masennuslääkkeiden lopetus

SAPAROO

löytyykö ketään joka olisi lopettanut omatoimisesti masennuslääkkeet?kertokaa kokemukset?onnistuuko?

25

9464

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lopettanu

      Lopetin seroxatin käytön ite ja laakista. En siis vähennelly. Mulle ei tullu mitään muuta kuin hyvä olo, tai siis normaali. Nyt hyvät asiat tuntuu hyviltä ja huonot huonoilta. En silti lähtis välttämättä suosittelemaan. Mulle tää sopi, terapeutin vastusteluista ja epäilyistä huolimatta. ilmoitin hänelle puhelimitse että se on loppu nyt. Terapiassa käyn satunnaisesti todestelemassa "normaliuttani". Syynä lopettamiseen ovat moninaiset. Pistä postia, jos tahdot tarkemmin jubailla.

      • SAPAROO

        positiivista...eka joka vastas ni olkii reipas yksilö joka o napannu itteensä kertaheitol niskast kii..mul o olo nyt ku teräsmiehel,jos sä siihen pystyit ni pystyn minäki.ilmottelen parin päivän pääst mis meen..


    • Sappi

      Ihminen on itse tunteidensa paras tuomari: lopetin lääkkeet, kun olo alkoi kevätauringossa tuntua todellakin vähän liiankin teräsmieheltä (=naiselta). Ei siinä sen suurempia ongelmia ollut, kaikki meni hyvin, itse sen tietää koska on aika lopettaa. Olin tätä ennen syönyt lääkkeitä noin 7 vuotta, joten tunsin selvästi että muutoksen aika oli tullut.

      Syksyn pimeys toi kuitenkin mukanaan kaikki masennusoireet takaisin. Näin on tapahtunut joka syksy: siksi syönkin talvisin Cipramilia pienellä annoksella estolääkityksenä, jonka voin aina keväällä sitten lopettaa. Oma fiilis kertoo kyllä, milloin lisätukea tarvitaan.

      Lääkäriäni olen informoinut muutoksista, ja hän pitää erinomaisena sitä että lääkkeet annostellaan tarpeen, ei reseptin mukaan.

      • Moonika

        Olen juuri lopettamassa masennuslääkkeitten syömistä ja syön enää puolikkaan tapletin.
        Olo on ainakin nyt vähän normaalia herkempi, mutta muita oireita en ole huomannut.
        Toki pelottaa lääkkeiden lopetus, mutta uskon pärjääväni ilman niitä. =)


      • SAPAROO
        Moonika kirjoitti:

        Olen juuri lopettamassa masennuslääkkeitten syömistä ja syön enää puolikkaan tapletin.
        Olo on ainakin nyt vähän normaalia herkempi, mutta muita oireita en ole huomannut.
        Toki pelottaa lääkkeiden lopetus, mutta uskon pärjääväni ilman niitä. =)

        kolmas päivä menossa ja jätin lääkkeet murtoosaan maanantaina kertaheitolla.olo on hyvä..ainoo mikä on niin hikee pukkaa koko ajan ihan ku olis kauhees kankkuses..kämmenet o hikiset paitaa saa vaihtaa pualentunnin välein,mut se on pientä.luulin et tää olis ollu rankempaa.vai onks tää tyyntä myrskyn eellä.no katotaan taas pari päivää mikä olo on sit.


    • jr.

      Olen kerran lopettanut, puolessa vuodessa päädyin osastolle.

      Toisella kerralla en ehtinyt kuin vähentää maksimeista noin kolmasosaan. Kesä meni hyvin, sitten tuli pari takaiskua ja päädyin suljetulle, en muista mitään, mutta rikosrekisteri tuli jne...

      Nyt on kolmas yritys olen jo aika pienellä menossa, mutta luulen että aina kuitenkin syön, koska nämä toimii hyvin. Aika heiveröinen olo, aamuisin menee se pari tuntia, että tietää miten päivällä käy tippuuko vai ei. Parin vuoden projekti tää lopetus kuitenkin tai vähennys tulee olemaan.

      Eli kerralla voisin lopettaa siedän usean valmisteen yhteiskäytön maksimiannosten jälkeiset fyysiset olot hyvin. Voin oksennella viikon himassa maaten, se menee ohi, sen kestää helposti. Mutta vittu ku pitäis selvitä muuten.

    • Penkiltä peliin

      Lopetin kahden vuoden fevarin-kuurin puolitoista viikkoa sitten. Olen yllättynyt vieroitusoireiden vähyydestä. Välillä saattaa tulla kummia kramppeja, lyhyitä ja kivuttomia. Varsinkin eka viikolla. Ensimmäisellä viikolla oli myös välillä tosi turra olo, mutta ei mitään sen kummempaa. Luulin kokevani helvetin tuskia, mutta olo on ihan ok. Liikunta maistuu ja heppi on tanassa koko ajan, fevarin on nimittäin varmempi ehkäisykeino kuin kortsu. :)
      Lekuri kyllä suositteli, että lopettaisin vähitellen, mutta eipä sattunut olemaan rahaa uusiin lääkkeisiin, joten jätin kerralla. Kuuria ei kannata lopettaa ellet tunne elämäntilanteesi muuttuneen niin paljon, että pysyt pystyssä ilman pillereitä.

      • SAPAROO

        sepäs tässä nyt onki et elämäntilanne muuttu sen verta kertaheitolla et se on takuulla syy siihen et näin helpolla tunnun pääsevän lääkkeist eroon.eli oon tähän asti syäny citalopram20mg yhen aamusin ja oxepam25mg 3 kipaletta päivässä ja nyt oon jättäny oxepamin kokonaan pois ja toista otan pikku murusen aamusin.olo o edelleen o.k ellei lasketa kömpelöö oloo ja tät karseeta hikoiluu mukaan mut ne o pikkujuttui ku luulin et ois ollu pahempaa.


      • manuel
        SAPAROO kirjoitti:

        sepäs tässä nyt onki et elämäntilanne muuttu sen verta kertaheitolla et se on takuulla syy siihen et näin helpolla tunnun pääsevän lääkkeist eroon.eli oon tähän asti syäny citalopram20mg yhen aamusin ja oxepam25mg 3 kipaletta päivässä ja nyt oon jättäny oxepamin kokonaan pois ja toista otan pikku murusen aamusin.olo o edelleen o.k ellei lasketa kömpelöö oloo ja tät karseeta hikoiluu mukaan mut ne o pikkujuttui ku luulin et ois ollu pahempaa.

        itse olen syönyt pari vuotta mielialalääkkeitä vakavaan syömishäiriöön ja masennukseen. Viime keväänä lopetin kerralla, mutta kuukaudessa putosin niin pohjalle, että lääkitys oli pakko aloittaa. Niinpä nyt olen kiltisti syönyt lääkkeeni, kuitenkin niin etten ota sitä joka pvä. Olo on suht normaali, vieroitusoireet ovat osasyy siihen miksi en uskalla lopettaa. Ainakin mulla nimittäin oireet kestää yli kuukauden, onko muilla kokemuksia. heitehuimaus on pahin oire. Jatkuvalla terapialla lääkkeet ehkä voisi jättää pois, mutta olen jotenkin saamaton sen asian suhteen. Onko vinkkejä?


      • NAINEN
        manuel kirjoitti:

        itse olen syönyt pari vuotta mielialalääkkeitä vakavaan syömishäiriöön ja masennukseen. Viime keväänä lopetin kerralla, mutta kuukaudessa putosin niin pohjalle, että lääkitys oli pakko aloittaa. Niinpä nyt olen kiltisti syönyt lääkkeeni, kuitenkin niin etten ota sitä joka pvä. Olo on suht normaali, vieroitusoireet ovat osasyy siihen miksi en uskalla lopettaa. Ainakin mulla nimittäin oireet kestää yli kuukauden, onko muilla kokemuksia. heitehuimaus on pahin oire. Jatkuvalla terapialla lääkkeet ehkä voisi jättää pois, mutta olen jotenkin saamaton sen asian suhteen. Onko vinkkejä?

        on kokemuksia tosta heitehuimauksesta..mutta kun tarpeeksi hitaasti lopettaa niin säästyy siltäkin..nyt monen kuukauden lopetuksen jälkeen syön esim.1pilleri/viikko..eli ei saa hoppuilla..sitä tippuu pohjalle nopeemmin kuin luuliskaan,jos ei hitaasti lopettele..ainakin minä..


    • SAPAROO

      jippii 2vk kulunu..kestin ku mies kaikki vierotus oireet ja nyt olo on hyvä.syön ja nukun normaalisti.kiva huomata että mulla on tunteet,niin hyvät kun pahatkin.ei toisaalta oli helppo elää siinä pehmeän pumpulin keskellä,mut kyllä tää on viel kivempaa ku kaikki on huomannu et oon taas oma itteni.

      • kyselijä

        Joka tarjosi pehmeää pumpulia? Sellaiseen haluaisin vaihtaa.... tais olla aika tujut aineet? bentsoi vai mitä?


      • SAPAROO
        kyselijä kirjoitti:

        Joka tarjosi pehmeää pumpulia? Sellaiseen haluaisin vaihtaa.... tais olla aika tujut aineet? bentsoi vai mitä?

        mähän sanoin ettei se loppupeleis mitää kivaa ollu...mut "pikkasen"cipramilia,oxepamia ja peratsinia ni siit se lähtee......


    • SAPAROO

      kuukausi kulunut siitä kun lääkityksen lopetin..enkä kadu pätkääkään.seison tukevasti omilla jaloilla ja ajattelen järkevästi ja kirkkaasti omilla aivoillani enkä missään lääkepöpperössä.pillerin pilleriä ei oo tarvinnu ottaa,elämä maistuu taas :)

      • Miukku

        Oonkin seurannut sun lääkkeiden lopetusta mielenkiinnolla, sillä joskus se on itselläkin edessä.


      • SAPAROO
        Miukku kirjoitti:

        Oonkin seurannut sun lääkkeiden lopetusta mielenkiinnolla, sillä joskus se on itselläkin edessä.

        onnea paljon toivon sulle..tietysti jokaisella on yksilöllostä vierotusoireet sun muu,ja omast tahdost se loppuenlopuks on kiinni.aurinkoista kevään odotusta sinulle :)


    • sinikellotar

      Mä olen käyttänyt yli 15 v masennuslääkkeitä, monen merkkisiä ja yhtä kerrallaan.Lopetin pari kuukautta sitten kokonaan.Mun annoskoot oli aina pieniä.
      Oon ollut lopetuksen jälkeen ärtyisä ja mitättömät asiat "kasvaa" mielessä.Joskus tuntuu siltäkin ettei oikein tajua asioita.
      Oon vähän kahden vaiheilla.Pitäisikö aloittaa uudestaan vai odottaa vielä.Missään nimessä en voi jäädä tähän jamaan.

      • RiiRii

        Olen yrittänyt lopettaa jo pari kertaa Seronilin käytön. Joka kerta masennusoireet palaa takaisin. Tänä syksynä olen joutunut nostamaan annostusta, kun olo on huonontunut. Lääkkeet ei taida "korjata" masennusta, joten jotain muuta pitää keksiä. Onko olemassa mitään vertaistukiryhmiä?


      • 18+15

        Kuinka nopeasti lopetit käytön ja mistä annoksesta? Mikä vaikuttava aine oli kyseessä? Olethan saanut lääkäriltä asianmukaiset vieroitusohjeet? Vieroittautuminen pitäisi tehdä hitaasti, ja varsinkin noin pitkän käytön jälkeen, moni käyttää vieroitukseen useita kuukausia. Vieroitusoireet voivat lopetuksen jälkeen kestää viikkoja, kuukausia tai vuosia riippuen eri tekijöistä, kuten käytön pituudesta, lopetustahdista, annoksesta ja yksilöllisistä ominaisuuksista.

        Tyypillisiä psyykkisen puolen vieroitusoireita ovat juuri kovakin ärtyisyys, mielialanmuutokset, vihaisuus, sekavuus ja psykoottisuus, juoksevat ajatukset, ajatusten tukkoisuus, muisti- ja ajatuskatkot, agressiot ja jopa itsetuhoisuus.

        Ymmärrän täysin, että vieroitustila on karmea ja siinä ei todellakaan halua tai useimmat edes yksinkertaisesti pysty kestämään sekoamatta. Ota easysti ja yritä olla rasittamatta itseäsi, pyri lepäämään ja rauhoittamaan ajatuksiasi millä tahansa tavalla jolla pystyt rentoutumaan.

        Tässä kohtalontovereidesi tuntemuksia. Et ole ainoa. Kaikki SSRI:t (yleisimpiä "masennuslääkkeitä") aiheuttavat lähes identtiset vieroitusoireeet, joten voit verrata oikeastaan yksyhteen.

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/10174942


      • 18+15
        RiiRii kirjoitti:

        Olen yrittänyt lopettaa jo pari kertaa Seronilin käytön. Joka kerta masennusoireet palaa takaisin. Tänä syksynä olen joutunut nostamaan annostusta, kun olo on huonontunut. Lääkkeet ei taida "korjata" masennusta, joten jotain muuta pitää keksiä. Onko olemassa mitään vertaistukiryhmiä?

        Eivät korjaa eivätkä paranna mitään, se on juuri niin kuin päättelit. Ajatus "masennuslääkkeiden" parantavasta vaikutuksesta perustuu markkinointiin ja valheelliseen informaatioon, jota psykiatrit levittävät.


    • Määkö

      Olen käyttäny lamictalia viitisen vuotta,toisen kautta olis hieno päästä eroon ja kokeilla voiko ilman olla?Lääkärille en oo jutellut lopettamisesta,enkä vähentämisestä.Vähensin kahdesta pillerit yhteen,eli en ota aamuisin.Vahvuus on 100mg...Sertlalin ja risperidon alotettiin viikko sitten.Huimaa tosi paljon molemmista,ylösnoustessa näkyy tähtiä ja muutenkin outo olo.Ei vissiin kantsi jatkaa väkisin kun ei hyötyä.??Escitalopram,abilify,samoja tuntemuksia.Onko tosiaan niin et lääkärit puhuu omaan pussiin????

    • Kaatokänninen

      Ei huvittanut hakee uutta lääkesatsii reilu puoltoist kuukautta sit. Masis ja psykoosisuoja reilu kolme vuotta. Bissee hörppiny enempi tai vähempi. Loppunu ne vitun sähköiskut päässä, alkanu taas panettaa ja mikään ei edelleenkään tunnu missään kuurin jäljiltä. Kippis!
      ;>

    • Sickbutstillnot

      Lääkkeitä oon vetäny reilu 7 vuotta. Lopettanu 2 kertaa kaikki seinään jonka seurauksena tuli molemmat kerrat ihan vitun hyvä olo. Nukuin muutaman tunnin yössä ja joka päivä tuli tehtyä jotaki. Energiaa oli vaikka muille Jakaa. No se "hauska" osuus kesti pari kk ja sit alkoi alamäki. En pystyny nukkumaan vaikka väsytti, ääni-näköharhat tuli taas mukaan kuvioihin, dissosisaatio, masennus, muistin menetyksiä, pelkoa, ahdistusta, ja lopulta itsetuhoisuus. Kaiken tän lisäksi tai kaiken tän takia jouduin "psykoosiin". Muistan vain sen että oon istunu ambulanssissa matkalla sairaalaan keskellä yötä. Seuraavat 2 kk vietin sitten suljetulla. Tässä olen nyt viikko sitten kotiutunut, lääkkeet taas alotettu. Olo ihan ok. Mutta en suosittele lopettamaan omin päin lääkkeitä. Itse huomasin sen 2 kertaa miten "huonosti" voi käydä! Tsemppii!

      • kaikkeahyvää877

        Vaarallisia mömmöjä.

        Hyvä esimerkki miks vuosien käyttöö ei kannata lopettaa seinään.


      • vjef7

        Kuvaamasi oireet ovat tyypillisiä viekkareita. Viekkareihin kuuluu myös keinotekoisen hyvät olot, joiden sanoit kestäneen n. 2 kuukautta. Se on odotettevaa lopettaessa. Puhutaan sellaisesta vuoristoratamaisesta vieroitusoireistosta. Välillä ymmärtämättömän hyvä olo, sitten taas ymmärtämättömän huono olo. Yhteista on, että tilat ovat hyvin keinotekoisen tuntuisia. Alkavat ikään kuin tyhjästä. Siten ne on helppo tunnistaa, ainakin hieman harjaantuneen ihmisen on helppo tunnistaa ne, vieroitukseen liittyväksi. Tee lopetus hitaammin "portaittain" annosta vähentämällä niin minimoit em. ilmiön.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pehmeää laskua

      Sinulle. Muutaman kilsan päästä. Mieheltä, joka salaa välittää.
      Ikävä
      83
      3278
    2. Nainen olet minun

      Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli
      Ikävä
      34
      2625
    3. Mukavaa päivää

      Miehelle 🖕❤️‍🔥 Kahvia ja kävelylle🌞
      Ikävä
      61
      2248
    4. Sille ei voi enää mitään

      Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.
      Ikävä
      73
      2229
    5. Harmi jos ei enään nähdä

      Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki
      Ikävä
      51
      2171
    6. Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun

      mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??
      Ikävä
      110
      2143
    7. Vau miten upea nainen!

      Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.
      Tunteet
      19
      1917
    8. En voi sanoa että toivon sinulle hyvää.

      Ei meitä ole tarkoitettu yhteen.
      Ikävä
      62
      1894
    9. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      19
      1783
    10. Merja Kyllönen: Ero

      Joko uusi kierroksessa
      Suomussalmi
      86
      1622
    Aihe