Muistatteko ah

et pakkohan se on vastata :) Juuh, muistan kyllä.. Kuin hän meidän ekana aamuna saattoi miut mun serkun luo.. ja mä toivoin hiljaa ettei ikinä tultas perille.. juttua tuntui riittävän. (oisko jonkinmoista paniikkia) Oltiin pitkä tovi erossa sen jälkeen, ja tahdoin säilyttää jokaisen viestin mitä häneltä tuli :) Suunniteltiin meidän ekat treffit (picnik sisätiloissa) mut aina ne siirtyi, kun työt ja välimatka esti.. Siitä huolimatta ihmettelin, miten me edes onnistuttiin kohtaamaan niin pienessä kylässä, niin outoon aikaan, ja täysin sattumalta. Kun ne viimein onnistui, oli siinä monta hassua kommellusta yhteen iltaan, mut muistan et mun maha kurisi jännityksestä niin kovaa, et nauratti meit molempia.. ja hänen tekemät suklaa päärynät oli herkullisia, vaik fatzerit ei niihin sulannutkaan kuin oli ajatellut :) Nyt kun katson häntä tuossa nukkumassa, ja mietin meidän yhteisiä hetkiä, myös niitä mitä ollaan tulevaisuudelle suunniteltu.. mä saan sen ihan saman mursun tuonne vatsaan uimaan :) tää taitaa olla sitä onnellista aikaa edelleen :P

toki muistan kuinka yllättävän tahon kiinnostuminen sai minut hämilleen. Ja koska toinen oli mahdottoman määrätietoinen, oli puskettava samalle tasolle. Näin jälkeenpäin tuntuu, että tietoisestikkin jätti sen tunnekuohuilun alkuun pois. Kylmän viileää deittailua jne. Näin vuosien yhteiselon jälkeen on tilanne jo onneksi toinen. On ymmärtänyt pikkuhiljaa sen faktan, että tuo nainen on aina ollut täällä minua varten, ja minä häntä.

tunnen tuon fiiliksen melko usein. Se vaan tulee jostakin ja lepattaa vatsanpohjassa. Ihastus, hellyys, fiilistely juuri niistä ruskeista silmistä, siitä naurusta, kaikesta.. Koska tahansa voin palata siihen tunteeseen, kun tapasin murun ensimmäisen kerran. Se oli aivan omaa luokkaansa, välittömästi tiesi, että tässä on nyt SE nainen. Heti kun ajatteleekin, tulee takaisin se melkein tajunnan menetykseen johtanut fiilis. En tiedä onko se edes lässyä. Se on vaan semmoista, joka saa hymyilemään räntäsadepäivänäkin. Tosiasiassa siis enemmänkin erittäin myönteistä energiaa.

matka tämän naisen luo sujui lämpöisissä oloissa. Oli kevät ja ensimmäisiä lämpimiä päiviä, ja aurinkoisia. kivasti se lämmitti mieltäkin ajella tapaamaan tätä henkilöä aurinko, talvitakki, ja rikkinäinen auton lämmityslaite josta ei tullut kuin kuumaa ilmaa autoon. Perillä autosta nousi todellakin punaposkinen minä..

köl