Tuli vähän surullinen olo kun tapasin vanhan
luokkatoverini äskeittäin. Ikää meillä on 21.
Nuorena olimme jonkin aikaa ystäviäkin.
Asia, mikä meitä kuitenkin yhdisti toisiimme oli
kuitenkin se että meitä molempia aikoinaan
kiusattiin kouluaikoina.
Tapasin hänet äsken, hän valitteli kaikesta,
haukkui vanhat luokkatoverit, minuunkin suhtautui
vähän sillä tavalla, että "nauraakohan toikin
mulle?".
Kokonaisuutena voisi sanoa että hän oli vihaa ja
katkeruutta täynnä.
Tärkeätä on, että vaikka kuinka vaikeata on, niin
aina pitäisi olla vähän pilkettä silmäkulmassa; ei
saisi sulkea saamaansa ihmisten vihaa sisäänsä.
Helpommin sanottu kuin tehty, vai mitä? Paras
keino on tietenkin se, että olisi edes yksi hyvä
ystävä joka ymmärtää, välittää.
Aina ei ystäviäkään ole. Tuntuu kuin maailma olisi
täynnä tuskaa ja valheita.
Mutta jokaiselle meistä, totisesti jokaiselle on
olemassa yksi hyvä ystävä, ystävä jonka rakkaus on
ikuista, ystävä joka auttaa, lohduttaa kun on
vaikeaa, ystävä joka ei muuta vaadi kuin uskon
häneen, se ystävä on meissä jokaisessa itsessä.
Se on Jeesus.
luokkatoverini äskeittäin. Ikää meillä on 21.
Nuorena olimme jonkin aikaa ystäviäkin.
Asia, mikä meitä kuitenkin yhdisti toisiimme oli
kuitenkin se että meitä molempia aikoinaan
kiusattiin kouluaikoina.
Tapasin hänet äsken, hän valitteli kaikesta,
haukkui vanhat luokkatoverit, minuunkin suhtautui
vähän sillä tavalla, että "nauraakohan toikin
mulle?".
Kokonaisuutena voisi sanoa että hän oli vihaa ja
katkeruutta täynnä.
Tärkeätä on, että vaikka kuinka vaikeata on, niin
aina pitäisi olla vähän pilkettä silmäkulmassa; ei
saisi sulkea saamaansa ihmisten vihaa sisäänsä.
Helpommin sanottu kuin tehty, vai mitä? Paras
keino on tietenkin se, että olisi edes yksi hyvä
ystävä joka ymmärtää, välittää.
Aina ei ystäviäkään ole. Tuntuu kuin maailma olisi
täynnä tuskaa ja valheita.
Mutta jokaiselle meistä, totisesti jokaiselle on
olemassa yksi hyvä ystävä, ystävä jonka rakkaus on
ikuista, ystävä joka auttaa, lohduttaa kun on
vaikeaa, ystävä joka ei muuta vaadi kuin uskon
häneen, se ystävä on meissä jokaisessa itsessä.
Se on Jeesus.
Vastaukset 5
Vanhimmat
toi sun jeesukses ei tuu auttamaan meitä tänne ja
se ei juttele meidän kans.olen myös vanha
kiusattu että tiedän kyllä mistä puhut mutta
jonkun kirjan henkilön voit aivan hyvin vetää
vessasta alas. sellaseen mielikuvitukseen ei voi
nojata eikä se silitä päätä eikä tee mitään
muutakaan. tän sun mielikuvitushenkilösi
rakkautta ei tunne eikä näe. ei sitä ole edes
olemassa. jos se olisi niin miksi yleensä ihmiset
kiusaa toisia. sanotaanhan että tämä olematon
henkilö tulee kaikkien luokse.. mutta eipä ole
näkyny.
vai onko joku nähnyt?
Sanot että Jeesuksen rakkautta ole.
Miten voit tuomita asian jota et itse ole kokenut?
Sinä uskottelet asiaa itsellesi, et minulle. Ja
nyt haet tukea muilta heikoilta, syntisiltä
ihmisiltä. Vastaus tähän kaikkeen on kyllä ihan
omassa itsessäsikin, löydät varmasti Jumalan
äänen, kun sitä etsit.
Jumala on olemassa. Siitä on lukemattomasti
todisteita. Mutta ihmiset eivät sitä itselleen
myönnä.
Mikseivät?
Koska olemme syntisiä. Olemme heikkoja. Haemme
nykyään onnellisuutta paheista. Koska omantuntomme
ääni(Jumalan ääni) on meitä vastaan, se pitää
tukahduttaa. Ihmiset eivät voi myöntää omaa
pahuuttaan. Joten silloin pitää kieltää kaikki
Jumalaan ja myöskin paholaiseen liittyvä. Eihän
kukaan voi myöntää itselleen että on enemmän
paholaisen puolella.
esim. Sitä ollaan oikein Jumalatonta, mutta
kuitenkin hoetaan yhtämenoa kokoajan Saatanaa ja
tehdään asioita jotka ovat syntisiä.
No en tahdo tässä enempää saarnata sinulle, sain
varmasti omantuntosi jo kiljaisemaan.
Toivottavasti kuuntelet sitä.
Rauhaa ja rakkautta!(mutta ei Rockia)
No ei ihme että olitte kiusattuja. Onko hänkin
joku Jeesustelija kuten sinäkin?
Tiedätkö, että näille Jeesus jutuille on aivan
oma palsta täällä suomi24.netissä joten mene
sinne.
Miksi sinäkin tuomitset minun asiani? Jokapuolella
ihmiset tuovat täällä omaa asiaansa julki, miksen
minäkin?
Mainostetaan kaikenmaailman paheita ja etsitään
niille tukea muista heikoista ihmisistä. Sitten
ollaan hyväksyttyjä ja voidaan suorittaa uudestaan
sama pahe.
0llaan ns. oikeutettuja siihen.
Minä ajan hyvää asiaa ja muiden parasta, en etsi
niinkään omaa hyväksyntää. Miksi tämä on niin
tuomittavaa?
Noniin, olet löytänyt siis oman tapasi selvitä
kiusaajista ja kokemuksista, alkuperäiseen asiaan
(?) palatakseni. Mutta ei se tapa kaikille sovi
ja ole oikea!!! Siis jos haluaa välttyä tilanteen
totaaliselta pahenemiselta koulussa. Jokaiselle
löytyy se oma tyylinsä kyllä ja aika näyttää
miten se toimii ja miten siinä käy. Toisille on
sopivin tapa olla ihan vaan hissukseen ja koittaa
olla herättämättä turhaa lisähuomiota. Toiset
sitten taas julistautuvat näkyvästi sekä
kuuluvasti irti koko sakista kun eivät sinne
kunnolla kerran sovi ja kelpaa. Se voi sitten
tarkoittaa joko pukeutumistyyliä, aatesuuntausta
tai esimerkiksi uskontoa mutta varmaa on ettei
kyseinen veto ainakaan paranna kiusatun osakkeita
kiusaajien silmissä, siinä vaiheessa sillä ei
tosin ole ehkä enää niin suurta merkitystä koska
kiusattu löytää voimaa siitä omasta jutustaan
(joka on ihan sama mikä, voi olla muukin asia
tämän avun antaja kuin se Jeesus) ja omasta
itsestään. Kaikki eivät siis ala hakemaan
hyväksyntää kiusaajilta niillä "paheilla", eri
asia sitten onko sinun mielestäsi myös muut (kuin
kristinusko) elämänkatsomukset paheellisia mutta
se nyt ei kuulu tähän. Tilanteeseen ei ole
olemassa mitään patenttiratkaisuja, jos sinua on
auttanut Jeesus niin hyvä, kaikille ei sovi sama
ratkaisu ja saattaapi tuo yhden miehen
lähetystyön aloittaminen yläasteen
välituntialueella aiheuttaa vain tilanteen
pahenemista ja vakavahkoja ruumiinvammoja.