Onko jollakulla teillä ollut ongelmia mielenterveytenne kanssa ja jos on ollut miten olette selvinneet? Tai onko jollain ystävällänne tai tuttavallanne ollut mielenterveys ongelmia?
Ja mitä on hyvä mielenterveys?
Kirjoitelkaa vapaasti tästä aiheesta ja tästä aiheesta voidaan vaikka pidempäänkin keskustella jos haluatte. Ei tämä oo vaan tätä päivää "voimassa".
Ja vaikkei ongelmia itsellä olisikaan ollut niin muutkin laittakaa jos tulee mieleen jotakin tästä aiheesta.
Mielenterveys
miljoonapulu
622321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
ja on edelleen... Toistaiseksi en vielä tiedä miten saan sen hallintaan, mutta välillä on jotain valoa pilkahtanut eli pieni toivonkipinä on olemassa. Mitä on hyvä mielenterveys? Se onkin hyvä kysymys... varmasti ainakin sellainen, että tulee edes itsensä kanssa toimeen.
edelleen sulla. Hyvä kun kuitenkin koet että pieni toivonkipinä on ollut olemassa. Jospa se toivonkipinä kasvaisi suuremmaksi? Toivon sitä sinulle.
Ikään kuin "Päivänkysymys" tyyliin, palstaemäntä. Mielenterveysongelmat on tuttuja, toiset diagnosoituja, toiset arkipäivän hermostumisia, ylilyöntejä, suuttumisia, itsensä kanssa kamppailua. Toiset joutuu lääkärillä käymään, toiset terapiaan, minä olen toistaiseksi pärjännyt mielenterveyteni kanssa ihan läheisteni avulla. Onhan näitä psyykkisten sairauksien osastojakin ihan, toivottavasti ei mieli ihan niin sairastu koskaan. Hyvä mielenterveys;) on sitä, että pystyy esittämään noita kysymyksiä ihan tosta noin vaan ja vielä odottaa niistä pitkää ketjua;) eivaa... Hyvä mielenterveys on sitä, että on itsensä ja ajatustensa kanssa rauhallisessa rinnakkaiselossa, ymmärtää miksi toimii noin ja miksi tunteet välillä vähän heilahtelee, jos heilahtelee. Hyvä mielenterveys on mielestäni myös tunteiden koko kirjon sallimista, jos yleensä elää vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kera. Heh, vai pidempäänkin voidaan keskustella;) sinä se vasta keskustelija oot;) Noh, mielenterveysongelmista sanoisin myös, että netti on siitä mielenkiintoinen paikka, ettei heti viestin luettuaan pystykään mieltämään toisen terveyttä tai sairautta, pahansuopaisuutta tai yhteistyöhalua. Netissä mielenterveys voi olla kadoksissa vaikka kirjoittaisikin ihan selvästi, ja toisinpäin. Hulluja on monenlaisia;) sanotaan.
Hei palstakommentaattori. Hienoa, että olet selvinnyt itsesi ja elämäsi kanssa terveiden kirjoissa. Sinulla on hyviä mielipiteitä netistä ja elämästä ylipäätään. Osaat järkevästi jäsennellä kirjoitustasi. Kirjoituksestasi saa sen kuvan kuin olisit aivan sinut ympäristösi kanssa. Kirjoituksestasi voi saada myös sen kuvan että olet kivasti kondiksessa, tulkinnalle jää paljon varaa. Sinulla on paljon tietämystä yhteiskunnallisista asioista. Osaat ottaa kantaa aiheeseen kuin aiheeseen on mahdollista että sinusta saa täysin normaalin ihmisen kuvan. Toisinaan on hyvä harkita kääntymistä oikean asiantuntijan puoleen. Tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä mielenterveydestä vastaavaa lääkäriä. Omien kipujensa kanssa on turha taistella yksinään pelkkä netti seuranaan. Parempaa tulevaisuutta sinulle. - DW -
mieltä ihan oikeastiko? Halusitpa kuulostaa viisaalta ja niin kovin asiantuntevalta vastauksessasi minulle.
mitään olennaista? Kiva kuulla mielipiteesi kirjoituksestani;) Oletko tuon aloittajan veli tai joku muu nettisielunvartija? Miten päätit vastata juuri minulle;) Olenko sinut ympäristöni kanssa? Oletko sinä ympäristöäni? Tulkinta on netissä kaiken a ja o. Ethän vain liioittele nyt netin asiallisuutta? Tuntuu kuin olisit vihainen, ihmettelen tunteitani;) Kuka on täysin normaali ihminen?? Toivottavasti minusta ei tule "normaalin" mukaista, etenkään täysin;) Juu, toivotaan parempaa tulevaisuutta jokaiselle meikäläiselle, jotka päivät tahkoo nettisampoaan, siitä kuitenkaan mitään sen kummempaa kiitosta saamatta, kyselemällä "mielenkiintoisia" kysymyksiä, joita on ihan turha vastailla kenenkään. Turhautuminen paistaa jokaisen kirjoituksesta läpi, missä se iloinen ote tähän kirjoitteluun on;) Sitä paitsi minun pitää olla ylpeä, että sinä kiitit minua kommentistasi! Jäin miettimään, missä kohtaa juuri sinuun osui? Mikä on sinun nettiroolisi tällä palstalla ja yleensä käyttämässäsi netissä? Taitaa olla humpsahtanut sisäinen maailmasi sekaisin kun palstatuomarointiin aloit:)vai ootkos peräti yksi palstavalemies;)
ja pohtia ihmisten mielenterveysongelmia on sun elämäntehtäväsi;) Toisaalta ihan kaunista, että oot huolestunut ja haluat näin omalta osaltasi ottaa kantaa lisääntyvään ongelmaamme. Mielenterveys ja päihteet;) ja netti, minusta se on mielenkiintoinen kysymys. Kysypä sitä seuraavaksi;)*vinkki;)*
on yrittää provosoida. Kumpi on parempi a/ provoida ja YRITTÄÄ olla ilkeä b/ välittää muista ihmisistä mä valitsen tuon b vaihtoehdon mieluummin :) .
keskustella ja ottaa kantaa;) Miksi vetelet heti herneitä mielipiteistäni ja loukkaannut? Sinä saat kysellä asioita, ihan vaan kysymyksien vuoksi... jos se on sinun tapasi kuluttaa aikaasi, se on sun valintasi. Aloita mun puolesta vaikka päivittäin joku "Onko maapallo pyöreä?" - keskustelu;) Ei se minusta sen ilkeämpää tai provosoivampaa tee, jos sinun aloitustasi kommentoin. Niitä tulee viikottain aiheesta ja aiheen vierestä, omia ja toisten ideoita;) Toisaalta ihan hienoo että jaksat laittaa niitä, vaikka ne ei ole sinänsä sinuakaan kiinnostavia tai koskettavia, kunhan vain kirjoittelet. Sitä vartenhan nämä palstat ovatkin;) aiheita varten;) Saattaahan se olla, että jostain aloituksesta kehkeytyy oikea keskustelukin;) sitä ei koskaan tiedä. Minä tahtoisin juuri sellaista häirikkötapauksen tyyppistä omakohtaista halua ja paloa kirjoituksiin, en pidä tekstistä ihan vain tekstin vuoksi. Silti en pidä itseäni nettikeskustelujen Kajavana;) enkä ollenkaan sellaisena henkilönä, että sinun pitäisi mielesi pahoittaa;) jota tuskin teetkään. Kaltaiseni ihmiset vain saavat sinut kirjoittamaan uusia aloituksia;) Eikös? Jos ajatukseni tekevät minusta ilkeän ja provosoivan, niin olkoon niin. Silti teksteissä voisi oikeasti lukeakin jotain, eikä vain juujuu/kivapäivätänään... jne. Negatiivinen palaute on raakaa, loukkaannu sinä tästäkin, ja mollaa minut... ei se haittaa. Tärkeintä on keskustella, eikös vain;)
heti herneitä nenään enkä loukkaannu. Ihan vaan tiedoksi etten kysy mitään ihan vaan kysymyksien vuoksi, kyllä mua oikeasti kiinnostaa ne asiat joita olen kysynyt, mitä milloinkin. Kyllä saat kommentoida mutta ei ole kivaa jos ollaan ilkeitä koska ilkeilystä en pidä kommentointi onkin ihan ok. En kyllä tiedä miksi tavallaan vähättelit mua tuossa kommentoinnissasi! Ai saattaa olla että jostain kehkeytyy oikeaakin keskustelua. Mun mielestäni monista aloituksistani on kehkeytynyt keskusteluja eikä mua haittaa vaikka ne rönsyilevät sitten moneen suuntaan. Mua kiinnostaa erilaiset näkemykset ja mielipiteet, kaikenlaisista ilkeilyistä enkä ns mauttomuuksista en pidä saatikka rivouksista! Niille on omat palstansa. Sanoisin etten minäkään pidä ihan vain tekstin vuoksi kirjoittelusta tai sen lukemisesta kyllä mulla aina ajatus on siinä mukana uskot sitä tai et. Luuletko että kaltaisesi ihmiset saavat mut kirjoittamaan uusia aloituksia, noin arvelit. MUtta ei se niin ole, en laadi kirjoituksiani ajatellen joitakin tiettyjä tai tietyntyyppisiä kirjoittajia varten. Vaan teen aloitukset kaikkia kirjoittajia varten. Tottakai keskustelu on tärkeintä niinkuin sanoit vastauksesi lopussa mutta ei se ole yhdentekevää miten vastaa tai miten kirjoittaa. Kyllä rakentavaa kritiikkiä saa antaa mutta ilkeillä ei minusta tarvitse. Niin niuholta kuin sinusta vaikutankin niin minusta kuitenkin sillä on välliä että ottaa muut huomioon, myös täällä. No, miksi sitten pitää olla negatiivinen tai ilkeä? Mitä huvia siitä saa itselleen? Kenties pystyy todistamaan itselleen ja muille miten hyvin sanan säilää osaa käyttää? Vastaatko sä noihin kysymyksiini, vuorostasi?
Huomenta Miljoonapulu Kiitos kysymyksistäsi, joihin aion vastata;) pidit sitten vastaustani vähättelynä tai ilkeilynä. Erilaisilla mielipiteillä on tapana synnyttää jotain muutosta;) kunhan niitä vain tarkastelee objektiivisesti, eikä sieltä -mutu-piiristä. Ensinnäkin mielenterveys - aihe varmasti rönsyilee, ajattelipa aloitusta miten tahansa. Aiheena tosi rankka, etenkin niille joilla on jotain ongelmia sillä alueella. Kukaan mielenterveys"potilas" ei pysty kepeästi kirjoittamaan siitä;) ehkä kirjoittaminen tuo flashbackejä mukanaan;) ja vaikka tahtoisikin tänne kirjoittaa, saattaa jättää sen tekemättä;) Mutta eikös näille mielenterveys - ongelmille ollut oma palstansakin, jos asiantuntijoilta haluaa apua;) Toiseksi on hyvä, ettet kirjoita tänne sellaisia asioita, joista et ole kiinnostunut. Olet aktiivinen ja vastailet ja aloittelet runsaasti. Sehän on vain hyvä, eikös;) Kun vähättelin Sinua, kuten sinä sen ilmaisit;) ... arvioin sun aloitustasi, en sinua. Se oli minun tapani kommunikoida ja ottaa kantaa aloitukseesi. Kolmanneksi minun mielestäni keskustelu on aivan jotain muuta kuin tusina sanoja sinne tänne, tietty niitä voi lukea viestiketjuina;) mutta mitä siitä kukaan nauttii. Jokainen kirjoittaa luullakseni on sitä mieltä sillä hetkellä kun kirjoittaa;) ei sitä mun mielestä erikseen tarvi kommentoida, (ai-sä-olet-tota-mieltä, mielenkiintoista) tms. Kuten sanottu, jokainen taaplaa tyylillään, olivat muut ihmiset mitä mieltä tahansa. Netin keskustelupalstat on ihan kiva paikka yrittää keskustella tai jutustella. Häiriöilmoituksen viesti oli kiva lukea. Hän tuntui rehelliseltä ja keskustelevaiselta. Omakohtaiset kokemukset tekevät keskustelusta rikkaan tai sitten tiedonhalu. Suoranaista loukkaamista, henkilökohtaisiin asioihin puuttumista, haukkumista ja kieroilua inhoan itsekin. Viestini ketjun aloittajalle koski mielenterveyttä, aloituksien määrää ja aiheita, vastauksiasi ja keskustelujen luonnetta ketjuissasi. Siinä oli arvostelua. Se oli ilmaistu siten, että se käy mietityttää sinua, kuten tapahtuikin. Mutta hei;) Jatka sinä aloituksiasi ja keskustelujasi;) Kyllä se siitä! Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa! Nyt on kesä;)
vastauksesi joka oli hyvin kirjoitettu ja hyvin mietitty. Kyllä tiedän sen että aiheena mikä mulla oli aloituksena on varmasti rankka niille joilla on ongelmia mielenterveytensä kanssa ja kyllä mä mietinkin siksi että mikä on sopiva tapa ottaa asia puheeksi. Koska en halua loukata ketään miten kyselen. Enkä mä kepeitä vastauksia odottanutkaan. Ei tämä ole aihe josta kepeästi tarvitseekaan kirjoittaa. Kyllä mä tykkään ollakin aktiivinen täällä kirjoittelussa. Niin, tiedän itsekin että kun vastaan jotenkin "kepeästi" niille joille vastaan niin johtuu siitä että haluan huomioida mulle vastanneet "tyypit" ettei tuu sellaista oloa vastaajille etten välitä siitä että ovat vastanneet mulle. Vaikkei siihen olisikaan sitten muuta kuin kiva kun vastasit tai hyvin kirjoitettu yms haluan noteerata mulle vastanneet senkin takia että se on mulle aina kiva asia kun mulle vastataan. Kirjoituksia laatiessani en ajattele sitä että saisin paljon vastauksia tai että se olisi edellytys kullekin aloitukselleni että tulee paljon vastauksia. Niin, kyllähän se minua mietityttikin kuten oikein arvelit vastauksesi loppupuolella. Oli mukava lukea tämä vastauksesi miten olit kirjoittanut. Oli mukava lukea se.
Tottakai tiedän muutaman hyvänpäivän tutun, sukulaisen tai entisen työtoverin, jolla on ollut mielenterveysongelmia. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä, masennusta tahi burn outia ja toki on muutamia, joilla ei taida lääkitys taida muutoin olla ihan kohdillaan.. Joskus olen miettinyt mikä on se viimeinen pisara, joka saa kamelin selän katkeamaan.. Toiset tuntuu jaksavan mitä vain, toisille vastoinkäymiset ovat henkisesti maailmanloppu. Tallilla koluaminen, ratsastus, hevosen hoito pitävät minut kartalla. Muutaman tunnin uurastuksen jälkeen työstressi, murrosikäisten lasten kiukuttelut, rahahuolet yms. "pikkujutut" eivät tunnu missään. Taas jaksaa:) Tärkeää olisi, että kaikilla meillä olisi hetkittäin paikka, missä voi totaalisesti "lyödä kellokorttinsa". Jollekinhan se voi olla jopa tämä keskustelupalsta! Näissä pulun topiikeissakin monesti unohtuu maailman kauheus (tällä kertaa aihe oli kyllä vakavaakin vakavampi). Kevättä kaikille!
ihmisiä joilla on mielenterveysongelmia ollut. Niin sitä ei koskaan tiedä mikä on se viiminen pisara. Ja täytyy ottaa se huomioon että jokaisen sietokyky on erilainen mitä jollakin toisella. Nuo hevosiin liittyvät asiat (jotka jo mainitsit mitä kaikkea ne ovat) ovat varmasti ihania asioita :) . Mahtava harrastus (itse ala-asteikäisenä harrastin ratsastusta) . Mä tykkään ihan itekseni olla pururadalla luonnon keskellä :) . Ihana paikka kaupungissa :) . Muutenkin lenkkeily on hyvä asia monessakin mielessä. Siitä tulee jollain tavoin riippuvaiseksi, mutta se on sitä hyvänlaista riippuvuutta :) . Joo, aihe kyllä oli vakava niinkuin mainitsit. Mietin jo joku päivä aiemmin minkä keskustelualoituksen laitan seuraavaksi ja eräs kirjoittaja toivoi tän kaltaista aihetta. Tota mitä on pulun topiikit? Topiikit, tarkoittaa mitä?
Topiikki = keskustelu/keskustelun aihe
hyvä kun kerroit, nyt opin yhden uuden asian lisää :) .
Minä olen aina luullut että "topiikki" on sellainen hihaton pienikokoinen naisten vaatekappale? :/
toppi jota varmaan tarkoitit.
No nyt minäkin vihdoin jotain ymmärsin. kiitos pulu!
jokaisella joskus viipottaa. Usein ei tarvitse kovin suuri nero olla, että pystyy laskemaan yhteen ihmisen elämäntilanteen ja sen tuoman viipotuksen. Siksi pystyn suhtautumaan ihmiseen, jolla on selvästi ylivilkas mielikuvitus, kuten ystävälläni. Itse olisin hänen tilanteessaan vielä enemmän irti maasta. En toisaalta tiedä varsinaisesti mikä on tervettä ja mikä on vain yleisen käsityksen mukaista terveyttä, koska henkisyyttäkin voidaan luulla sairaudeksi.
tuollaista mietelmää ja kokemusta.
mielenterveysongelmista? Oikeastaan kysymys on aika outo.
Niin kysyisin vielä miljoonapululta mitä mieltä olet erilaisista ihmisistä. Onko määrittely helppo asia? Itse näen maailman tuntemattomana arvoituksena. Ihminen on arvoitus itselleenkin. Mutta määrittelijöitä riittää. Leimoja ei kannata läiskiä, koska yhtenä päivänä omatkin ajatukset voivat muuttua toisiksi.
outo. No, aina voi joku kysymys olla milloin kenestäkin outo. Mä en voi sille mitään että kysymys on aika outo susta.
olen erilaisista ihmisistä? Hyvän kysymyksen laitoit mulle. Tuohon kysymykseen ei ole yhtä selkeää tai oikeaa vastausta mielestäni. Ensiksi pitäisi kai pohtia mitä kaikkea tuo määritelmä erilaiset ihmiset tarkoittaa. Hyvä on kun on erilaisia ihmisiä onhan se rikkaus kyllä. Ei, määrittely ei ole helppo asia. Annoit mulle oikein hyvän asian pohdittavaksi. Aion pohtia asiaa kyllä vielä sen jälkeenkin kun olen tietokoneen sammuttanut. Sanoisin että mua kiinnostaa esim. hyvä ja paha ihmisessä. Niin, aivan niinhän se on kuten mainitsit; ihminen on arvoitus itselleenkin. Niin, tuokin on totta; leimoja ei kannata läiskiä. Hyvää mietelmää sulla josta pidin kovasti.
Suosittelen lämpimästi.
lentokonekammoisena ei uskalla lentokoneeseen? Hyvä idea muuten mutta lentäminen pelottaa..
Moi Pulu! Joopajoo. Karmean huonoja negatiivisia vastauksia tuolta on näköjään tullut. Lukijoille tiedoksi että MINÄ PYYSIN pulua tuon aiheen aloittamaan. Ajattelin että sillä tavalla tulisi enemmän vastauksia. Olisin toki voinut aiheen itsekin aloittaa mutta kun tuo "ilkeä isäpuoli" oli minun aloitukseni niin mietiskelin että leimaudun "itsekkääksi inisijäksi" jos toisenkin vakavan aloituksen heti perään pistän. Millä tavalla "miljoonapulu" on muka ketään loukannut tahi huonosti kirjoittanut. Pulun tyyli on yleensäkin kepeä eikä hän tässäkään aiheessa ole liian raskaasti kirjoittanut. Missä kohtaa hän on muka aliarvioinut mielenterveysasiaa? Asiaan. Itse sairastan (ilmeisestikin) ns. "paniikkihäiriötä". Itse en asiaa hevillä myönnä koska en ole ruikuttaja. Kävin lääkärillä asian suhteen helmikuussa. Lekuri oli tietty puoli tuntia myöhässä ja sitten "juteltiin" 4 minuuttia ja 34 sekuntia kun hän jo mulle rauhoittavia lääkkeitä määräsi. Itse asiassa kahta eri sorttia ja vielä pisti option päälle eli jos tarvitsen niin annokset tuplataan!! En tosin ole niitä lääkkeitä syönyt enkä edes reseptiä lunastanut. Ja vielä väitetään että Suomen maassa määrätään rauhoittavia lääkkeitä liian heppoisesti! "paniikkihäiriö" on paitsi psyykkinen myös fyysinen tauti. Fyysisistä oireista pahimpia ovat ns. sydämentykytys (tuntuu että joko hemmetin vempelee tulee rinnasta ulos) ja hengenahdistus. On vaikea hengittää varsinkin yöllä. Käsien puutuminen ja hikoilu ovat muita oireita. Psyykkiset oireet ovat vähintään yhtä pahoja. Sitä pelkää koko maailmaa. Peiton alle piiloutuu. Homman sain hallintaan elämäntapojani parantamalla. En juo liikaa alkoholia, siivoan asuntoni ja pesen pyykit, maksan laskuni ajoissa jne...Suurena apuna on "nukahtamislääke" (Zolpidem)...sen avulla selviää koko päivästä kun tietää että saa yöllä edes kohtuullisesti nukuttua. Asiaani ei auta riitely yläkertalaisen kanssa eli hänen "kilpikonnalaitteensa" herättävät minut yöllä. Mainitsin asiasta jo aiemmin eli nimimerkkini "häiriöilmoitus" juontaa juurensa kilpikonnapalstalle jossa asiasta kyselin. Nyt on taas mennyt monta viikkoa juopotellessa. Ja olotila on sen mukainen! Sitä niittää mitä kylvää. Sinulla pulu on tosiaankin aika herkkähipiäisiä "vastustajia". Jos jotain "henkevää" sanot niin porukkaa on heti kimpussa. Itse olen niiiiiiiiiin monessa liemessä keitetty että en pikkuasioista välitä. Päinvastoin arvostan tuollaista ihmistä kuten miljoonapulu. Ihminen joka kirjoittaa ihmiseltä ihmiselle. Siis kirjoittaa eikä saarnaa. Negatiivistä ja arvostelevaa tekstiä saa kuka tahansa aikaan. Mutta harva pystyy olemaan noin kepeän positiivinen kirjoituksissaan kuin sinä pulu. Kiitos kirjoituksistasi. Jatka samaan malliin niin autat monia ihmisiä. Ainakin minua. Alkavin kesäterveisin! "Häiris"
voi tietty ajatella, että toisen kysymänä saa itselleen kivoja vastauksia;) Ihan hyvinhän sä itsekin osaat asiasi esittää, miksi siis käyttää jotain toista torvena;) Paniikkihäiriö on oikeasti kiusallinen, itse en ole saanut koskaan kohtauksia, mutta hermona olen ollut useankin kerran; ahdistanut, pyörinyt kehää ajatusten kanssa, miettinyt mistä saada terapiaa ja tarvinko millaista apua oikeasti! Ystäväni kävi paniikkihäiriönsä kanssa tasan 3 kertaa psykiatrilla, eikä ollut tyytyväinen jutteluihin. Söi kuurin rauhoittavia, kuten lääkäri määräsi. Juomisestahan se hänelläkin lähti syntymään, liekkö ollut alkoholin aiheuttama psykoosi sittenkin kyseessä? Hänelle alkoholi on mielenterveydellinen ongelma, josta johtuu sitten kaikenlaisia muita kuten paniikkitiloja. Selvänä hän ei niitä saa. Mielenrauha on jokaisen saavutettavissa, löytyy se sitten luonnosta, harrastuksista tai toisista ihmisistä, jostain se on löydyttävä. Vaikka sitten netin keskustelupalstalta;)
Liiallinen alkoholinkäyttö laukaisee paniikkihäiriön päälle. Takaan ja alleviivaan sen.
minulle tulee mieleeni elokuva Yksi lensi yli käenpesän jossa näyttelee Jack Nicholson jonka olen nähnyt. Kuka sut olisi leimannut itsekkääksi inisijäksi jos olisit toisenkin vakavan aloituksen laittanut? En usko että kukaan. Ei ollut mukava kokemus sinulla tuosta mainitsemastasi lääkäristä, kyllä pitäisi olla lääkärillä enemmän kuin mainitsemasi aika asioiden käsittelyyn olla. Olipa harmillista! Todella todella ikävää kun kärsit paniikkihäiriöstä. Todella kurjaa, varmasti. Ja sitten vielä kenkkumainen yläkerran naapuri, ei oo sullakaan helppoa :( . Kiitos kaikista kauniista asioista joita minusta sanoit, oli todella ihana lukea noin ihanaa palutetta, kiitos sinulle :) . Olen auttanut sinua? En ole koskaan ajatellut että kirjoituksillani voisi olla tuollainen vaikutus. Olen todella otettu tuosta(kin). Kiitos sulle :) .
mielikuva että paniikkihäiriöstä taitaa aika monikin ihminen kärsiä. Todella ikävää kukn sellainen sattuu kohdalle :( . Sitten olisi aiheellista jättää alkoholi jos siitä seuraa paniikkihäiriötä, tuli mieleeni tuota lukiessani.
kannattaa, lopettaa juominen. Alkoholistilla on taipumus putken päätteeksi saada näitä kohtauksia, joko juomisen lopettamisen pelossa tai rajuissa viinamyrkytystapauksissa, ainakin hänellä. Nyt en tiedä, onko saanut viime aikoina, taitaa olla hanskassa alkoholin käyttö. Sitä viinaa pitää ottaa liikaa, että ne paniikkihäiriöt tulee.
hyvä asia niin myös viinan käytössäkin. Tulee mieleeni vaan.
Keskivaikea burn out työstressin ja elämäntilanteen takia. Raskaiden töiden päälle perhe, koirat, talo, opiskelut (öisin), rahahuolet sun muut niin yhtenä päivänä en vaan enää päässyt sängystä ylös. Olin Aivan Tiltti. Sain itseni pakotettua terkkarille joka sitten hankki mulle osastopaikan pariksi viikoksi, siellä tasoitettiin unirytmi ja katottiin että ylipäätään syön. (sitä ennen kokkasin muille mut en koskaan ehtinyt itse, työpäivät 9-22) Veriarvot oli jo niin perseellään että epäiltiin leukemiaa. Eka viikko oli tooosi vaikeaa, kun oli tottunut koko ajan menemään ja tekemään. Illalla sitten nappia naamaan ja nukkumaan, olipa merkillistä nukkua kokonainen yö yhtä soittoa ! Viikonlopun "huilasin" kotona ja tokaviikolla sitten osasi jo relata. Kuukauden sairasloma siihen päälle, sydänlääkitys ja "psykopaatin" tiukka ohjeistus siitä että kaikkea ei pidä mennä tekemään yksin, hommia voi myös jakaa. Sen kuukauden vietin metsässä, aamusta läksin marjaan tai sieneen ja kuuntelemaan puiden huminaa. Koirat sai hulumuta irti ja minä väliin vaan istuin kannon nokassa ja hörppäsin kahvia termospullosta. Urbaanille menevälle citynaiselle oikein terapeuttinen kokemus. Töissä mua katseltiin sitten viistoon mutta selitin sairasloma asian sydänoireilla,mullahan oli rytmit jo päässeet sekoamaan ja verenpaine oli noin miljoona. Se oli pysähtymisen paikka, kovasti mietin sitä että minkä takia tässä oravanpyörässä oikein juostaan ? Nyt oon saanut jotenkuten pidettyä itseni kurissa, opiskelutkin sain päätökseen ja heti jos tulee semmonen tuntu että nyt mennään liian lujaa tahtia niin puotan kaikki siihen paikkaan ja lähen vaikka kävelylle. Perheelle oon sanonut että kumpi on parempi; vähän hitaampi tahti vai sekopää-äiti.
Moi! Eräs yrittäjä sanoi että "stressi on tappava tauti" Näin on. Stressi tappaa ihmisen hitaasti ja varmasti. Yritä päästä siitä eroon henkesi kaupalla!!
Rankkaa on sinullakin ollut. Ikävää :( .
Ymmärrän sua. Itse menen samassa rallissa. Ei enää mitään ehjänä. Enkä jaksa välittääkään.
On ollut ongelmia. Päivä kerrallaan, siinä reseptini elämässä.
Terppa! Joo itse luokittelen itseni myös potentiaaliseksi "lanttulataamo"-asiakkaaksi. Itsetunto ei vielä ole sille tasolle vaipunut. Varmaan tällaista miehistä uhoa? Tulisipa kolmas maailmansota niin voisi kunniakkaasti ottaa kuulan kalloonsa. Tsemppiä sulle.
Päivä kerrallaan on hyvä sääntö :) .
siitä, että ihminen on balanssissa itsensä ja ympäristönssä kanssa. Fyysinen,psyykkinen ja emotionaalinen puoli ovat hyvinkin tärkeitä; ihsellä on tunne et hännellä on hyvä olla, hänet hyväksytään,häntä arvostetaan juuri sellaisenaan kuin on. Hyvään mielenterveyteen kuuluu olennaisena osana mm. ongelmienratkaisukyky, itsensä esilletuominen ymmärrettävästi, luovuus, kyky saattaa aloittamansa loppuun asti, kyky ymmärtää toisia ihmisä, ympäristöä.. niiden reaktioita tiettyihin ärsykkeisiin, kyky nähdä omat vahvuutensa/heikkoutensa. Meillä jokaisella on omat haasteet elämässämme ja voimme välillä olla masentuneita, vihaisia, onnellisia, aktiivisempia jne. tämä kaikki on tervettä ja ennen kaikkea ns. normaalia ihmisen elämässä. Valitettavan usein ihmisiä leimataan mielenterveydeltään sairaiksi hyvinkin herkästi, tuntetmatta kulloiseenkin olotilaan vaikuttavia taustatekijöitä. Tämä aika, mitä juuri eletään, on erityisen haasteellinen; valtiovalta on yksinkertaistainut säästötoimillaan ja vaikeuttanut ihan tavallisen ihmisen mahdollisuuksia saada apua terveydenhuollon sektorilta, mikä on huomattavissa lisääntyneenä esmes. päihteiden käyttönä, rikoksina ja syrjäytymisenä eri ikäluokissa.
Moi! Olen samaa mieltä. Kirjoituksesi oli hieno. Kiitos siitä.
ja hienosti laadittu kirjoitus. Oikein hyviä näkökantoja kyllä. Oli mukavaa luettavaa.
Heippa, Heti asiaan...Monet ajatuskaavat ovat lapsuudessa saatuja ja koettuja. On aina otettava huomioon myös ne ympäristöt missä ihminen on elänyt, että pystyisi jotenkin ymmärtämään toisen ihmisen käyttäytymistä, luulisin. Yleensä on vallalla jokin täydellisyyden tavoittelu--mutta kun me ollaan aika lailla vajavaisia monessa suhteessa. uskovana ihmisenä ymmärrän että olemme syntisiä. Jeesus on täydellinen ja hän voi meitä auttaa monessa tilanteessa. Mikään ei hänelle ole mahdotonta... Aurinkoista kevät päivää kaikille! t:mira-ley :)
Moi! Isommasti kantaa ottamatta. Tuo otsikko näkyy ainakin vankiloissa. Mielestäni ei ole mitään pahaa siinä että ihminen hakee lohtua tai toivoa jostakin itseään paremmasta tai hienommasta. Tai jos puhutaan Jumalasta tai Jeesuksesta niin kyse ei ole meitä ihmisiä "hienommista" tapauksista tietenkään. "Jeesus"-niminen henkilö aikoinaan naulittiin ristille. Koska hän saarnasi HYVÄN puolesta roomalaisia vastaan Se että onko Jumala tai Jeesus Nasaretilainen oikeasti olemassa? Jokainen päättää sen itse sydämessään. Kun on mulla on aamuyöstä pahat oltavat niin aina pyydän apua taivaasta. Tämä saattaa tulla yllätyksenä ihmisille jotka ovat kirjoituksiani lukeneet. Itse uskon Jeesukseen Kristukseen. Mutta en tee siitä mitään numeroa koskaan :/
myös sinun kirjoituksesi. Pidin kovasti :) .
kirjoituksestasi.
Kyllä tämän elämän mittaisen reissun aikana on ongelmia ollut. Tähän päivään on päästy ja aika pitkällä jo ollaan siis. Luulen ja olen toiveikas että loppukin hoidetaan. Olisi lapsellista sanoa että hoidetaan kunnialla. Mutta hoidetaan. Elämän pienistä ja suurista asioista on pakko repiä ilon pilkkuja.
jälleen :) . Ilon pilkut oli hienosti sanottu. Mulla ei oo tullut tuo mieleeni.
Kiitos kun arvostat.Niistä tää koostuu. Iloista ja suruista tulisi värikäs maalaus.
vastaus kirjoitettu. Sinulla on tuo sanomisen taito hienosti hallussasi :) .
Autiuden äärirajoilla tässä mennään molemmat. Me ollaan niinku kaks öljytankkeria sumussa.
ehkä se on karmaa
jotta olette alkaneet keskustelemaan ongelmistanne se on edistystä toivonmukaan. Kunhan pääsette sille asteelle jotta ei tarvitse lähteä kirjoittajia seurailemaan oikeaankin elämään olettaen heidän kirjoituksensa omaksi totuudeksenne.
ei huolta, mut sille ei voi mitään, että leijuin teidän makkarin katossa yhtenä aamuna. :)
jouduin sinne kattoon tietämättäni. Ajatuksilla on sellainen voima. Jos ajattelee jotakuta muodostaa sillan.
Jos tuonlaisia ongelmia on tietämättään olisiko syytä tilata aika mielenterveystoimistosta? kuulostaa erittäin vakavalta ja pakkomielteiseltä, olet sentään jo itsellesi sopivaan keskusteluun päässyt löytyisikö täältä apua: http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&subcat=2977
saata itsekin herätä joku päivä jonkun katossa. Ei siinä mitään kummaa ole.
olis jos huomais olevansa katossa;) kato kattoon;) ja löydä itsesi;)
bommi ole! täällä tietoa ihan normaalista ilmiöstä http://www.gootti.net/keskustelu/4_1408_0.html lähinnä mieli oleilee samaan aikaan eri osoitteissa.
http://www.introspekt.fi/artikkelit.php