Me ollaan oltu yhdessä jo vuosia, odotan aina näitä viikonloppuja, koska saan hänet syliini. Hänen huomionsa on täysin minun vieläkin. Joskus unohdan sen, kuinka paljon hän minua rakastaakaan, unohdan hänet, jotten itkisi joka ikinen arki- ilta ikävääni.
Maanantai tulee aina, ja hän on taas poissa. Hän on kyllä asunnossamme, lähelläni ja nukkuu vieressäni. Silti ei läsnä mitenkään. Ei koske, ei kuiski, ei kysy, ei vastaa.
Joskus mietin, jaksanko tätä. Ja kun mietin, muistan viikonloput, ja pystyn taas odottamaan.
viikonloppu
rakkautta:(
0421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.