1. persoonan imperatiivi?

joku

Tutkiessani Henri Heinosen laatimaa suomen kielen verbien taivutuskaavaa (http://users.jyu.fi/~hetahein/tiede/verbikaava.html ) törmäsin outoon verbimuotoon: ensimmäisen persoonan imperatiiviin, josta taulukko antaa seuraavia esimerkkejä: kävelkääni/kävelkäämi, älkääni/älkäämi kävelkö, olkaani/olkaami kävellyt. Onko imperatiivin ensimmäistä persoonaa todella koskaan käytetty yleiskielessä tai edes yleisesti joissain murteissa? Tuntuu, että moinen taivutus on keinotekoinen ja keksitty vain, jotta taivutuskaava saataisiin _näyttämään_ täydellisemmältä. Toki kyseisen linkin takaa aukeavasta taulukosta löytyy paljon muutakin kummallista, kuten erinäisiä optatiivimuotoja. En jaksa uskoa, että muotoja ”älköömme oltako kävelleet” ja ”ällön käveltäkö” olisi koskaan käytetty.

19

2466

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuollainen

      1. persoonan imperatiivimuoto näyttää sellaiselta kuin sen olisi keksinyt pakinoitsija Olli. Hänhän hallitsi kielellä leikittelyn ja tietyille kielen ilmiölle ilkkumisen.

    • joku

      Puhuessani ensimmäisen persoonan imperatiivista tairkoitin tietenkin ensimmäisen persoonan _yksikön_ imperatiivia. ”Juoskaamme” on toki ihan normaalia suomea.

      • itseänikmnenteleva

        Itse komennan itseäni näin: "Eiköhän olisi aika jo heräillä ja lähteä töihin", tai vaikka "Pitäisiköhän ottaa tänään viinaa?".


      • ”Juoskaamme” ei enää ole normaalia suomen yleiskieltä, vaan siinä on jo selvästi vanhahtava tai ylätyylinen sävy. Sen on käytännössä hyvin laajasti korvannut indikatiivin 4. persoonan muoto ”juostaan” (usein harhaanjohtavasti ”passiiviksi” kutsuttu).


      • Aiemminkin asiasta huomautt...
        Yucca kirjoitti:

        ”Juoskaamme” ei enää ole normaalia suomen yleiskieltä, vaan siinä on jo selvästi vanhahtava tai ylätyylinen sävy. Sen on käytännössä hyvin laajasti korvannut indikatiivin 4. persoonan muoto ”juostaan” (usein harhaanjohtavasti ”passiiviksi” kutsuttu).

        Mikä ihme tätä Yuccaa vaivaa, kun hän ehdoin tahdoin pyrkii myötävaikuttamaan kielen köyhtymiseen? Älkäämme tältä osin noudattako hänen neuvojaan, vaan viljelkäämme surutta äidinkielemme tarjoamia kaikkia mahdollisuuksia ilmaista asioita rikkaasti ja monimuotoisesti!


      • nimimerkki
        Yucca kirjoitti:

        ”Juoskaamme” ei enää ole normaalia suomen yleiskieltä, vaan siinä on jo selvästi vanhahtava tai ylätyylinen sävy. Sen on käytännössä hyvin laajasti korvannut indikatiivin 4. persoonan muoto ”juostaan” (usein harhaanjohtavasti ”passiiviksi” kutsuttu).

        Miksei vanhahtava tai ylätyylinen kieli voisi olla normaalia kieltä?


      • Aiemminkin asiasta huomautt... kirjoitti:

        Mikä ihme tätä Yuccaa vaivaa, kun hän ehdoin tahdoin pyrkii myötävaikuttamaan kielen köyhtymiseen? Älkäämme tältä osin noudattako hänen neuvojaan, vaan viljelkäämme surutta äidinkielemme tarjoamia kaikkia mahdollisuuksia ilmaista asioita rikkaasti ja monimuotoisesti!

        Et ymmärrä eroa kielen kuvailun ja kieltä koskevien ohjeiden välillä. Kun tällainen perusasia on sinulle epäselvä, sinun ei kannattaisi vaahdota kieliasioista kummallisen itsevarmana


    • Yksikön 1. persoonan imperatiivia ei tiettävästi ole käytetty missään suomen muodossa. Siitä esitetyt ”esimerkit” ovat teoretisoituja muotoja, jotka perustuvat ajatukseen siitä, millaisia nämä taivutusmuodot olisivat, jos ne muodostettaisiin samaan tapaan kuin imperatiivin todelliset muodot. Eri asia on, että joissakin muissa kielissä todella esiintyy yksikön 1. persoonan imperatiivi, jossa puhuja ikään kuin kannustaa itseään. Tässä tietysti ”imperatiivi” on harhaanjohtava nimitys, koska mistään käskemisestä ei ole kyse – kuten ei useimmissa muissakaan ”käskytavan” käytöissä.

      • Suojärven starikka

        Anna mie mänen puodih! Anna mie lujen tämän kniigazen! Anna mie juon nygöin tshuajun! Tällaiset ensimmäisen persoonan imperatiivit, joissa käsketään itseään ovat hyvin yleisiä karjalan kielessä.


      • Suojärven starikka kirjoitti:

        Anna mie mänen puodih! Anna mie lujen tämän kniigazen! Anna mie juon nygöin tshuajun! Tällaiset ensimmäisen persoonan imperatiivit, joissa käsketään itseään ovat hyvin yleisiä karjalan kielessä.

        Kyseessä ei ole 1. persoonan imperatiivi vaan normaalilla 2. persoonan imperatiivilla muodostettu ilmaus. Vastaavia ilmauksia on hyvin monissa kielissä; voihan suomessakin sanoa ”anna minun mennä” tai (arkikielessä) ”anna minä menen”. Merkitys voi olla sellainen, jossa puhuja todellisuudessa kehottaa itseään, mutta merkitys ei vielä tee modusta. Moduksen määritelmä on jossain määrin horjuva; onhan esimerkiksi englannin rakenne ”let us – –” kuvattu monikon 1. persoonan muodoksi. Osuvampaa on kuitenkin kuvata se ilmaukseksi, jolla saattaa olla samantapainen merkitys kuin imperatiivilla, tai enintään perifrastiseksi imperatiiviksi. Ainakaan muoto-opin kannalta nykyenglannissa ei lainkaan ole imperatiivia, vaan 2. persoonassa käytetään verbin perusmuotoa ja muissa persoonissa monisanaisia ilmauksia.


      • Pulle Nah
        Yucca kirjoitti:

        Kyseessä ei ole 1. persoonan imperatiivi vaan normaalilla 2. persoonan imperatiivilla muodostettu ilmaus. Vastaavia ilmauksia on hyvin monissa kielissä; voihan suomessakin sanoa ”anna minun mennä” tai (arkikielessä) ”anna minä menen”. Merkitys voi olla sellainen, jossa puhuja todellisuudessa kehottaa itseään, mutta merkitys ei vielä tee modusta. Moduksen määritelmä on jossain määrin horjuva; onhan esimerkiksi englannin rakenne ”let us – –” kuvattu monikon 1. persoonan muodoksi. Osuvampaa on kuitenkin kuvata se ilmaukseksi, jolla saattaa olla samantapainen merkitys kuin imperatiivilla, tai enintään perifrastiseksi imperatiiviksi. Ainakaan muoto-opin kannalta nykyenglannissa ei lainkaan ole imperatiivia, vaan 2. persoonassa käytetään verbin perusmuotoa ja muissa persoonissa monisanaisia ilmauksia.

        Tämän tekstin ymmärrän, koska pystyn ajattelemaan sitä rauhallisena. Rauhallisena, miksi? Siksi, että siitä puuttuu tuomitseva sävy. Kunpa tämä sanamies antaisikin mahtavan tietomääränsä virrata tällaisena raikkaana infopurona eikä nimittelisi aina muita kuin ihmisvihaaja! Itseään virheettömänä pitäminen, fiksoituneisuus ja halu tavoittaa absoluuttinen totuus ovat kuitenkin syvälle juurtuneita defenssejä, eikä niistä noin vain pääse eroon. Minulla on kuitenkin unelma.


      • Pulle Nah kirjoitti:

        Tämän tekstin ymmärrän, koska pystyn ajattelemaan sitä rauhallisena. Rauhallisena, miksi? Siksi, että siitä puuttuu tuomitseva sävy. Kunpa tämä sanamies antaisikin mahtavan tietomääränsä virrata tällaisena raikkaana infopurona eikä nimittelisi aina muita kuin ihmisvihaaja! Itseään virheettömänä pitäminen, fiksoituneisuus ja halu tavoittaa absoluuttinen totuus ovat kuitenkin syvälle juurtuneita defenssejä, eikä niistä noin vain pääse eroon. Minulla on kuitenkin unelma.

        Kyllähän sinä moukkamaisesti solvasit yksilöityä henkilöä, oppimillasi ”tieteellisillä” sanoilla, joita et ymmärrä*). Tämän tekee vain vastenmielisemmäksi se, että teeskentelevästi esität sen ”pienenä puheena” ja muka rauhallisena. Kuitenkin syytät silmittömästi toista siitä, että hän nimittelee muita kuin ihmisvihaaja. Syyllistyt siis itse tolkuttomaan nimittelyyn. Minä en nimittele sinua miksikään, mutta kutsun kyllä käyttäytymistäsi ala-arvoiseksi ja häpeälliseksi. *) Tuskinpa psykiatrisen pätevyyden omaava ihminen rupeaisi julkisesti tekemään diagnoosia ”potilaasta”, jota ei ole edes nähnyt.


      • väliin moittija
        Yucca kirjoitti:

        Kyllähän sinä moukkamaisesti solvasit yksilöityä henkilöä, oppimillasi ”tieteellisillä” sanoilla, joita et ymmärrä*). Tämän tekee vain vastenmielisemmäksi se, että teeskentelevästi esität sen ”pienenä puheena” ja muka rauhallisena. Kuitenkin syytät silmittömästi toista siitä, että hän nimittelee muita kuin ihmisvihaaja. Syyllistyt siis itse tolkuttomaan nimittelyyn. Minä en nimittele sinua miksikään, mutta kutsun kyllä käyttäytymistäsi ala-arvoiseksi ja häpeälliseksi. *) Tuskinpa psykiatrisen pätevyyden omaava ihminen rupeaisi julkisesti tekemään diagnoosia ”potilaasta”, jota ei ole edes nähnyt.

        En olisi ikinä uskonut, että sinä sorrut käyttämään omata-verbiä.


      • Kar di Naali
        väliin moittija kirjoitti:

        En olisi ikinä uskonut, että sinä sorrut käyttämään omata-verbiä.

        Minullakin nousivat hiukset kauhusta pystyyn huomatessani tuon omata-verbin.


      • ei siinä
        Kar di Naali kirjoitti:

        Minullakin nousivat hiukset kauhusta pystyyn huomatessani tuon omata-verbin.

        sanassa ole mitään vikaa.


      • Alas Alas
        ei siinä kirjoitti:

        sanassa ole mitään vikaa.

        Älä tuki toisten suuta! Omata-verbi synnyttää joissain intohimoja, ja se on hienoa. On ihmisiä, joissa intohimoja ei synny edes pornokuvan katsomisesta. Älä siis lopeta keskustelua, vaan anna intohimojen leiskua. MINÄKIN VIHAAN OMATA-verbiä. ALAS OMATA!


      • Kiittämätön 
        Alas Alas kirjoitti:

        Älä tuki toisten suuta! Omata-verbi synnyttää joissain intohimoja, ja se on hienoa. On ihmisiä, joissa intohimoja ei synny edes pornokuvan katsomisesta. Älä siis lopeta keskustelua, vaan anna intohimojen leiskua. MINÄKIN VIHAAN OMATA-verbiä. ALAS OMATA!

        Minun äidinkielenopettajani kielsi meiltä oppilailta omata-verbin käytön 1960-luvulla hyvinkin kategorisesti. Punakynää tuli että paukkui, jos erehtyi aineeseensa tuon sanan tunkemaan! No, pakkohan tuo sana on hyväksyä. Se on olemassa ja oikeissa yhteyksissään se jopa toimii ja on ymmärrettävissä. Ristiretkelle sitä vastaan on jokseenkin turha lähteä. Suositeltavaksi tuota sanaa on silti vaikea väittää. Se on kovin paperinmakuinen ja käytännössä aina korvattavissa sujuvammilla sanamuodoilla.


      • Omataatta
        Kiittämätön  kirjoitti:

        Minun äidinkielenopettajani kielsi meiltä oppilailta omata-verbin käytön 1960-luvulla hyvinkin kategorisesti. Punakynää tuli että paukkui, jos erehtyi aineeseensa tuon sanan tunkemaan! No, pakkohan tuo sana on hyväksyä. Se on olemassa ja oikeissa yhteyksissään se jopa toimii ja on ymmärrettävissä. Ristiretkelle sitä vastaan on jokseenkin turha lähteä. Suositeltavaksi tuota sanaa on silti vaikea väittää. Se on kovin paperinmakuinen ja käytännössä aina korvattavissa sujuvammilla sanamuodoilla.

        Miten niin turha lähteä ristiretkille?! Mitä tarkoitat! Hyvät palstalaiset, älkää he**vetissä älkääkä s**tanassa uskoko näitä suomettuneita, jotka kieltävät teitä elämästä, esittämästä kysymyksiä ja toteuttamasta intohimojanne, kuten vastenmielisyyttänne kielen joitain juttuja kohtaan.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uskaltaako tässä luottaa siihen että

      Ehkä rakastetaan toisiamme?
      Ikävä
      94
      934
    2. Tunnusmerkkejä Kaivatulle

      Jotain mistä toinen tunnistaa. Täällä vaalea nainen kaipaa miestä jolla vaaleat hiukset ja asuu maalla. Pelataanko kortt
      Ikävä
      54
      878
    3. Oletko nainen enää täällä?

      En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv
      Ikävä
      61
      798
    4. Miehen ja naisen ystävyys

      Mitä järkeä on miehen ja naisen ystävyydessä jos toinen ajattelee toisesta enemmän= on rakastunut ja toivoo yhdessä oloa
      Ikävä
      141
      718
    5. Pidätkö itseäsi varattuna

      Kaivatullesi?
      Ikävä
      65
      665
    6. 78
      521
    7. Mitähän meinaat

      Vai meinaatko mitään kohtaamisen suhteen?
      Ikävä
      39
      498
    8. Oletko hyljännyt minut mies?

      Toivottavasti et. 🥺🥺🥺🥺🥺
      Ikävä
      40
      486
    9. Pyydetään tiedonantoa "hyvinvointitalo"-hankkeen nykytilanteesta

      ja aikataulusta. Odotetaanko uutta hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeushan antoi teknisenlautakunnan lupajaosto
      Pyhäjärvi
      86
      477
    10. Olit kyllä niin

      Tunnekylmä lopussa että ei ole paluuta enää niihin rakkaudentunteisiin joita joskus koki
      Ikävä
      44
      467
    Aihe