Pentu ja autopelko

Pyrkisin välttämään sellaisia tilanteita, joita pentu saattaa pelätä tosissaan. Toki uusia tilanteita ja asioita pennulle täytyy tarjota, mutta jos se menee pelotteluksi niin se on mielestäni kohtuutonta. Eli mikään autotien pientare tai viereinen kävelytie ei ole paras ulkoilupaikka pennulle. Ja eihän noin pientä pentua tarvitse edes lenkittää. Hihnassa kävelyä voi opetella muuallakin (esim. metsässä, rauhaisella kävelytiellä). Voi olla että pentua hirvittää tuo peltilehmän ääni ja viima. Opeta kulkemaan hihnassa tai totuta se autoihin. Kahta uutta asiaa ei ole hyvä opettaa samaan aikaan. "mutt osako kukaan kertoa, olisiko esim. makupala hyvä konsti opettaa se kulkemaan auton ohi. " Kyllä ja ei. Riippuu tilanteesta. Palkitsetko pentua pelkäämisestä vai palkitsetko pentua rohkeana olemisesta. Jos pentu EI pelkää niin toki voi palkita. Mutta jos se pelkää, niin silloin on parasta vain jättää palkitsematta (älä edes sääli). Sillä ethän halua vahvistaa pelkokäyttäytymistä. Vie pentu kauemmaksi, jolloin se ei pelkää. Palkitse. Tuo hieman lähemmäksi ja palkitse. Jos se pelkää, niin palaa hieman kauemmaksi autoista. Kun se EI pelkää, niin palkitse. Totuttelu täytyy tehdä hyvin varovaisesti, sillä suurilla harppauksilla pentu ei totu autoihin. Totuttelun aikana voit vaikkapa leikkiä pennun kanssa ja syötellä välillä herkkuja. (autoihin yhdistetään mukava asia) Muista, että nuoren pennun keskittymiskyky on rajallinen ja autoihin totuttelu tapahtuu pienissä erissä. Ihan niin kuin talutushihnan tai kaulapannan totuttelu.

Meillä pentu pelkäs pienenä kaikkea mahdollista lumiukoista tietyön merkkitötteröihin. Houkuttelin käveleen vierelläni uhkaavan lumiukon ohi ja juttelin sille koko ajan rauhallisesti, niin nyt on jo reipas nuori mies.

Muista koko ajan, että oma käytöksesi on tosi tärkeää. Pentu tarkkailee sinua koko ajan, että miten vahvempi ja viisaampi mihinkin tilanteeseen suhtautuu. Älä mene mukaan pennun pelkoiluun hyssyttelemällä, vaan näytä, että sinulla ainakin on mukava ja huoleton olo autojen lähellä. Yleensäkin, jos pentu arkailee jotain kohdetta, mene sinä edeltä kohteen luo ja osoita se vaarattomaksi. Joskus olen itse esim. jättänyt tönköksi hyytyneen epäluuloisen pennun taakse ja kävellyt itse pelätyn kohteen luo (esim. uusi betoniporsas), pyörinyt siinä hetken ja vaikka potkiskellut kohdetta. Kun sitten haen pennun tutkimaan, se on poikkeuksetta käyttäytynyt jo rohkeammin. Makupalat ovat hyvä keino siitäkin syystä, että syöminen vähentää koiran stressitasoa. Jos koira ei suostu ottamaan herkkupalaa, se stressaa liikaa. Siten et palkitse pelkoa, jos houkutat pentua askeleen kohti pelättyä kohdetta makupalan avulla.