minulla on eräs transsukupuolinen ystävä jonka epäilen valehtelevan paljon. tiedän että ystävälläni on muunmuassa masennustaustaa joka voisi selittää hänen outoa käytöstään. hän puhuu hyvin pahasti ristiin ja kertoilee asioita jotka paljastuvat epätosiksi. enkä siis halua yleistää tai syyllistää ketään transsukupuolista tämän takia. haluan vain tietää onko muilla samanlaisia kokemuksia transsukupuolisista. voiko se johtua siitä että transsukupuoliset ovat joutuneet vetämään väärää roolia niin kauan että he valehtelevat helposti. ja minulla ei ole todellakaan haluja syyllistää ketään transsukupuolista, haluan vain tietää muiden mielipiteitä ja kokemuksia.
valehteluako?
mursu3224
15979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Millaisista asioista hän sitten valehtelee? Liittyvätkö valheet hänen omaan henkilöhistoriaansa, eli siis voitaisiin sanoa, että hän värittelee menneisyyttään transsukupuolisuudestaan johtuen? Vai eivätkö valheet liity millään tapaa hänen transsukupuolisuuteensa?
...peittely ja siihen liittyvä on elämäntapa, varmaan jännittävää. Sitten kun se piilottelu/kaksoiselämä loppuu ja tulee ulos tai paljastaa tai mitä se nyt onkin asiantuntijoiden termein, esim. kun mies onkin yhtäkkiä nainen. Niin mahtaa olla tyhjää elämä. Tiedän kokemuksesta, että kyllä pystyy vedättämään toista sukupuolta siinä entisessään.
jauhat? Ei varmaan kukaan meistä tästä mitään jännitystä hae. Mua aina helpottaa, kun oon kertonut suoraan ts-taustastani. En tykkää salata sitä, mutta koen, että joskus on pakko. Olet varmaan viulu.
ei valehtele transsukupuolisuudesta ja siihen liittyvistä jutuista. mutta hän valehtelee esimerkiksi ihmissuhdeasioistaan, hänellä oli esimerkiksi "poikaystävä" jota ei sitten ollutkaan (hän ei tiedä että minä tiedän sen). muutenkin hän värittää elämäänsä, ei menneisyyttä vain nykyistä. kertoilee asioita joita loppujen lopuksi ei olekaan tapahtunut. hänellä on tavallaan todella paljon tyhjää elämää ja sitten hän keksii sinne kaikenlaista mitä ei ole todellisuudessa tapahtunut.
voi valehdella, ei siihen tarvita transsukupuolisuutta. Esimerkiksi joku tavallinen tyttö voi kertoa kavereilleen että hänellä on poikaystävä vaikka ei olekaan. Ei ole edes harvinaista. Samoin kuinkakohan moni mies kehuskelee kaadetuilla naisillaan, vaikka ei olisi saanut yhtäkään sänkyyn. Ainakin minä pyrin pysymään erityisen tarkasti todessa jos keskustelu siirtyy menneisyyteni asioihin. Esimerkiksi puhun puolisostani ja toinen voi olettaa että puoliso on mies. En korjaa tuota virhekäsitystä. Mutta joku voi tulkita tämän valehteluksi kuten Almamedian johtokin, vaikka en ole sanonut mitään valheellista.
Uskoisin, että nuo tuollaisetkin valheet voivat liittyä ystäväsi transsukupuolisuuteen. Kävi mielessä, että ehkä ystäväsi ei ole vieläkään täysin sinut itsensä ja elämänsä kanssa. Ehkä hän tuntee paineita suoriutua jonkinlaisesta roolista, hän haluaa täyttää ulkomaailman vaatimat odotukset. Kuten sen, että on oltava poikaystävä/ihmissuhteita (tätähän naisilta odotetaan, ei saa olla vanhapiika). Ystäväsi prosessi on nyt näennäisesti ohi ja elämän pitäisi olla hirveän ihanaa. Jos hän tuntee elämästään puuttuvan jotain ja sitten on vielä nämä odotukset ja paineet, hän saattaa värittää elämäänsä haluamaansa suuntaan. Kai hän kokee jonkinlaista sosiaalista painetta valkoisiin valheisiin. Uskoisin ettei se ole valehtelijallekaan hirveän miellyttävää.
valehtelen koko ajan ja kusetan kaikkia ihmisiä minkä ennätän. Tämä varmasti johtuu siitä, että ole jo yli 50v transnainen. Olet varmasti oikeassa, kyllä transsukupuoliset ovat kovia valehtelemaan.
Tuota et kyllä tosissasi kirjoittanut. Enkä edes usko että olet transnainen.
sarkastinen kirjoitus.
transnainen olekaan. Taisivat erehtyä siitä asiasta, kun minulle diagnoosin antoivat v2008 Juhannusaatonaattona, että olen transsukupuolinen. Muistan päivänä oikein hyvin. Ihan vaan huvikseni muutin kaksi viikkoa sitten nimeni naisen nimeksi.
esim. äitini on kova valehtelemaan ja vääristämään totuutta. Itse yritän olla rehellinen itselleni ja myös lähimmilleni. Eikä sekään ole kaukana totuudesta että tämä tie on kuin kadotusta. Mutta onko tämä valinta ja onko kokemukseni muistotkaan aitoja? Mikä lopulta on totta kun tunnustuksia kiskotaan kiduttamalla. Valehteleeko yhteiskunta perustuslaissaan sitoutuessaan turvaamaan myös oikeutemme.
Epäilet siis hänen valehtelevan? Onko sinulla näyttöä? Jos hän puhuu itsensä pussiin, se on kyllä näyttö, ettei kaikki stemmaa. Minua epäillään myös sepitteistä, sen verran erikoista on tapahtunut. Mutta minun valehtelustani ei kukaan voi saada todisteita, koska niitä ei ole ja juttuni on tosia. Enkä puhu ristiin. Pelkkä epäily ei tee kenestäkään valehtelijaa. Ihmisille nyt vaan tapahtuu erilaisia, joskus outojakin juttuja. Aiheuttaakohan kateus valehteluepäilyjä? Kysyn vain.
Ei sitä voi yksiselitteisesti vastata, ei todellakaan. :( - Mie jääväisin nyt tämän kysymyksen toistaiseksi pöydälle, haluan vastata toki kysymykseen, mutta toisin ehdoin. -
Kirjoituksesi luettuani olen onnellinen, että oma tuttava- ja ystäväpiirini koostuu tätä päivää elävistä reippaista naisista ja karskeista äijistä, eivätkä menneisyydessä rypevistä turhan ruikuttajista.
Minkä ikäisestä henkilöstä on kyse? Jos on kovinkin nuori niin saattaa henkinen kehitys olla kesken. Tai ehkä hän kokee oikean elämänsä niin tylsäksi että hänen on impulsiivisesti pakko "värittää totuutta".