Monesti kaikenmaailma asioita ymmärtämättömät puhuvat Seinäjoen kuntaliitoksista, että se olisi pian kasvamassa Vaasaa suuremmaksi. Minun väitteeni on, että sellainen on kaikin puolin tosiasiassa mahdotonta, vaikka heidän budjettinsa viisinkertaistuisi.
Otetaan esimerkki:
Kouvola. Kouvolassa on 88 429 asukasta. Selvästi suurempi kuin Vaasa. Vai onko?
Tänä vuonna, buonna 2009, Kouvolassa tapahtuneet kuntaliitokset:
Anjalankoski (2009)
Elimäki (2009)
Jaala (2009)
Kuusankoski (2009)
Valkeala (2009)
Anjalankoskella on asukkaita 16 379, Elimäellä on 8300, Jallassa 1855, Kuusankoskella 19 739, Valkealassa 11 656.
Eli kun miinustetaan Kouvolan nykyisestä asukasmäärästä edelliset, saadaan Kouvolan asukasmäärä ennen kuntaliitoksia, joka on siis 30 500. Eli suurin piirtein ollut alun perin seinäjoen kokoinen käpykylä.
Viime vuonna Kouvolassa oli 30 000 ihmistä, tänä vuonna sitten melkein 90 000. Onko se kuitenkaan Vaasaa suurempi kaupunki? Onko keskusta muuttunut paperitöiden jälkeen miksikään? Ovatko asukkaat kelpo Cityläisiä Vaasan tavoin vai pyöriikö samat juntit siellä edelleen, kuten tähänkin asti?
Vaasa, joka on suomen perustavanlaatuisia kulttuuri- taide ja sivistyskeskuksia (Vaasassa oli ensimmäinen yleisölle avoin kirjastokin, ne ovat korvaamattomia tiedekeskuksia) sekä myöskin Suomen vientiteollisuuden pääkaupunki, on myöskin kaupunki-infrastruktuuriltaan ollut jo 400 vuotta kelvollisen kaupungin ja nykyisin jopa kosmopoliittisen metropolin piirteet ja potentiaalin omaava kaupan ja hallinnon keskus ja jonka asukkaat ovat moderneja, koulutettuja (joka viides Vaasalainen opiskelee korkeakoulussa) ja puhuvat maan parasta suomen- ja ruotsinkieltä.
Tähän EI päästä kuntaliitoksilla, se vaatii satojen vuosien työn.
Te, jotka sanotte ass-joen kasvaneen Vaasan ohi ikinä, miettikää tätä.
Kuntaliitoksista
VaasaRules
11443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
merenpohjaa
tais olla lapuaa silloon
lapualle tiheämpi asutus kulkeutui jälkeenpäin kyrönjoen asutuksen jälkeen.
ei ole tae tulevaista Sillä mitä Vaasa tai tämä alue on ollut joskus 1700-luvulla Ruotsin kuninkaitten hallitessa, ei ole mitään tekemistä nykyhetken ja vielä vähemmän tulevaisuuden kanssa. Jos nyt menossa oleva kehitys jatkuu, niin Vaasa on jatkossa yhä enemmän degeneroituva ruotsinkielisen väestön reservaatti, jota koulutettu suomenkielinen väestö karttaa. Viimeisen 10 vuoden aikana Vaasassa tapahtunut kasvu perustuu täysin mamu-bisnekseen, jonka muualla asuvat rehelliset työtä tekevät suomalaiset kustantavat valtion kassan kautta. Ilman näitä rahoja Vaasalla menisi todella huonosti.
Ei tässä nyt historiaa niinkään katsotakaan, olihan Vaasa pääkaupunki eikä niin kovin kauaa sitten Suomen viiden suurimman kaupungin joukossa. Pidättäydytään täysin nykytilanteessa, sehän toimii tulevaisuudenkin lähtökohtana. Jos nyt esimerkiksi otetaan Kouvola kuntaliitoksineen jälleen esimerkiksi, niin arvioitu verokertymä vuoteen 2012 mennessä on pienempi kuin Vaasalla. Tämä tuosta julmetusta asukasmäärän kasvusta huolimatta. Työllisyystilanne on myös paljon parempi Vaasassa. Seinäjoki jää yhä edelleen talouskasvussa taakse ja pitää kyllä muuttaa mustakin valkoiseksi, että saisi millään mittarilla katsottuna heidän kehityksensä menneen Vaasaa parempaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. "Viimeisen 10 vuoden aikana Vaasassa tapahtunut kasvu perustuu täysin mamu-bisnekseen, jonka muualla asuvat rehelliset työtä tekevät suomalaiset kustantavat valtion kassan kautta. Ilman näitä rahoja Vaasalla menisi todella huonosti." Heitätkö näitä ihan hatusta? Vaasaa pitää pystyssä voimakas vientiteollisuus ja kauppa. ABB, Wärtsilä, Vaconin tapaiset pienemmät teollisuusyritykset sekä vähittäismyynti. Esim. ABB:n ja Wärtsilän voimakas kasvu on tuonut lisää rahaa ja työpaikkoja kaupungille runsaasti pelkästään viime vuoden aikana. Nykyisen talousnotkahdus jää meidän teollisuudessa lyhytaikaiseksi, jonka jälkeen kasvu jatkuu. Mitä pahoihin ja kamaliin ruotsinkielisiin tulee, niin heidän määrä on jatkanut Vaasassa ja koko Suomessa tasaista laskuaan, vähenee koko ajan. Ruotsinkielisiä on Vaasassa noin 24%, kun vielä ihan tovi sitten se oli kolmannes. Ja suurin osa heistä Vaasassa puhuu myös suomea.
Aina ei ehkä kannata uskoa kaikkea mitä lehdet kirjoittavat. Vaasassa kehitys ole ollut läheskään niin auvoinen kuin esim. Pohjalainen hehkuttaa. ABB:n ja Wärtsilän ja yleensä teollisuuden suhteen tilastollinen fakta on, että Vaasassa työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti sektoreilla yhdyskuntapalvelut ja liike-elämä & rahoitus. Viimeisen 10 vuoden aikana teollisuudessa työpaikkoja on syntynyt vain 1/4-osa siitä mitä nuo kaksi sektoria ovat lisänneet. Yhteiskuntapalvelujen kohdalla puhutaan Vaasan kaupungin työpaikoista. Nämä on synnytetty verorahoilla ja esim. veroäyriä nostamalla. Ja tietenkin mamu-bisnes ja siihen valtion kassasta virtaava raha on vaikuttanut merkittävästi. Ja mitä tulee ABB:n ja Wärtsilän verotuloihin, niin niistähän vain murto-osa palaa takaisin Vaasalle. Ansiotulojenkin kohdalla vain osa, kun Vaasassa työssä käyvistä 25% ei maksa veroa täällä. Liike-alämän ja rahoituksen kohdalla puhutaan kaupan alan työpaikkojen kasvusta. Siis nämä Suomi-soffat, Maskut jne. Eiköhän niistäkin haeta paljon huonekaluja. Eikä pelkästään suomalaisille. Nyt laman aikana sillä suunnalla menee varmasti heikommin. Tai ehkä voimistuva pakolaisvirta paikkaa sen, että suomalaisilla on vähemmän rahaa kalustaa kotejaan. Väität myös että ruotsinkiliset vähentyvät Vaasassa. Tuokaan ei ole totta. Ainoa vähentyvä kieliryhmä ovat suomenkieliset. Omassa suvussanikin paljon nuoria koulusta valmistuneita muuttanut muualle Suomeen. Onnittelut heille! Tekivät viisaan päätöksen.
Yritykset kuten niiden työntekijätkin maksavat kunnallisveron kotipaikkakuntaansa. Tämähän lukee laissa. Olen itse töissä IT-alalla ABB:n alueella, vaikka en olekaan ABB:n työntekijä. Olen enemmän tai vähemmän perillä jokaisen yksikön liikeasioista ja olen paljon henkilökuntaakin eri tasoilta oppinut tuntemaan. Suurin osa Vaasan seudulta ja nimenomaan Vaasasta siellä töissä. Esim. Motorssin ja Substationin ja sähkövoimatuotannon järjestelmät tuottavat päivässä tuotteillaan sen verran bruttoa, että sillä ostettaisiin mutupitseriat ja suomisoffat kerralla pois. Kaikkiin aloihin notkahdus puree jollain tavalla, tämä koskee muitakin kuin Vaasaa. Vaasa on erinomaisen elinkeinorakenteensa vuoksi selvinnyt vähällä taantumasta. Kaupan ala kukoistaa kaavoitustila meinaa loppua käsistä, kun uusia investoijia uusiin yrityksiin tulee koko ajan lisää, lamankin aikana. IKEA:alle kaavoitetaan jo tonttia, sekin tulee lähivuosina Vaasaan, seinäjokelaisten kieroilusta huolimatta. Ja tuosta ruotsinkielisten määrän kehityksestä näytänkin kaavion, lähteenä tilastokeskus (löytyy myös wikipediasta) http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomenruotsalaiset Kaavio: Ruotsinkielisten osuus Suomen väestöstä Vuosi Osuus 1610 17,5 % 1749 16,3 % 1815 14,6 % 1880 14,3 % 1900 12,9 % 1920 11,0 % 1940 9,5 % 1960 7,4 % 1980 6,3 % 2000 5,6 % 2007 5,5 % MOT
Wärtsilän ja ABB:n työläisten verotulot eivät hyödytä Vaasan taloutta täysimääräisesti, koska Vaasan työpaikkaomavaraisuus on 130%, niin todennäköisyydellä noin 25% näitten työntekijöistä ei maksa veroa tänne. Ja ruotsinkielisten osalta puhuin Vaasasta. En koko Suomesta.
Kyllähän se tosiaan on niin, että Seinäjoki ei kasva Vaasan kokoiseksi ikinä, nuo kuntaliitokset ovat pelkkää huuhaata, sillä väkiluku ei kerro kaikkea. Tuossa Vaasassa kävin about kuukausi sitten, ja totesin ettei oo Seinäjoella mitään saumaa samanlaiseksi (keskustan suhteen) Seinäjoki silti jostain syystä kilpailee Vaasan kanssa, ja Seinäjokea ympäröivät kaupungit kärsivät siitä, kun koulut ja virastot siirretään kaikki Seinäjoelle pikkuhiljaa. Talous Seinäjoella on päin persettä, että saa nähdä koska Seinäjoelle tulee stoppi vastaan (toivottavasti pian). Teollisuuttahan Seinäjoella on todella heikosti, ja sen osoittaa jo työttömyysprosentti, sekä se, että Seinäjokiset kulkevat paljon töissä kaupunkinsa ulkopuolella.
koska Vaasan kaksi ehdottomasti massiivisinta "työnantajaa" ovat kaupunki ja valtio Tuotannolliset Abb ja Wärtsilä tulee kaukana perästä
töissä joka päivä, aika merkittävä luku sekin jota ei koskaan "muisteta" mainita...