Miten

ei muuta kun yhdestä ja samasta kohteesta kymmeniä kuvia jos joku onnistuis,ei oo ihan helpoimmasta päästä toi kohde...

"Yksikään vastaajista ei selvästikään ole tuollaista vesipisaraa kuvannut." :-) "Jos pisaroita tiputtelee vaikka muutaman sekunnin välein vesiastiaan ja ihan "käsisynkalla" kuvia napsii niin kyllä niistä ehkä yksi kymmenestä kuvasta osuu just oikeaan hetkeen." Kuvassa näkyy kolme pisaraa, joten tuskin niitä pudotellaan ihan muutaman sekunnin välein. Useimmilla uusilla kameroilla voi kuvata rajattoman pituisia sarjoja vähintään 3 kuvaa / sekunti (?). Kun kuvaa parikymmentä sekuntia, tulee paljon kuvia, joista voi valita sopivan. Värin saa halutessaan lisättyä myös fotarissa. "Pääasia tuossa kuvauksessa on saada liike pysäytettyä niin että kuvasta tulee skarppi. Se onnistuu salaman avulla." Kuvasta on vaikea päätellä pudotuskorkeutta (joka vaikuttaa pisaran nopeuteen), mutta eiköhän noiden valottamiseen riitä ihan hyvin aurinkoinen päivä ja lasten kahluuallas. Käyttämällä teleä ei tarvitse edes bokehin takia aukkoa pienentää. Kaupungissa pääsee helpoimmin kuvaamaan pisaroita suihkulähteestä. Mielenkiintoisia pisaroita löytyy veteen putoamisen lisäksi esimerkiksi lentokaaren korkeimmasta paikasta, jossa pisaran nopeus on kaikkein hitain. Suihkulähteistä löytyy myös sateenkaaria, mutta ne eivät ole erityisen kirkkaita auringonpaisteen takia :-)

Kimmo Koo kirjoitti:

"Yksikään vastaajista ei selvästikään ole tuollaista vesipisaraa kuvannut." :-) "Jos pisaroita tiputtelee vaikka muutaman sekunnin välein vesiastiaan ja ihan "käsisynkalla" kuvia napsii niin kyllä niistä ehkä yksi kymmenestä kuvasta osuu just oikeaan hetkeen." Kuvassa näkyy kolme pisaraa, joten tuskin niitä pudotellaan ihan muutaman sekunnin välein. Useimmilla uusilla kameroilla voi kuvata rajattoman pituisia sarjoja vähintään 3 kuvaa / sekunti (?). Kun kuvaa parikymmentä sekuntia, tulee paljon kuvia, joista voi valita sopivan. Värin saa halutessaan lisättyä myös fotarissa. "Pääasia tuossa kuvauksessa on saada liike pysäytettyä niin että kuvasta tulee skarppi. Se onnistuu salaman avulla." Kuvasta on vaikea päätellä pudotuskorkeutta (joka vaikuttaa pisaran nopeuteen), mutta eiköhän noiden valottamiseen riitä ihan hyvin aurinkoinen päivä ja lasten kahluuallas. Käyttämällä teleä ei tarvitse edes bokehin takia aukkoa pienentää. Kaupungissa pääsee helpoimmin kuvaamaan pisaroita suihkulähteestä. Mielenkiintoisia pisaroita löytyy veteen putoamisen lisäksi esimerkiksi lentokaaren korkeimmasta paikasta, jossa pisaran nopeus on kaikkein hitain. Suihkulähteistä löytyy myös sateenkaaria, mutta ne eivät ole erityisen kirkkaita auringonpaisteen takia :-)

Koska en ymmärrä kuvauksesta mitään, olivat kaikki vastaukset minulle arvokkaita! Ehkä josku kokeilen onnistuisinko halvahkolla digijärkkärillä kuvaamaan ko. kuvan (epäilen) Kiitos kaikkille, jotain ratkesi tämänkin asian arvoituksesta.

Kaikille! kirjoitti:

Koska en ymmärrä kuvauksesta mitään, olivat kaikki vastaukset minulle arvokkaita! Ehkä josku kokeilen onnistuisinko halvahkolla digijärkkärillä kuvaamaan ko. kuvan (epäilen) Kiitos kaikkille, jotain ratkesi tämänkin asian arvoituksesta.

Alan harrastaja on ihan oikeassa, vesipisaran liike pysähtyy parhaiten salamalla. Tässä toinen toimintaohje: http://www.pikseli.fi/?id=311 Jos vettä pudotetaan vaikkapa 20 cm korkeudelta, niin pisaran nopeus on jo 2 m/s. Eli vaikkapa 1/1000 s valotusaikana se liikkuu vielä 2 mm. Läheltä otetussa kuvassa se näkyy epäterävyytenä. Salaman välähdys on lyhimmillään 1/30000 s, jolloin vesi liikkuu enää alle millimetrin kymmenesosan.

olli R kirjoitti:

Alan harrastaja on ihan oikeassa, vesipisaran liike pysähtyy parhaiten salamalla. Tässä toinen toimintaohje: http://www.pikseli.fi/?id=311 Jos vettä pudotetaan vaikkapa 20 cm korkeudelta, niin pisaran nopeus on jo 2 m/s. Eli vaikkapa 1/1000 s valotusaikana se liikkuu vielä 2 mm. Läheltä otetussa kuvassa se näkyy epäterävyytenä. Salaman välähdys on lyhimmillään 1/30000 s, jolloin vesi liikkuu enää alle millimetrin kymmenesosan.

Vesipisarakuva onnistuu ihan pokkarillakin. Eniten siihen vaikuttaa taustan tekeminen sopivan siistiksi. Esimerkkikuvassa on käytetty ulkoisia valoja, jolloin ne voidaan sijoittaa sivulle tai vastapuolelle. Tällöin saadaan vesi paremmin esille. Esimerkin saa vaikkapa laittamalla huoneen hämäräksi, hanasta valumaan ihan ohut vesinoro ja kuvaa pokkarilla salaman kanssa veden osumista altaan pohjaan tai veden pintaan. Tästä voi sitten lähteä kehittelemään eteen päin.

olli R kirjoitti:

Vesipisarakuva onnistuu ihan pokkarillakin. Eniten siihen vaikuttaa taustan tekeminen sopivan siistiksi. Esimerkkikuvassa on käytetty ulkoisia valoja, jolloin ne voidaan sijoittaa sivulle tai vastapuolelle. Tällöin saadaan vesi paremmin esille. Esimerkin saa vaikkapa laittamalla huoneen hämäräksi, hanasta valumaan ihan ohut vesinoro ja kuvaa pokkarilla salaman kanssa veden osumista altaan pohjaan tai veden pintaan. Tästä voi sitten lähteä kehittelemään eteen päin.

Tuo Pikseli-lehden paluu. Kamera-lehden kimpassa, kun ei näy löytyvän sijaa pikseli-lehdessä löytyneille artikkeleille. Lehdelle oli kyllä omat lukijansa. Ja suurin kysymys: Minkälainen sananvapaus noissa lehdissä on niihin kirjoittavalla kirjoittajalla? Täytyykö kehua, kun lehdessä on heidän mainoksensa?

olli R kirjoitti:

Alan harrastaja on ihan oikeassa, vesipisaran liike pysähtyy parhaiten salamalla. Tässä toinen toimintaohje: http://www.pikseli.fi/?id=311 Jos vettä pudotetaan vaikkapa 20 cm korkeudelta, niin pisaran nopeus on jo 2 m/s. Eli vaikkapa 1/1000 s valotusaikana se liikkuu vielä 2 mm. Läheltä otetussa kuvassa se näkyy epäterävyytenä. Salaman välähdys on lyhimmillään 1/30000 s, jolloin vesi liikkuu enää alle millimetrin kymmenesosan.

"Jos vettä pudotetaan vaikkapa 20 cm korkeudelta, niin pisaran nopeus on jo 2 m/s." Pisaran nopeus on sikäli mielenkiintoinen että vastaukseksi voi antaa minkä tahansa pienehkön luvun. Peruskoulun fysiikalla laskettaessa energiaperiaatteella muutetaan potentiaalienergia kineettiseksi energiaksi ja saatu tulos pätee, jos kuvataan tyhjiössä. Parempi arvio saadaan, kun otetaan huomioon ilmanvastus. Perinteisesti ilmanvastus lasketaan kaavasta vakio*säde toiseen * (ilman tiheys per pisaran tiheys)*ilman normaalitiheys * putoamisnopeuden funktio, jona usein käytetään nopeuden neliötä. Koska vetovoima on verrannollinen säteen kolmanteen ja ilmanvastus toiseen potenssiin, putoaminen on sitä hitaampaa mitä pienempiä pisaroista käytetään. Pienimmät näkyvät pisarat ovat pilvissä, jotka putoavat koko ajan alas ellei ole nousevia ilmavirtauksia, jolloin saadaan pisaralle negatiivinen putoamisnopeus! Käytännössä pisara putoaa niin nopeasti, että kannattaa tarkentaa etukäteen varsinkin kun tippa on pieni. Taivaastakin pudonneen tipan nopeus kuitenkin lienee yleensä alle 10 m/s. "Eli vaikkapa 1/1000 s valotusaikana se liikkuu vielä 2 mm. Läheltä otetussa kuvassa se näkyy epäterävyytenä." Jos ei kuvaa kohtisuoraan pisaran lentorataa vasten, vain osa putoamisnopeudesta "vaikuttaa" kuvaan. Kameroiden lyhkäisin valotusaika on lyhentynyt nopeasti. Uudehkojen järkkäreiden yleisin arvo lienee 1/4000 s. Aurinkoisena päivänä voi käyttää lyhintä aikaa. "Salaman välähdys on lyhimmillään 1/30000 s, jolloin vesi liikkuu enää alle millimetrin kymmenesosan." Voi hyvinkin olla. Toisaalta monessa kamerassa ei voi kuvata vanhalla salamalla kaikkein nopeimmilla suljinajoilla. John Child - Mark Galer: Essential skills photographic lighting kertoo "duration of the flash is usually shorter than 1/500 second." (2008, s. 113) Edelleen varsin hyvä valokuvauksen opas – Itä-Vantaan aikuislukion Valokuvauksen perusteet antaa arvoksi 1/2000s. Muita muutaman minuutin haulla löytyneitä arvoja oli muutama ms ja 1/800 s. eli normaalisalaman välähdysaika ei ole yleensä lyhyempi kuin järkkärin lyhyin valotusaika. (ensimmäinen http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/valokuvailmaisu/oppitunnit/tunti8b/8tunti.htm keskimmäinen http://eskelinen-haili-helenius.blogspot.com/2007/07/pime-huone.html viimeinen http://www.topshot.fi/product_info.php?pid=2024&sid=891d3e2791b005d4a75db623ec4fd734) Salaman synkronointiaika tuo oman ongelman salaman käyttämiseen. Käsittääkseni High Speed –salamat eivät helpota nopeiden ilmiöiden kuvaamista vaan niiden ideana on monta lyhyttä välähdystä, jotta salama valaisisi koko synkronointiajan. Salama on välttämätön nopeiden tilanteiden kuvaamisessa, mutta pisaran putoaminen veden pintaan ei ole (enää ?) tällainen nopea tapaus. Näissä tapauksissa salamaa ei laukaista suoraan kamerasta (?) vaan esimerkiksi katkaistavan johdon avulla, jolla voi kuvata esimerkiksi ilmakiväärinluodin. En ole leikkinyt sellaisilla.

Kimmo Koo kirjoitti:

"Jos vettä pudotetaan vaikkapa 20 cm korkeudelta, niin pisaran nopeus on jo 2 m/s." Pisaran nopeus on sikäli mielenkiintoinen että vastaukseksi voi antaa minkä tahansa pienehkön luvun. Peruskoulun fysiikalla laskettaessa energiaperiaatteella muutetaan potentiaalienergia kineettiseksi energiaksi ja saatu tulos pätee, jos kuvataan tyhjiössä. Parempi arvio saadaan, kun otetaan huomioon ilmanvastus. Perinteisesti ilmanvastus lasketaan kaavasta vakio*säde toiseen * (ilman tiheys per pisaran tiheys)*ilman normaalitiheys * putoamisnopeuden funktio, jona usein käytetään nopeuden neliötä. Koska vetovoima on verrannollinen säteen kolmanteen ja ilmanvastus toiseen potenssiin, putoaminen on sitä hitaampaa mitä pienempiä pisaroista käytetään. Pienimmät näkyvät pisarat ovat pilvissä, jotka putoavat koko ajan alas ellei ole nousevia ilmavirtauksia, jolloin saadaan pisaralle negatiivinen putoamisnopeus! Käytännössä pisara putoaa niin nopeasti, että kannattaa tarkentaa etukäteen varsinkin kun tippa on pieni. Taivaastakin pudonneen tipan nopeus kuitenkin lienee yleensä alle 10 m/s. "Eli vaikkapa 1/1000 s valotusaikana se liikkuu vielä 2 mm. Läheltä otetussa kuvassa se näkyy epäterävyytenä." Jos ei kuvaa kohtisuoraan pisaran lentorataa vasten, vain osa putoamisnopeudesta "vaikuttaa" kuvaan. Kameroiden lyhkäisin valotusaika on lyhentynyt nopeasti. Uudehkojen järkkäreiden yleisin arvo lienee 1/4000 s. Aurinkoisena päivänä voi käyttää lyhintä aikaa. "Salaman välähdys on lyhimmillään 1/30000 s, jolloin vesi liikkuu enää alle millimetrin kymmenesosan." Voi hyvinkin olla. Toisaalta monessa kamerassa ei voi kuvata vanhalla salamalla kaikkein nopeimmilla suljinajoilla. John Child - Mark Galer: Essential skills photographic lighting kertoo "duration of the flash is usually shorter than 1/500 second." (2008, s. 113) Edelleen varsin hyvä valokuvauksen opas – Itä-Vantaan aikuislukion Valokuvauksen perusteet antaa arvoksi 1/2000s. Muita muutaman minuutin haulla löytyneitä arvoja oli muutama ms ja 1/800 s. eli normaalisalaman välähdysaika ei ole yleensä lyhyempi kuin järkkärin lyhyin valotusaika. (ensimmäinen http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/valokuvailmaisu/oppitunnit/tunti8b/8tunti.htm keskimmäinen http://eskelinen-haili-helenius.blogspot.com/2007/07/pime-huone.html viimeinen http://www.topshot.fi/product_info.php?pid=2024&sid=891d3e2791b005d4a75db623ec4fd734) Salaman synkronointiaika tuo oman ongelman salaman käyttämiseen. Käsittääkseni High Speed –salamat eivät helpota nopeiden ilmiöiden kuvaamista vaan niiden ideana on monta lyhyttä välähdystä, jotta salama valaisisi koko synkronointiajan. Salama on välttämätön nopeiden tilanteiden kuvaamisessa, mutta pisaran putoaminen veden pintaan ei ole (enää ?) tällainen nopea tapaus. Näissä tapauksissa salamaa ei laukaista suoraan kamerasta (?) vaan esimerkiksi katkaistavan johdon avulla, jolla voi kuvata esimerkiksi ilmakiväärinluodin. En ole leikkinyt sellaisilla.

...eli normaalisalaman välähdysaika ei ole yleensä lyhyempi kuin järkkärin lyhyin valotusaika. Mitä ihmeen puppua tuo on purkaus-salaman väläystä ei mitenkään saada kestämään pidempään, kuin kameran suljinaika. Lisäksi on muistetava että nopeat suljinajat eivät ole todelisia kokoaukon valotusaikoja vaan sulkimessa kulkee rako poikki valotettavan alueen. Niinpä esim. kirkaana kesäpäivänä nopella valotusajalla, jos halutaan käyttää salamaa, on oltava erikos salama, joka välähtää nopeasti useita kertoja (strobo), että joka kohta kennosta tulisi valotettua. Itsi kuvasin pisakoita loistavalla menestyksellä, pistämällä hanan tippumaan, tarkennus oikealle etäisyydelle.. ja sitten kuvia vain muutaman kymmenen salamalla.