Ajattelin tutustua tähän kuuskymmppisten palstaan, kun kesällä itsekkin saavutan sen iän. Luin ensimmäisen avauksen joka koski uutta ystävää ja rakkautta. Kamalan ilkeitä olivat vastaukset. Kuuluuko yli kuusikymppisenä olla kyyninen ja kaunainen, jos pitää menen vaikka huhaa ryhmään.
Kamalan pelottavaa
sk49
221306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olen havainnut että tämän palstan tyylilaji on juuri tämä: kyyninen ja ivallinen. Täällä saa latoa kaikki patoumat muiden luettavaksi. Toisaalta kun luet lisää huomaat että on täällä viisaita, hyväntahtoisia ja myönteisiäkin ihmisiä.
Jokainen tulee tänne vapaaehtoisesti ja pysyy tai on poistuu. Netti ei ole koskaan hyvän,aidon seuran väärti, joten tätä parempi vaihtoehto on omata ystäviä, harrastuksia ja muita menoja. Silloin ei tarvitse tyytyä varjoseuraan, jota nettiympyrät edustavat. Ihmiset ovat ihmisiä. Eivät täällä kirjoittavat sen ihmeempiä ole kuin muuallakaan Suomessa. Kyllä minulle on elämäni aikana tullut vastaan ja tulee edelleen ilkeitä ja inhottavia tyyppejä ihan luonnossa ja kylliksi. Jos kohta muitakin. Miten sinulla? Käväisin katsomassa mainitsemasi aloituksen ja niitä vastauksia. Noh, onhan myönnettävä, että aloitus on yli kuusikymppisen normaalin naisen tekemäksi naiivi. Siis jos kysymyksen on tehnyt yleensä nainen ja ikää on tämänverran - totuuden tietää vain aloittaja itse. Aloitus voi myös olla jonkun kyseenalaista huumoria, sitäkin on nähty moneen kertaan. Ehkä olisi hyvä, jos kartoittaisit,mitä nettikirjoittelulta tai palstalta haet - rehellisesti. Sen jälkeen voit ehkä paremmin miettiä sitä, sopiiko tällainen kirjoittelu sinulle ja mistä löytyy siihen sopiva seura, palstoja on monia muitakin. Aloituksesi kaltaisia juttuja tulee palstalle vähintään kerran kuukaudessa. Ne saavat yleensä valtavan suosion eli haukumme kerta toisensa jälkeen toisemme. Kyllähän se kertoo jostakin. Kuten varmaan jo tiedät, haukkumisella ja parjaamisella saa harvoin mitään hyvää aikaan. Se pätee tässäkin. Mutta,jotta päästään asiaan, kerro siis mitä haluat ja mitä haet. Kun parjaat tämän palstan kirjoittajia, kerropa puolestasi, missä on erilaista kirjoittelua ? Olen seurannut joskus useita palstoja ja sama ilmiö eli kyynisyys tuntuu olevan vallalla joka puolella. Siksi kiinnostaa, missä on nettikirjoittelun Onnela, jossa kaiki ovat ystävällisiä ja kilttejä aina ja kaikille. Siis missä esimerkiksi?
en ole osallistunut muihin kun sukututkimus palstaan ja 50 ynnään. Sukututkijat ovat tunnetusti kaikkitietäviä. Viiskymppisissä on tosi avarakatseisia ihmisiä ja ollut joitain syvällisiäkin keskusteluja. Kun puhutaan esim. dementoituvasta äidistä ei pölkkypäät edes kiinnostu. Katsoin vain sen yhden aloituksen ja tuntui aika kovalta ne vastaukset. Jos on ollut kauan yksin ja joku pyytää ulos, menee mummukalta kyllä pää pyörälle ja pitää miettiä kaikenlaista. Taidan puhua kokemuksesta tai paremminkin sen puutteesta. Olen ollut leskenä yli viisi vuotta. Tuohon sukututkijoiden kaikkitietävyyteen sopisi mittapuuksi vitsi, jossa sanotaan ettei mikään ole niin viisas kun kolmannen vuoden golffari, osaa opettaa kaikkia ja luetella kaikkien virheet. On aika tylsää kun kysyy jotain ihan oikeaa ongelmaa ja saa vastauksen jossa korjataan kaikki kirjoitusvirheet.
Vihaisena ja kireänä nettiin ei kannata tulla kirjoittamaan. Ei ainakaan minun, ehkä myös sellaisten, jotka ovat hiukka kireäpipoisia normaalielämässäkin. Näyttäisi empiiristen kokemusten valossa siltä, että 99,999 prosenttia suomalaisista on kaltaisiani eli kunnon tosikkoja. Asialliset kysymykset ja asialliset vastaukset - siinäpä yhdistelmä, joka harvoin onnistuu yhdessä. Kas, kun ymmärrämme harvoin toisiamme juuri niin kuin kukin mielessään kysymystä tai vastausta sorvatessaan. Silti sitkeästi elää Suomenmaassa uskomus, että olemme yksi yhteen. Pikemminkin yli viisimiljoonainen yksilöyhdistelmä. Siinä harvoin ollaan oikeasti yhtä mieltä mistään. Sen tuloksen näet netissä, jossa sosiaalinen kuorrutus ei juurikaan peitä vastauksia. Asiallinen kysymys, ok, mutta eihän tämä ole asiantuntijapalsta - vai kuinka? Ammatikseen ei kukaan täällä vastaile vaan siinä mielentilassa, mikä kullakin sattuu olemaan. Ja niitä mielentiloja on paljon. Vastaajat saattavat olla suuttuneita, huumortuulella, ärsyyntyneitä, omien luulojensa vallassa ja ties mitä. Siksi saamasi vastaukset mielestäsi asiallisiin kysymyksiin ovat mitä ovat. Jos luet niitä kireänä, pää punoittaa ainakin sisältäpäin jo kotvan kuluttua. Kaikkea ja kaikkia ei suinkaan tarvitse suvaita, mutta itseään valitettavasti pitää. Siksi en henkilökohtaisesti viitsi enää täällä ottaa käyttöön tunneskaalaa. En ole täällä ystävieni kesken höpöttämässä, ihmisten kesken kyllä. Siinä on eroa. No joo, suhtaudut kuten suhtaudut, kerron vain mitä ajattelen. Itse me valintamme teemme. Myös seuran suhteen oli se ystävyysseurustelua tai muuta. Mielenkiintoista tämä kuitenkin on, sillä miten muutoin pääset tutustumaan ihmisen pimeään puoleen näin avoimena ja raakana kuin se täällä näyttäytyy (korkeintaan hoito- ja tai huoltosuhteissa kai normaalielämässä). Elämää pitää mielestäni katsoa sellaisena kuin se oikeasti on nahkoineen ja karvoineen. Lopuksi: kuusikymppinen nainen ei mielestäni vielä ole mummo naisena eli että pitäisi muistella vuosien taakse, miten miesten kanssa ollaan. Se taito on samanlainen kuin polkupyörällä ajo. Kun kerran on osannut, osaa jatkossakin. Kai meistä usiampi on "polkupyörällä" ajanut ja ajaa edelleen. Siksi mainitsemasi aloitus oli mielestäni provosointi. En tällä istumalla suostu uskomaan, että kirjoittaja on oikeasti elämää nähnyt yli kuusikymppinen nainen ellei ole elämäänsä tynnyrissä elänyt. Ehkä sekin on Suomessa mahdollista... No niin, höpinää tämä on ei muuta, siitä ei kannata pahastua. Hyvää jatkoa sinulle ja mukavaa kevään ja kesän alkua, jos jaksoit lukea!
uskaltauduin näille markkinoille, kuuntelin, katselin kuukausia näitä kirjoituksia. Ahmin oppia ja tapoja, sitten jopa uskalsin kirjoittaa ekan kirjoitukseni. Täällä on kaikkea, ihmisyyttä laidasta laitaan, ihan kuin elämässä aina. Ja aina ovi auki, kumpaankin suuntaan.
pelätä, ei täällä näköjään purasta :) - itekin vasta yritän tänne kotiutua. Tervetuloa vaan mukaan :)
monenlaista porukkaa, ei pidä pelästyä. Usein olen minäkin saanut sellaista ryöpytystä, että melkein hiukset ovat nousseet pystyyn. Tervetuloa vai mukaan, uudet, nuoret näkökulmat ovat aina piristäviä.
Olen myös aika uusi palstalainen ja välistä tuntuu siltä, että taidan kasata leikkikaluni ja jättää tämän hiekkalaatikon :( Mutta tosiasia on, että joka ikiselle forumille mahtuu niitä ja näitä... täytyy vain oppia huomaamaan ne ketjut, joita ei kannata avata. On täällä ollut mukaviakin ketjuja, suorastaan hauskoja, joten ei kannata lannistua! Sitä se vaan on, että ollaan erilaisia ihmisinä sekä oikeassa elämässä, että netissä ja oman luonteemme mukaisesti käyttäydymme. Netissä se huonompi puoli ehkä herkemmin päästetään esille, varsinkin jos kirjoitetaan vallan rekisteröitymättä. Ei muuta kuin rohkea rokan syö ja niin edelleen ;-)
Nyt voi jo painua uö puulle kun jäi päällimmäiseksi sanat uudet NUORET, en ole imartelulle perso mutta kiitos nyt tälläkertaa
Ei olla vihaisia, enimmäkseen. Olen kuullut puhuttavan vihaisista nuorista miehistä, onkohan uusi laji vihaiset kuuskymppiset. Olen todella yrittänyt opetella ajattelemaan asioista myös hyviä puolia. Kyllä niitäkin on, vaikka ärsyttävät asiat saavatkin herkemmin kirjoittelemaan.
sanotaan ! Sitä se on myös täällä virtuaalimaailmassa, hyvine ja huonoine puolineen. Monenlaista kulkija-ovi käy koko ajan. Itse lähinnä näitä eri palstoja lueskelen mutta harvemmin kirjoittelen. En ole edes rekisteröitynyt käyttäjä ja näin ollen olen monen mielestä "puska" ja B-luokan kansalainen. Mainitsit tuon Huuhaa-palstan-sinne ei mielestäni "puskilla" ole mitään asiaa. Ulos savustetaan aika pikaisesti. Silloin otan kantaa kun sattuu kohdalle mielenkiintoinen aihe/kirjoittaja ja kun huomaa,että "kemiat" toimivat.
kansalainen puskailija on? Sääntöjen sallimaa kansaa, ollaan mekin. Kun ei osaa muuten kirjoittaa, vain asiallisesti, rekattuna, tai ei, kuten minäkin, on minusta yks'hailee, kumpana kirjoitan. Mitä rekkauksella saavuttaa - nimensä tunnettavuuden. Jos se on joillekin tärkeää, minulle on tärkeintä viestini sisältö. Jokainen voisi muistaa, että joka-ainoan kirjaimen takana on elävä ihminen, rekattu, tai ei.
halusin hieman kärjistää. Mutta mutta. jos olet yhtään seurannut Huuhaa-palstan keskusteluja niin olen varma, että tulet huomaamaan, että jos kirjoitat ei-rekattuna niin aina on joku "tönimässä". Näin se vaan on.
Kirjoittelin sinne joskus, rekattuna. En löytänyt omasta luonteestani ominaisuuksia, joiden avulla olisin sinne kiintynyt. ;) Ihmeksin, kummeksin, ikiaikaista väittelyä rekattu/puska. Pulaako puheenaiheista?
kaikkihan me olemme anonyymejä! Ette te voi tietää kuka minä olen tämän Maija-Inkeri nimen takana. Ihan omalla oikealla nimellä sen sijaan en haluasi kirjoitella täällä netissä. Toisaalta jos verrataan sanomalehtien mielipidepalstoihin niin siellähän kirjoitellaan ihan omalla nimellä (mutta ne kirjoitukset ovatkin enemmän loppuunajateltuja kuin nämä "mitä sylki suuhun tuo"- jutut täällä)
kirjoitit????
On kyllä hienohipiäinen se, ken näkee noissa vastauksissa ilkeyttä näkee.
täällä oppii muilta ilmaisemaan itseään suoremmin ja mikä parasta voi purkaa kaikki patoumat tänne. Näin kai mielenterveys säilyy arkielämässä, olkaamme siellä hienotutneisia läheisiämme kohtaan.
En viel yhtää kertaa ole tänne patoutumiani purkanut:) Se ei kestäisi päivän valova... Vaik välil korvista sauhu nouseekin:)) ps. Ette tiiekkään miten säysee oon:))
Tuu tänne vaan.Täältä löytyy asiantuntemusta joka ongelmaan. Aivan kaikkeen, niin alhaalle kuin ylhäällekin. Apua on saatavissa aina korvien välistä, varvasväli vaivoihin asti. Tai ainakin hyviä diagnooseja;)
Kuule, nyt ois tuos vasemman jalan, etutakapuoles jotain vaivaa... Mitähä se mahtaa olla??? Kyselee alakertalainen:)))?
Ja minä olen joskus innokas maalailemaan taivasjuttuja. Niillä on omat sivut, mutta pari sanaa välillä lipsahtaa tännekin. Ei olla pahemmin tönästy. Fiksua väkeä, sanoisin. Väittäisin silti ymmärtäväni elämää, olenhan elänyt minäkin yli 60v! Kaikki vaan ei itseä innosta. Kauankohan olen sivuilla ollut, vuoden? Joskus ilman numeroa tietyistä syistä. Ikuna ei ole mieleen tullut, että sen vuoksi olisin B-kansalainen. Mikäs tässä on nousussa.. Kovin vaatimaton en ole, ainakaan usein. Itselleni on muutamista kirjoittajista tullut ikään kuin lemppareita. Suuri sydän heillä.