kyllä siihen on laissa olemassa ihan selkeät perusteet, joilla lapsiperheisiin on myönnettävä kodinhoitoapua. Lue sieltä, ennen kuin alat ketään saatanoiksi haukkumaan.

Kyse on siis siitä että annetaanko kotiapua, kotiavustajaa, kodinhoitajaa lapsiperheelle esimerkiksi laissa mainittujen syiden perusteella vai otetaanko lapsia huostaan kotootaan kotipalveuluiden puuttumisen vuoksi!!!!!! http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 ................. Sosiaalipalvelut 17 § Sosiaalipalvelut Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: 1) sosiaalityö; 2) kasvatus- ja perheneuvonta; 3) kotipalvelut; ................. 18 § Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. 19 § Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. 20 § Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. 21 § Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista....... __________________________ http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaaliasiamies on tosissaan/1135245177579 .............. Valitettavan tavallista on, että esimerkiksi kotipalvelua pyytävälle lapsiperheelle vastataan puhelimessa, ettei kunnalla ole mahdollisuutta järjestää tilapäistä kodinhoitoapua esimerkiksi hoitovapaalla olevan vanhemman sairastuessa. Kun avun tarvitsija ei saa eikä osaa pyytää kirjallista päätöstä asiasta, ei hänellä ole valitusmahdollisuuttakaan. Kaikkein huonoimpaan asemaan jäävät ne kuntalaiset, jotka eivät onnistu pääsemään puhelimella läpi esimerkiksi toimeentulotuen hakuun, sillä etuusyksiköllä on vain yhden tunnin päivittäinen puhelinaika. Lapsiperheiden avunsaanti ongelmatilanteissa herätti viime vuonna Etelä-Suomen lääninhallituksen selvittämään, noudattavatko kunnat sosiaalihuoltolakia lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä. Tilapäistä apua tarvitseva lapsiperhe ohjataan nyt usein lastensuojelun asiakkaaksi, vaikka perheellä ei olisi mitään lastensuojelun tarvetta. Vielä 1990-luvulla noin 52 000 lapsiperhettä sai kotipalvelua ja lastensuojelun asiakkaina oli noin 20 000 alle 18-vuotiasta. Pari vuotta sitten kotipalvelua sai vain 11 000 lapsiperhettä ja lastensuojelutoimien kohteena oli lähes 55 000 alaikäistä. Koska kotipalvelua saa vain ilmoittautumalla lastensuojelun asiakkaaksi, sopiikin kysyä, kuinka todellisia tiedot lastensuojelun asiakasmäärien huimasta kasvusta ovat. Kotipalvelun hakemista lastensuojelun asiakkuuden kautta tosin rajoittaa tehokkaasti se, että harva lastensuojelutyötä tarvitsematon lapsiperhe ehdoin tahdoin haluaa leimautua lastensuojelun asiakkaaksi. Kotiavun saaminen tilapäisessä tarpeessa saattaisi sen sijaan estää ongelmien kehittymisen niin pitkälle, että lapsiperhe todella tarvitsee apua lastensuojelullisin perustein. Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelua pitää antaa hakijalle tämän alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Sosiaalihuoltolaki ei mitenkään rajaa kotipalvelua annettavaksi lapsiperheille vain lastensuojelun, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien, saati syrjäytymisen aiheuttaman tarpeen mukaan. Lain mukaan kuntien pitää varata rahaa riittävästi kaikkien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen. Sosiaaliasiamiehet ovat tärkeä linkki kuntalaisten ja päättäjien välillä. ........... ___________________________________ http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/0494.html ”Lapsiperheiden kotipalvelun tila katastrofaalinen” 3.9.2008 klo 4.30 Asiantuntijan mielestä suomalaiset lapsiperheet tarvitsisivat enemmän kotiapua. Stakesin tutkijaprofessori Marjatta Bardy vaatii kotipalvelua lapsiperheille. Hän toivoo myös kotipalveluun vanhanajan kodinhoitajia. Suomalaiset lapsiperheet eivät saa riittävästi kotiapua. Lääninhallitusten viime vuonna tekemän selvityksen mukaan lapsiperheiden kotipalvelu oli puutteellista lähes jokaisessa kunnassa, eikä se monilta osin vastannut perheiden tarpeita, säädöksiä eikä suosituksia. Joissakin kunnissa lapsiperheiden kotipalvelua ei ole lainkaan. – Mielestäni se on todella idioottimaista ja katastrofaalista. Kotipalvelua tarvitaan, Marjatta Bardy Stakesista sanoo. Tuki perheille on kunnissa paljolti järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien varassa, eikä palvelujen saatavuus ole kattavaa. Monissa kunnissa kotipalvelu on organisoitu joko lastensuojelun tai vanhustyön yhteyteen, jolloin useita asiakasryhmiä jää helposti palvelun ulkopuolelle. Lama-aika vaikutti siten, että 1990-luvulla kunnat karsivat nimenomaan lapsiperheiden palveluista. – Tuolloin ajateltiin, että ei ole rahaa. Silloin leikattiin kaikkea mitä voitiin vain leikata. Kaikki tarvittavat varat menivät vanhuksille. Ajateltiin, että isät tulevat mukaan lastenhoitoon, ja riuskat nuoret kyllä pärjää itsekseen. Perheiden kriisien ja pahoinvoinnin lisääntyminen on saanut useat kunnat lisäämään lastensuojelun perhetyötä. Se apu ei kuitenkaan tavoita kaikkia perheitä. Jotkut kunnat tarjoavat kotiavun sijaan keskusteluapua. Bardyn mielestä tämä ei yksistään riitä, vaan työntekijöiden täytyy juttelun lisäksi tarttua myös tiskirättiin. – Ei ole mitään järkeä lähettää perheisiin jotain pikkupsykologeja. Se on mielestäni statuskysymys. Koetaan, että konkreettinen työ on jotenkin ala-arvoisempaa, vaikka ei se niin ole. Bardy olisi valmis uudistamaan tältä osin perhetyön koulutusta. – Toivoisin sellaisia vanhanajan kodinhoitajia, jotka olivat riuskoja, arkijärkisiä, talousihmisiä -se on apua parhaimmillaan. Perheet ajankäyttöruletissa Vuonna 2006 kotiapua sai vain 1,6 prosenttia lapsiperheistä. Apua saavien määrä on lisäksi vähentynyt neljän viimeisen vuoden aikana. Kaikissa lääneissä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat arvioivat lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden nykytilan heikoksi. Perheet taistelevat työpaineiden ja lastenhoidon välissä. Kaikilla ei ole sukulaisia, jotka pystyvät auttamaan ja niinpä monet perheet kitkuttelevat huonoissakin tilanteissa ilman apua. – Perheessä on paljon kriittisiä hetkiä, jolloin tukea tarvitaan. Esimerkiksi kun lapsi on kipeä, tai täytyy käyttää toista lasta sairaalassa. Ajankäyttörulettiin täytyisi saada apua, ei niin, että kotiin tulisi joku tekemään työt, vaan että yhdessä tehtäisiin. Mitä tapahtuu niissä perheissä, joissa ei ole isovanhempia? - Mari Keränen __________________ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/aula-lapsiperheiden-tuesta-säästöjä/55450 Aula: Lapsiperheiden tuesta säästöjä 13.1.2008 15:15 - Lapsiperheiden kodinhoitoapu on pudonnut joitakin kuntia lukuunottamatta palvelurakenteestamme lähes kokonaan, harmittelee lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. - Perheen ongelmat alkavat monesti pienistä asioista. Jos silloin saisi ajoissa apua ja tukea, vältyttäisiin usein kalliilta, raskailta toimilta. Vielä 1990-luvun alussa useimmissa kunnissa oli kodinhoitajia, jotka auttoivat lapsiperheitä, jos lapsi tai vanhempi sairastui tai perheeseen tuli lisäystä. Apu tuli heti kun sitä tarvittiin. Nykyään konkreettista apua lastenhoitoon ja kodin askareisiin ei juurikaan ole saatavilla. Yksityisiä palveluita ei ole kaikissa kunnissa tarjolla, eikä lapsiperheen rahat tahtoisi niihin riittääkään. - Ennaltaehkäisevä työ on hiljalleen rapautunut. Suomalainen perhepolitiikka on nykyään palokuntatoimintaa, lapsiasiavaltuutettu pohtii. - Yksi keskeisimpiä tekijöitä lastensuojelun taustalla on vanhempien jaksamattomuus ja uupumus. Lastensuojelun raskaat toimet ja huostaanotot ovat hyvin kalliita toimenpiteitä. ............. _______________ http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/09/717402 Lapsiperhe ei saa enää kotiin apua Julkaistu 18.09.2008 16:20 (päivitetty 16:35) Lapsiperheiden kotipalvelut ovat kadonneet kuntien tarjonnasta lähes tyystin. Etelä-Suomen läänin kunnista noin 60 prosenttia laiminlyö lakisääteisten palvelujen järjestämisen. Kuntien onkin annettava lääninhallitukselle selvitys, miten ne aikovat tilanteensa korjata. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat jo niin harvinaisia, etteivät lapsiperheet osaa enää edes kysyä niiden perään. Lääninhallituksen mukaan kuntien olisi aktiivisesti kerrottava tästä mahdollisuudesta. Monet kunnat ovat korvanneet kotipalvelua perhetyöllä, jota voi saada esimerkiksi lastensuojelullisin perustein. Silloin palveluja vaille jäävät ne lapsiperheet, jotka ovat avun tarpeessa tavanomaisessa arkielämässään. Kotipalvelu ei ole kuntalaiselle subjektiivinen oikeus, mutta sosiaalihuoltolain mukaan sitä annetaan, jos perheen tilanne niin vaatii. Tällaisiin tilanteisiin voidaan joutua, jos esimerkiksi vanhemmat sairastavat tai perheeseen syntyy vauva. Valvontaa tehostetaan Lääninhallitus ryhtyi selvittämään kotipalveluja saatuaan kantelun asiasta. Kunnilta kysyttiin, onko lapsiperheiden kotipalvelujen tarvetta edes selvitetty. Lisäksi selvitettiin hakemus- ja päätöksentekomenettelyä. Läänin 86 kunnasta 51:ssä on kotipalvelua ei ollut tarjolla riittävästi. Ainoastaan 17 kuntaa arvioi, että lain vaatima vähimmäistaso täyttyy. Myöskään päätöksenteko ei ollut lainmukaista. Asiakkaalle ei annettu esimerkiksi kirjallista muutoksenhakukelpoista päätöstä. Lääninhallitus aikoo tehostaa valvontaansa. Ne kunnat, joissa asiat olivat huonolla tolalla, saavat tammikuun loppuun asti aikaa selvittää, miten puutteet korjataan. Lääninhallitus muistuttaa, että määrärahoja on varattava kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Hallitusohjelmassa luvataan parannuksia lapsiperheiden kotipalveluihin, ja osa valtionosuuksien lisäyksestä olisikin käytettävä kotipalveluhenkilöstön lisäämiseen. ____________________ http://www.ukkola.net/sisalto/kunnallispolitiikka.htm KODINHOITAJIA LAPSIPERHEIDEN AVUKSI KODINHOITOYKSIKÖN PERUSTAMINEN Nykyisin kunnalta on lähes mahdotonta saada kotiapua ihan tavalliseen lapsiperheeseen. Apua annetaan vasta, kun lastensuojeluilmoitus on tehty ja perhe otettu/joutunut ns. ehkäisevän lastensuojelutyön asiakkaaksi. Stakesin selvitys lastensuojelun kehittämisohjelman pohjaksi on karu. Parin viime vuosikymmenen kuluessa lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on kasvanut 12.000:sta 60.000:een. Samaan aikaan kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt 60.000:sta 12.000:een. Laki ei tuona aikana ole heikentänyt lapsiperheiden avun saantia, vaan kuntien omilla päätöksillä on kodinhoitopalvelut ohjattu vanhusväestölle. Lapsiperheiden tukeminen lyhytaikaisten vaikeiden jaksojen yli on inhimillisempää, mutta myös halvempaa sosiaalityötä kuin rankkojen lastensuojelutoimien käynnistäminen. Ne saattavat pahimmassa tapauksessa suistaa perheen pitkään ja syvään kriisiin, joka muutaman viikon kotiavulla voitaisiin välttää. Oulussa perheet voivat saada kotiapua neuvoloista, mutta palvelu vaihtelee alueittain; toisissa kaupunginosissa apua saa, toisissa ei. Edellä olevan perusteella esitän, että Oulun kaupunki selvittää perheiden kodinhoitotarpeen, palkkaa lisää kolme kodinhoitajaa lapsiperheiden avuksi sekä perustaa ns. kodinhoitoyksikön, johon kootaan lapsiperheiden kodinhoitajien lisäksi myös vammaisten ja vanhusten kotiavustajat _________________________ http://www.ita-savo.fi/Uutiset/lapsiperheillekin_taas_kotipalvelua_parikkalassa_9061663.html Lapsiperheillekin taas kotipalvelua Parikkalassa 16.04. 12:40 Parikkalan sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut kriteerit, joilla kunnan kotipalvelua tarjotaan myös lapsiperheille. Kriteerien laadinta sai alkunsa, kun Parikkala joutui viime vuonna lääninhallituksen mustalle listalle kuntana, jolla oli pahoja puutteita lapsiperheiden kotipalveluissa. Käytännössä tilanne on Parikkalassa ollut jo vuosia se, että perheisiin ei auttavia käsiä ole riittänyt. Kotipalvelu on ollut täysin työllistetty vanhustenhuollon puolella. Nyt apua kannattaa taas kysyä. Pelkkää siivousapua ei kunnasta saa, mutta jos perheessä on vaikea tilanne esimerkiksi vanhemman sairastumisen tai uupumisen vuoksi, voi kunta tulla hätiin. Lapsiperheiden kotipalvelua voi tiedustella kotipalvelusta vastaavilta osastonhoitajilta Outi Juvoselta ja Helimari Kuutelalta. Heistä Juvonen huolehtii Kanta-Parikkalan alueen kotipalveluista ja Kuutela palveluista kunnan pohjoisosassa. Myös perhetyöntekijä Pirkko Parvela vastaa kysymyksiin lapsiperheiden kotipalvelusta. ______________ http://www.sisis.net/verkkolehti/?pg=&uu=9513 Pääkirjoitus 4.4.2009 Lapsiperheet tarvitsevat kotiapua Lapsiperheiden avuntarve on noussut esille viime vuosina. Vielä 15 vuotta sitten Suomessa yli 50 000 lapsiperhettä sai kotiapua, mutta pari vuotta sitten luku oli supistunut viidesosaan. Kehitys heijastuu suoraan lastensuojelutoimiin: palvelujen tarve on kasvanut ja yhä useampi lapsi on niiden piirissä. Ei siis ihme, että eri tahot vaativat kotipalvelua jälleen myös lapsiperheiden ulottuville. Asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Tilanne on kuitenkin se, että apua saa vasta siinä vaiheessa, kun perheessä tehdään lastensuojeluilmoitus. Myös Äänekoskella tarvittaisiin kipeästi työntekijöitä ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tarvetta on erityisesti silloin kun kyse on perheenjäsenen sairastumisesta, uupumisesta tai muusta äkillisestä tilanteesta. Mikäli kotiavun ansiosta voidaan estää tilanteen eteneminen lastensuojelutoimiin asti, on säästetty sekä euroja että inhimillistä tuskaa. _______________________ http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/521042 Kotipalvelu auttaisi perheitä uusille raiteille Risikko toivoo, että kuntapäättäjillä olisi vihdoin rohkeutta siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja terveyden edistämiseen, muuten ei tulevaisuudessa selvitä. Nykyisin terveyden edistämiseen käytetään koko terveydenhuollon budjetista vain yksi prosentti. Ennaltaehkäisyä on myös lapsiperheiden kotipalvelujen kehittäminen. Viime vuosina kaikki kotipalvelun voimavarat ovat menneet vanhuksille, ja lapsiperheet ovat jääneet ilman. Monesti lyhytaikainenkin kotiapu voisi nostaa perheen uusille raiteille. - Tietoon on tullut sellaisiakin kummallisia tapauksia, että kotipalveluja lapsiperheille on jouduttu järjestämään lastensuojelun toimenpitein. Se on aika erikoista, että näin joudutaan kiertämään................ _____________________

saa....aas, kirjoitti:

Kyse on siis siitä että annetaanko kotiapua, kotiavustajaa, kodinhoitajaa lapsiperheelle esimerkiksi laissa mainittujen syiden perusteella vai otetaanko lapsia huostaan kotootaan kotipalveuluiden puuttumisen vuoksi!!!!!! http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710 Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 ................. Sosiaalipalvelut 17 § Sosiaalipalvelut Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: 1) sosiaalityö; 2) kasvatus- ja perheneuvonta; 3) kotipalvelut; ................. 18 § Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. 19 § Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. 20 § Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. 21 § Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista....... __________________________ http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaaliasiamies on tosissaan/1135245177579 .............. Valitettavan tavallista on, että esimerkiksi kotipalvelua pyytävälle lapsiperheelle vastataan puhelimessa, ettei kunnalla ole mahdollisuutta järjestää tilapäistä kodinhoitoapua esimerkiksi hoitovapaalla olevan vanhemman sairastuessa. Kun avun tarvitsija ei saa eikä osaa pyytää kirjallista päätöstä asiasta, ei hänellä ole valitusmahdollisuuttakaan. Kaikkein huonoimpaan asemaan jäävät ne kuntalaiset, jotka eivät onnistu pääsemään puhelimella läpi esimerkiksi toimeentulotuen hakuun, sillä etuusyksiköllä on vain yhden tunnin päivittäinen puhelinaika. Lapsiperheiden avunsaanti ongelmatilanteissa herätti viime vuonna Etelä-Suomen lääninhallituksen selvittämään, noudattavatko kunnat sosiaalihuoltolakia lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä. Tilapäistä apua tarvitseva lapsiperhe ohjataan nyt usein lastensuojelun asiakkaaksi, vaikka perheellä ei olisi mitään lastensuojelun tarvetta. Vielä 1990-luvulla noin 52 000 lapsiperhettä sai kotipalvelua ja lastensuojelun asiakkaina oli noin 20 000 alle 18-vuotiasta. Pari vuotta sitten kotipalvelua sai vain 11 000 lapsiperhettä ja lastensuojelutoimien kohteena oli lähes 55 000 alaikäistä. Koska kotipalvelua saa vain ilmoittautumalla lastensuojelun asiakkaaksi, sopiikin kysyä, kuinka todellisia tiedot lastensuojelun asiakasmäärien huimasta kasvusta ovat. Kotipalvelun hakemista lastensuojelun asiakkuuden kautta tosin rajoittaa tehokkaasti se, että harva lastensuojelutyötä tarvitsematon lapsiperhe ehdoin tahdoin haluaa leimautua lastensuojelun asiakkaaksi. Kotiavun saaminen tilapäisessä tarpeessa saattaisi sen sijaan estää ongelmien kehittymisen niin pitkälle, että lapsiperhe todella tarvitsee apua lastensuojelullisin perustein. Sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelua pitää antaa hakijalle tämän alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Sosiaalihuoltolaki ei mitenkään rajaa kotipalvelua annettavaksi lapsiperheille vain lastensuojelun, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien, saati syrjäytymisen aiheuttaman tarpeen mukaan. Lain mukaan kuntien pitää varata rahaa riittävästi kaikkien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen. Sosiaaliasiamiehet ovat tärkeä linkki kuntalaisten ja päättäjien välillä. ........... ___________________________________ http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/0494.html ”Lapsiperheiden kotipalvelun tila katastrofaalinen” 3.9.2008 klo 4.30 Asiantuntijan mielestä suomalaiset lapsiperheet tarvitsisivat enemmän kotiapua. Stakesin tutkijaprofessori Marjatta Bardy vaatii kotipalvelua lapsiperheille. Hän toivoo myös kotipalveluun vanhanajan kodinhoitajia. Suomalaiset lapsiperheet eivät saa riittävästi kotiapua. Lääninhallitusten viime vuonna tekemän selvityksen mukaan lapsiperheiden kotipalvelu oli puutteellista lähes jokaisessa kunnassa, eikä se monilta osin vastannut perheiden tarpeita, säädöksiä eikä suosituksia. Joissakin kunnissa lapsiperheiden kotipalvelua ei ole lainkaan. – Mielestäni se on todella idioottimaista ja katastrofaalista. Kotipalvelua tarvitaan, Marjatta Bardy Stakesista sanoo. Tuki perheille on kunnissa paljolti järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien varassa, eikä palvelujen saatavuus ole kattavaa. Monissa kunnissa kotipalvelu on organisoitu joko lastensuojelun tai vanhustyön yhteyteen, jolloin useita asiakasryhmiä jää helposti palvelun ulkopuolelle. Lama-aika vaikutti siten, että 1990-luvulla kunnat karsivat nimenomaan lapsiperheiden palveluista. – Tuolloin ajateltiin, että ei ole rahaa. Silloin leikattiin kaikkea mitä voitiin vain leikata. Kaikki tarvittavat varat menivät vanhuksille. Ajateltiin, että isät tulevat mukaan lastenhoitoon, ja riuskat nuoret kyllä pärjää itsekseen. Perheiden kriisien ja pahoinvoinnin lisääntyminen on saanut useat kunnat lisäämään lastensuojelun perhetyötä. Se apu ei kuitenkaan tavoita kaikkia perheitä. Jotkut kunnat tarjoavat kotiavun sijaan keskusteluapua. Bardyn mielestä tämä ei yksistään riitä, vaan työntekijöiden täytyy juttelun lisäksi tarttua myös tiskirättiin. – Ei ole mitään järkeä lähettää perheisiin jotain pikkupsykologeja. Se on mielestäni statuskysymys. Koetaan, että konkreettinen työ on jotenkin ala-arvoisempaa, vaikka ei se niin ole. Bardy olisi valmis uudistamaan tältä osin perhetyön koulutusta. – Toivoisin sellaisia vanhanajan kodinhoitajia, jotka olivat riuskoja, arkijärkisiä, talousihmisiä -se on apua parhaimmillaan. Perheet ajankäyttöruletissa Vuonna 2006 kotiapua sai vain 1,6 prosenttia lapsiperheistä. Apua saavien määrä on lisäksi vähentynyt neljän viimeisen vuoden aikana. Kaikissa lääneissä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat arvioivat lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden nykytilan heikoksi. Perheet taistelevat työpaineiden ja lastenhoidon välissä. Kaikilla ei ole sukulaisia, jotka pystyvät auttamaan ja niinpä monet perheet kitkuttelevat huonoissakin tilanteissa ilman apua. – Perheessä on paljon kriittisiä hetkiä, jolloin tukea tarvitaan. Esimerkiksi kun lapsi on kipeä, tai täytyy käyttää toista lasta sairaalassa. Ajankäyttörulettiin täytyisi saada apua, ei niin, että kotiin tulisi joku tekemään työt, vaan että yhdessä tehtäisiin. Mitä tapahtuu niissä perheissä, joissa ei ole isovanhempia? - Mari Keränen __________________ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/aula-lapsiperheiden-tuesta-säästöjä/55450 Aula: Lapsiperheiden tuesta säästöjä 13.1.2008 15:15 - Lapsiperheiden kodinhoitoapu on pudonnut joitakin kuntia lukuunottamatta palvelurakenteestamme lähes kokonaan, harmittelee lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. - Perheen ongelmat alkavat monesti pienistä asioista. Jos silloin saisi ajoissa apua ja tukea, vältyttäisiin usein kalliilta, raskailta toimilta. Vielä 1990-luvun alussa useimmissa kunnissa oli kodinhoitajia, jotka auttoivat lapsiperheitä, jos lapsi tai vanhempi sairastui tai perheeseen tuli lisäystä. Apu tuli heti kun sitä tarvittiin. Nykyään konkreettista apua lastenhoitoon ja kodin askareisiin ei juurikaan ole saatavilla. Yksityisiä palveluita ei ole kaikissa kunnissa tarjolla, eikä lapsiperheen rahat tahtoisi niihin riittääkään. - Ennaltaehkäisevä työ on hiljalleen rapautunut. Suomalainen perhepolitiikka on nykyään palokuntatoimintaa, lapsiasiavaltuutettu pohtii. - Yksi keskeisimpiä tekijöitä lastensuojelun taustalla on vanhempien jaksamattomuus ja uupumus. Lastensuojelun raskaat toimet ja huostaanotot ovat hyvin kalliita toimenpiteitä. ............. _______________ http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/09/717402 Lapsiperhe ei saa enää kotiin apua Julkaistu 18.09.2008 16:20 (päivitetty 16:35) Lapsiperheiden kotipalvelut ovat kadonneet kuntien tarjonnasta lähes tyystin. Etelä-Suomen läänin kunnista noin 60 prosenttia laiminlyö lakisääteisten palvelujen järjestämisen. Kuntien onkin annettava lääninhallitukselle selvitys, miten ne aikovat tilanteensa korjata. Lapsiperheiden kotipalvelut ovat jo niin harvinaisia, etteivät lapsiperheet osaa enää edes kysyä niiden perään. Lääninhallituksen mukaan kuntien olisi aktiivisesti kerrottava tästä mahdollisuudesta. Monet kunnat ovat korvanneet kotipalvelua perhetyöllä, jota voi saada esimerkiksi lastensuojelullisin perustein. Silloin palveluja vaille jäävät ne lapsiperheet, jotka ovat avun tarpeessa tavanomaisessa arkielämässään. Kotipalvelu ei ole kuntalaiselle subjektiivinen oikeus, mutta sosiaalihuoltolain mukaan sitä annetaan, jos perheen tilanne niin vaatii. Tällaisiin tilanteisiin voidaan joutua, jos esimerkiksi vanhemmat sairastavat tai perheeseen syntyy vauva. Valvontaa tehostetaan Lääninhallitus ryhtyi selvittämään kotipalveluja saatuaan kantelun asiasta. Kunnilta kysyttiin, onko lapsiperheiden kotipalvelujen tarvetta edes selvitetty. Lisäksi selvitettiin hakemus- ja päätöksentekomenettelyä. Läänin 86 kunnasta 51:ssä on kotipalvelua ei ollut tarjolla riittävästi. Ainoastaan 17 kuntaa arvioi, että lain vaatima vähimmäistaso täyttyy. Myöskään päätöksenteko ei ollut lainmukaista. Asiakkaalle ei annettu esimerkiksi kirjallista muutoksenhakukelpoista päätöstä. Lääninhallitus aikoo tehostaa valvontaansa. Ne kunnat, joissa asiat olivat huonolla tolalla, saavat tammikuun loppuun asti aikaa selvittää, miten puutteet korjataan. Lääninhallitus muistuttaa, että määrärahoja on varattava kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Hallitusohjelmassa luvataan parannuksia lapsiperheiden kotipalveluihin, ja osa valtionosuuksien lisäyksestä olisikin käytettävä kotipalveluhenkilöstön lisäämiseen. ____________________ http://www.ukkola.net/sisalto/kunnallispolitiikka.htm KODINHOITAJIA LAPSIPERHEIDEN AVUKSI KODINHOITOYKSIKÖN PERUSTAMINEN Nykyisin kunnalta on lähes mahdotonta saada kotiapua ihan tavalliseen lapsiperheeseen. Apua annetaan vasta, kun lastensuojeluilmoitus on tehty ja perhe otettu/joutunut ns. ehkäisevän lastensuojelutyön asiakkaaksi. Stakesin selvitys lastensuojelun kehittämisohjelman pohjaksi on karu. Parin viime vuosikymmenen kuluessa lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on kasvanut 12.000:sta 60.000:een. Samaan aikaan kunnallisen kotipalvelun piirissä olevien lapsiperheiden määrä on vähentynyt 60.000:sta 12.000:een. Laki ei tuona aikana ole heikentänyt lapsiperheiden avun saantia, vaan kuntien omilla päätöksillä on kodinhoitopalvelut ohjattu vanhusväestölle. Lapsiperheiden tukeminen lyhytaikaisten vaikeiden jaksojen yli on inhimillisempää, mutta myös halvempaa sosiaalityötä kuin rankkojen lastensuojelutoimien käynnistäminen. Ne saattavat pahimmassa tapauksessa suistaa perheen pitkään ja syvään kriisiin, joka muutaman viikon kotiavulla voitaisiin välttää. Oulussa perheet voivat saada kotiapua neuvoloista, mutta palvelu vaihtelee alueittain; toisissa kaupunginosissa apua saa, toisissa ei. Edellä olevan perusteella esitän, että Oulun kaupunki selvittää perheiden kodinhoitotarpeen, palkkaa lisää kolme kodinhoitajaa lapsiperheiden avuksi sekä perustaa ns. kodinhoitoyksikön, johon kootaan lapsiperheiden kodinhoitajien lisäksi myös vammaisten ja vanhusten kotiavustajat _________________________ http://www.ita-savo.fi/Uutiset/lapsiperheillekin_taas_kotipalvelua_parikkalassa_9061663.html Lapsiperheillekin taas kotipalvelua Parikkalassa 16.04. 12:40 Parikkalan sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut kriteerit, joilla kunnan kotipalvelua tarjotaan myös lapsiperheille. Kriteerien laadinta sai alkunsa, kun Parikkala joutui viime vuonna lääninhallituksen mustalle listalle kuntana, jolla oli pahoja puutteita lapsiperheiden kotipalveluissa. Käytännössä tilanne on Parikkalassa ollut jo vuosia se, että perheisiin ei auttavia käsiä ole riittänyt. Kotipalvelu on ollut täysin työllistetty vanhustenhuollon puolella. Nyt apua kannattaa taas kysyä. Pelkkää siivousapua ei kunnasta saa, mutta jos perheessä on vaikea tilanne esimerkiksi vanhemman sairastumisen tai uupumisen vuoksi, voi kunta tulla hätiin. Lapsiperheiden kotipalvelua voi tiedustella kotipalvelusta vastaavilta osastonhoitajilta Outi Juvoselta ja Helimari Kuutelalta. Heistä Juvonen huolehtii Kanta-Parikkalan alueen kotipalveluista ja Kuutela palveluista kunnan pohjoisosassa. Myös perhetyöntekijä Pirkko Parvela vastaa kysymyksiin lapsiperheiden kotipalvelusta. ______________ http://www.sisis.net/verkkolehti/?pg=&uu=9513 Pääkirjoitus 4.4.2009 Lapsiperheet tarvitsevat kotiapua Lapsiperheiden avuntarve on noussut esille viime vuosina. Vielä 15 vuotta sitten Suomessa yli 50 000 lapsiperhettä sai kotiapua, mutta pari vuotta sitten luku oli supistunut viidesosaan. Kehitys heijastuu suoraan lastensuojelutoimiin: palvelujen tarve on kasvanut ja yhä useampi lapsi on niiden piirissä. Ei siis ihme, että eri tahot vaativat kotipalvelua jälleen myös lapsiperheiden ulottuville. Asia on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Tilanne on kuitenkin se, että apua saa vasta siinä vaiheessa, kun perheessä tehdään lastensuojeluilmoitus. Myös Äänekoskella tarvittaisiin kipeästi työntekijöitä ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tarvetta on erityisesti silloin kun kyse on perheenjäsenen sairastumisesta, uupumisesta tai muusta äkillisestä tilanteesta. Mikäli kotiavun ansiosta voidaan estää tilanteen eteneminen lastensuojelutoimiin asti, on säästetty sekä euroja että inhimillistä tuskaa. _______________________ http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/521042 Kotipalvelu auttaisi perheitä uusille raiteille Risikko toivoo, että kuntapäättäjillä olisi vihdoin rohkeutta siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja terveyden edistämiseen, muuten ei tulevaisuudessa selvitä. Nykyisin terveyden edistämiseen käytetään koko terveydenhuollon budjetista vain yksi prosentti. Ennaltaehkäisyä on myös lapsiperheiden kotipalvelujen kehittäminen. Viime vuosina kaikki kotipalvelun voimavarat ovat menneet vanhuksille, ja lapsiperheet ovat jääneet ilman. Monesti lyhytaikainenkin kotiapu voisi nostaa perheen uusille raiteille. - Tietoon on tullut sellaisiakin kummallisia tapauksia, että kotipalveluja lapsiperheille on jouduttu järjestämään lastensuojelun toimenpitein. Se on aika erikoista, että näin joudutaan kiertämään................ _____________________

Lue lisää

_________________________ ___________________ http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/päihdeäitien-auttaminen-tuotti-tulosta/55955 Päihdeäitien auttaminen tuotti tulosta 14.1.2008 13:02 (Päivitetty 14.1.2008 13:02) STT Päihdeongelmaisten vauvaperheiden auttamisesta on saatu hyviä kokemuksia Itä-Suomessa. Ensi- ja turvakotien liiton mukaan kotona tapahtuvalla auttamisella voidaan välttää esimerkiksi huostaanottoja, kun perheitä autetaan riittävän aikaisin, riittävän paljon ja riittävän pitkään. Ensi- ja turvakotien liiton hankepäällikön Eeva-Kaarina Veijalaisen mukaan kotikäynnit ovat tuottaneet tulosta ja äidit ovat pystyneet huolehtimaan hyvin vauvoistaan. Raskaus- ja vauva-aikana äidit miettivät usein elämänsä suuntaa ja ovat motivoituneita lopettamaan kokonaan päihteiden käytön. Veijalaisen mukaan muutokseen tarvitaan kuitenkin usein myös ulkopuolista apua. Tosi-hanke alkoi runsaat kaksi vuotta sitten Varkaudesta, Joroisista ja Leppävirralta. Mukana on ollut 38 lasta. Kotikäynneillä työntekijät ovat yrittäneet kuunnella herkällä korvalla perheen tarpeita. __________________ http://www.kaleva.fi/plus/juttu745661_page0.htm Päihdeongelmaisten äitien hoito tehoaa Päihdeongelmaiset äidit ja heidän vauvansa hyötyvät hoidosta. Raskaana olevien alkoholi- ja huumeongelmaisten äitien hoito Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeissa näyttää vähentäneen vauvojen tarvetta vieroitushoitoon. Nykyisin alle kymmenesosa vauvoista tarvitsee vieroitushoitoa syntymänsä jälkeen. Vielä vuonna 2005 vieroitusoireista kärsi joka viides vastasyntynyt. Ensikodeissa olleista alkoholi- tai huumeongelmaisista äideistä kolmannes selviää vanhemmuudestaan hyvin. Kolmasosa tarvitsee tukea myöhemminkin. Joka kolmas lapsi joudutaan sijoittamaan hoitoon muualle kuin äidin luo. Vaikean päihdeongelman lisäksi näillä äideillä on huono taloustilanne, moni on työtön ja suurelta osalta puuttuu ammatti. Naisten päihteidenkäyttö on alkanut usein jo teini-iässä. Ensi- ja turvakotien liiton ensikodeissa on kuntoutettu kymmenen vuoden aikana jo tuhat äitiä ja perhettä. STT ***************** http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=700006 Päihdeäitien kuntoutus retuperällä Päihdeäitien ja heidän lastensa auttaminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Se vaatii lujaa tahtoa kunnilta ja valtiolta. Ja lisää resursseja. Tätä mieltä on Mannerheimin lastensuojeluliiton uusi pääsihteeri Mirjam Kalland............... ***************** http://www.kaleva.fi/plus/juttu719835_page0.htm Arjen tuki auttaa päihdeäitejä Päihdeäitien kuntoutuksessa on saavutettu hyviä tuloksia intensiivisellä, pitkäkestoisella ja vapaaehtoisella osallistumisella, jossa apu tuodaan perheen kotiin........... *********************** http://www.kaleva.fi/plus/juttu598413_page0.htm Päihdeongelmaisten äitien hoidosta saatu hyviä tuloksia Kotimaa 19.9.2006 Päihdeongelmaisten äitien hoidosta on saatu hyviä tuloksia. Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa meneillään olevassa tutkimuksessa yhdelläkään äideistä ei ollut vakavia päihderetkahduksia lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Lasten kehitys eteni hyvin, eikä huostaanottoja tarvittu................. ______________ Myös päihdehuollossa työskentelevien työtavoissa, asenteissa jne on tutkimustenkin mukaan korjaamisen varaa. Eräässä kuntien päihdetyötä koskevassa tutkimuksessa on jopa todettu, että pelkällä työntekijän asenne muutoksella asiakastaan kohtaan on jo positiivinen vaikutus asiakkaan kokonaistilanteeseen! Koulutus esimerkiksi sosiaalityöntekijäksi ei ole riittävä koulutus päihdehuollon piirissä tehtävään työntekoon. Eli viranomaisessa, missä apua ja tukea on lainsäädännönkin mukaan päihteiden käyttäjille ja niiden piiriin joutuneille annettava, ei ole edes työntekijöillä riittävää tietotaitoa ja valmiuksia omien työtehtäviensä hoitoon jne. Puhumattakaan tästä iänikuisesta rahakysymyksestä; ei anneta maksusitoumuksia päihdekuntoukseen, ei ole hoitopaikkoja edes lain minimissään määräämässä laajuudessa päihdehuoltoon jne. ________________ http://www.ulapland.fi/?newsid=5940&deptid=11888&languageid=3&news=1 ............... Päihdeongelmien monimutkaistuminen, työn oikeudellistuminen ja markkinoistuminen vaativat sosiaalityöntekijältä vahvaa koulutusta ja vankkaa ammatillista identiteettiä. – Sosiaalityöntekijöiden koulutus ei anna kokemukseni mukaan tällä hetkellä todellisia valmiuksia käytännön asiakastyöhön päihdehuollossa, joten täydennys- ja jatkokoulutus ovat välttämättömiä vastavalmistuneille päihdehuoltoon hakeutuville sosiaalityöntekijöille, Merja Laitila-Ukkola sanoo........... ____________________ http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-01-26,104:2:434425,1:0:0:0:0:0: Kaikki halukkaat eivät pääse raskauden aikaiseen päihdehoitoon Päihteitä käyttävät naiset tunnistetaan neuvoloissa entistä paremmin ........................... Raskauden aikaiset paikat harvassa Ahlqvist-Björkrothin mukaan kaikki halukkaat ja motivoituneet päihdeäidit eivät pääse varhaista vanhempi-lapsisuhdetta tukevaan hoitoon. Esimerkiksi Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen ylläpitämässä ensikoti Pinjassa Turussa on vain viisi hoitopaikkaa. - Erityisesti raskauden aikaisia hoitopaikkoja pitäisi olla nykyistä enemmän. Raskaus on niin lyhyt aika, että silloin ei voi juuri jäädä jonottamaan hoitopaikkaa. Tämä olisi erittäin tärkeää myös sikiövaurioiden ehkäisyn vuoksi. - Tuntuu siksi hassulta keskustella, pitäisikö Suomeen saada päihdeäidit hoitoon pakottava laki, jos hoitoa ei ole tarjolla kaikille nykyäänkään, Ahlqvist-Björkroth sanoo. .............