..ensimmäinen sytohoito takana ja olo on ihan hyvä tällä hetkellä. Hoidon aikana ei ilmennyt mitään oireilua. Jäänen odottamaan jatko-oireita mitä tulee :) Ja otetaan ne vastaan sellaisena kuin tulevat.
Jännitti kovin mennä tänä aamuna syöpäpolille, mutta kyllä se siitä sitten hälveni, kiitos hyvän henkilökunnan ja oman hoitajan. Viisi ja puoli tuntia siellä meni aikaa. Vähän oli tökkyräinen olo aamun ekoina tunteina siellä istuessa kanyyli kädessä ja myrkkyjen valuessa kehooni, kiitos 2,5 tunnin yöunien, mutta ens yönä sitten nukutaan kunnolla :)
Nyt on
Poistettu on
18815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
käyntiin hoito kerrallaan:) Ja voipi olla niinkin,ettet jatkossakaan saa mitään sivuvaikutuksia,osalle ei tule juuri mitään. Riippuu kai siitäkin,mitä myrkkyä suoneesi tiputettiin,et kertonut,mikä syöpä sinulla on. Toivotan hyviä unia ensi yöksi ja kaikinpuolin että pärjäilet ja voit olosuhteisiin nähden hyvin:-)))
eka myrkytys ohi,ja onneksi harvoin ekan kerran jälkeen tulee oireita,toivottavasti ei myöhempäänkään,ja eikös ollut ihanat hoitajat,
..se menee askel kerrallaan eteenpäin elon polkuja tallataan, niin meistä jokainen :) Minulla munasarjojen radikaalileikkaus takana ja siihen nämä sytot nyt jatkona. Suoneen tiputettiin Taxol/Carbo yhdistelmä, joka on ilmeisesti aika tuju yhdistelmä että hiukset ainakin lähtee, mutta sepä ei haittaa, onhan kesä tulossa :D Kiitos kannustuksestasi. :)
..on niin asiantuntevia sekä ihania ja heillä on aikaa kuunnella vaikka kiire vaivasi tänäänkin heitä kun potilaita oli aika paljon keskipäivän aikaan. Tässä sitä taas osaa arvostaa tuota hoitohenkilökunnan taakkaa ja työmäärää. :)
eka reissu on tehty niin on sitten helpompi mennä seuraavan kerran ja kun hoitohenkilökunta on asiansa osaavaa,niin potilaskin tuntee turvallisuutta eikä enää pelota jatkossakaan.Minulla kävi niin aina kun tiputuksesta tulin sinä yönä ei uni tullu entisellä tahdilla,koska tipan yhteydessä sain kortisonia ja sekun virkistää joten kukuin ylivirkeänä aamuyölle asti.Jos sait sitä,niin älä ihmettele jos unihiekka viipyy,tosin jokaisen potilaan hoitoaineet on erilaisia,ja niistä kannaattaa kysellä hoitajilta,että mitä sivuvaikutuksia on mahdollisesti edessä tai ei tuurilla tulekkaan mitään.Voimia sinulle ja vahvuutta kestää tämän sairauden kanssa kaikenkaikkijaan.
...että kolmen viikon päästä ehkä nukun sunnuntain ja maanantain välisen yön hyvin ja lähden levänneenä sitten hoitoihin kun eka on jo takana ja tuttu toinen odottaa edessä :) Kortisonia sain itsekkin alussa ja sitten pahoinvointilääkkeen ja luinkin tuosta kortisonista jo jostain että se saattaa aiheuttaa ns. ylivilkkautta, heh. Nyt ainakin vätystää kivasti, josko sitä kohta heittäytyisi lakanoitten vietäväksi. :) Voimia tarvitaan, ihan jokainen meistä. Vahvuutta on tarvinnut etsiä kyllä ettei koko maailma repeä ympäriltä, mutta siinäkin ollaan menossa parempaan suuntaan. Itselleni, niinkuin varmaan monelle muullekkin syöpäpotilaalle, sairaus tuli täysin yllätyksenä, vähän kuin puun takaa salakavalasti ja siihen sopeutuminen on vieläkin työn alla. Ei ole kerennyt aivot ja tunnetilat mukaan tähän maailmanpyörään kun asiat tapahtuu liian nopeassa tahdissa, mutta eiköhän nämä tästä selkene. :) Voimia täältä myös kaikille muille syövän kanssa painiskeleville ja isot voimahalaukset.
on alussa yhtä hyrskynmyrskyä silloin kun saadaan tämä kauhea diaknoosi syövästä ja se voi kestää ties miten kauan ja sillä on onneksi tapana helpottaa ja saadaan aikaa hengähtää välillä.Tämän kanssa edetään lyhyin askelin eteenpäin kukin omalla tavallaan.Olisi sopivaa jos haluat meitä konkareita kuulla lisää niin pidä ihmeessä aina sama nikki,niin tiedetään kenenstä on kysymys ja kysy ja kerro tuntemuksistasi niin kyllä täällä on aina joku kuulolla.
Kyllä sinä selviät, älä anna periksi missään vaiheessa.
..on ainakin kova olla antamatta periksi. Jostain sitä ihminen vaan ammentaa niitä voimavaroja vaikka tuntuu että ei jaksa. Minulla on onneksi valtavan ihana poika, täysi-ikäinen joka käy koulua kotoa käsin vielä, kaksi mahtavaa koiraa jotka tietää että emäntä ei jää sohvan nurkkaan nuokkumaan ko me ollaan olemassa ja käydään vähän tökkäseen märällä kuonolla että "Hei nyt mennään vaikka sitten kontaten" :D Noh leikki sikseen, tosiasia on että kyllä siellä ihmisen elämässä niitä kiinnekohtia on, vaikka sitten vain se yksi joka pitää pinnalla, jos ei muuta niin se perisuomalainen sisu, josta kumpuaa se kiukku taistella vastaan. :)
Pitää vähän säestää ,kiva että sinulla on kaksi märkää kuonoa toivottamassa huomenet,ja seuraamalla mitä kuuluu.Itselläni kaksi reilu seitsemänkymmenkiloista koiraa ja niistä 5v koira tunki yöllä väkisten viereeni heti ensimmäisen sytohoidon jälkeen ja sitä jatku viime toukokuulle vaikka pannasta kiskoin pois niin nukahdettuani taas jalkopäässä mamimassa.Toivon sinulle kaikesta huolimatta paljon toiveikkaita päiviä, sinulle ja haukuille voimahalaukset
Sinulle eipä ihan lähiaikoina olekkaan kuulumisia vaihdettu,no kuinka vointisi on ollu,toivottavasti pelkkää hyvää,itsekkin olen jopa hiihdelly hankijaisilla aamuisin ja olen voimistumaan päin.Tuli ihan kaipauksella mieleen ne ajat kun sinäkin tervasit venettä mompasaan menoa varten,ja se Havajin keikkakin jäi tekemäti,nyt vissiin ei oikein ole sellasta nousujohteista fiilistä kellään,ne oli kyllä tosi hauskaa aikaa silloin kun sitä riimittettiin oikein isolla porukalla,tiedäppä vaikka joku vielä keksisi tälle kesälle uuden idean.
No terve vaan. Kiitos kysymästä. Vointi on paljon parempi kuin vuosi sitten. Taisi silloin tuo syöpä ja muutkin sairaudet jäytää sisuksissa. Metsäreissuja olen tehnyt lähes päivittäin. Joskus on niin pitkiä päiviä ettei ehdi. Työkireiden uskon helpottavan tämän kuun jälkeen. Alkaa nuo luennoinnit vähentyä kesäksi. Kaikkea muuta kiirettä iskee siitäkin edestä. Mites itse olet jaksellut. Onko siinnä itäpuolellasi olevassa järvessä vielä paljon jäätä. Täytyisi varmaan suunitella joku palstalaismatka jota voisi valmistella.
lunta ja jäätä pisaa näillä järvillä tasapuolisesti n40sm pilkkimies kertoi teräsjäätä vielä olevan ja ei ole vielä edes rannoilta alkanu sulamaan,tosiaan on oikein pilkkisesonki paraimmillaan ja kun aurinko on paistanu aamusta iltaan,niin väki on ruskeita kuin romanialaiset kerjäläiset kuunaan.Siinähän olisi mullekkin hyvä sivubisnes,jos olisi ne kaupungit lähempänä;)Kun tuo naaman väri mullakin siihen riittäisi. Muuten kuntoluokkani on suht hyvä paitsi jalkapohjat on luihin asti tosi kivistävät. Toivottavasti työkiireesi helpottaisi kesäksi,jotta kerkeesit nauttia luonnosta ja pitkästä valoisasta ajasta,sekin kun on loppujen lopuksi niin lyhyt täällä pohjolassa.
...nyt kolmas päivä meneillään hoidoista ja olo ei olekkaan enää niin hyvä. Eilen aamupäivä oli vielä suht hyvä mutta iltaa kohden alkoi tulla pahaa oloa, ei kuitenkaan oksennukseen asti. Väsynyt olo koko ajan, koko päivän tänäänkin melkeen vain nukkunut, mutta nyt olo on vähän parempi. Oireita: suun makuaistin heikkeneminen, raajojen puutuminen, jalkapohjien tuikkiminen myös muualla jaloissa, väsymys..siinäpä tärkeimmät. :) Josko tämä olis nyt taitekohta päivä ja huomenna jo lähtis menemään parempaan suuntaan. :)
jälkeen aina 2 viikkoa huonoa oloa,viikko parempaa,ja taas sama ruljanssi.Toivon sydämestäni jotta sinulla olisi helpompaa.Ruoat kaikki maistuivat pahvilta.Vesikin pahalle.Mehukeitot olivat helpointa alas menevää.
...kun tämä on omalla tavallaan terapiaa itselleenkin kun johonkin purkaa ajatuksiaan. Kiitos kaikille tsempanneille ja vastanneille. Sitkeessä on tämä voimaton olo, nyt 5 päivä menossa hoidoista ja jalat on vähän niinkuin setsuuria, voimattomat. Kaupassa käynti oli tänään vähän hankalaa kun piti takastullessa soittaa pojan tyttöystävälle että tulee kantamaan kassit kun voimat loppu kesken kaiken. Pahaa oloa ei enää ole tänään ollut, olen kyllä ottanut muutaman Primperan ihan varoiks ettei tulekkaan. Ruoka on maistunut ihan kohtuullisesti, mistä olen erittäin tyytyväinen. Kai se vaan on niin että pitää osata antaa aikaa tälle olotilalle tarpeeksi kauan, vaikka sitä meinaa itse kyspyä tähän kun ei jaksa mitään tehdä. Uuden oppimista tämä elämä, ei voi muuta sanoa. Voimahaleja kaikille ja lämpöä!
minulla kävi samaten viidennen tiputuksen jälkeen.Kävin kaupassa ja painavat kauppakassit,meinasin lingota toisen kassin kirkon pihalle,ja hakea myöhempää.Tuo leikattu käsi ei jaksa kantaa montaa kiloa. Onneksi et pahemmin ole voinut.On selvää jotta heikkoutta vielä on hoitojen jälkeen.Pikkuhiljaa ne palautuvat.Hyvät voinnit sinulle,ja toivottavasti pian paranet kokonaan.
...nyt sitten alkaa lähteä hiukset kun on ensimmäisestä sytohoidosta kulunut 2 viikkoa. Näin hoitaja kertoikin ja aika hyvin pitää näemmä paikkansa. :) Noh onneks on hiuksia mistä lähteä, ainakin hetken ennenkuin tarvitsee hommata peruukkia. :) Mutta nautitaan ihanista keleistä niin kauan kuin niitä taas tälläerää riittää.