puhutaan kielillä, niistähän tytöt tykkää.
En kai erehtynyt.
Voi sitä savon kieltäkin kokkeilla jotta!
Jos vaikka
estornino
23581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
O< O< O< O< O< O< O< O< O< O
Olet taitava, varmaankin ornitologi...?;-D
tarvita kuin espanjan kielen käännös,ystävä hyvä:)
Latinalainenkin nimi, nököttää, niih' Minulla on tuo lintu tässä pihapiirissä, luulenpa sen pesivän tuossa pöntössä.
pönttöön,näyttää aika isolta lintuselta 20-25 senttiä?
Tinteille alkujaan laitettu, sitten sen valtasi orava, ja nyt viimeiset vuodet ollut tämä kottarainen minullakin. Ihan ostopönttö on, kyllä se osaa mitata mahtuuko, joskus katsoin nettikamerapesää ja siellä se kyyhötti kulmittain.
siivekkäitä ystäviämme :) Minulla oli undulaatti pariskunta,jotka viihtyivät niin! Stratos ja Stella.Ne pesivät 3 kertaa,ja oli ilo seurata niiden poikasten kehitystä. Lopulta mieheni astman vuoksi lahjoitin ne kokeneelle linnunkasvattajalle.OLi ne poikaset upean värisia,hennon sinertävän harmaata,valkoiseen yhditettynä.
Minulla on tässä ikkunasta katsottuna näkyvissä 3 pesää, siinä kasvaa mänty ja kuusi kuin kaksoset, siellä on variksella, harakalla ja oravalla pesät. Orava koostaan huolimatta yrittää hankkia ruokaa ja herkkuja noitten lintujen pesistä, joskus siellä on niin kova rääkyminen että sisälle kuuluu. Mustarastas talvehtii ja pesii isossa lehti ja risukassa, se vislailee aamuisin ja illalla auringonlaskun aikaan, on taitava viheltäjä. Kiikaria tässä eräänä päivänä hain mutta taitaa olla lasten lasten mukana jossain Näitä on aivan pakko seurata
linnut että oravat,enkä pysty niin laittamaan tarjottavaa etteikö oravakin pääse syömään:) Pikkuinen laiha oravanaaras on oppinut ihan kerjäämään ruokaa,myös varpuset ja tiaiset tulevat kurkistelemaan ikkunalaudalle ,jos istun ruokapöydän ääreen, muistuttaakseen olemassaolostaan. En raaski jaotella niitä,hoitaahan luonto sen puolestani!
Samat lajit täälläkin, tikka ja harakat lisänä. Orava on saanut jo vanhan lämpömittarin irti ikkunapuitteesta, se oli sen lempipaikka. Nyt kun se on poistettu on lyhty sillä keinuna, olen kyllästynyt tuon kurren tuttavuuteen, vaan ei siitä pääse eroon. Minulla oli matto talvella terassi tuolilla, oli mukavampi istahtaa aurinkoisina päivinä siihen, sitten huomasin että kurrepa onkin alkanut purkaa sitä ja minnes muualle, pesäänsä se on niitä kuteita vienyt. On se niin vilkas eläin että kaiken aikaa vauhdissa tuolla sireenipensaissa.
kaivoi käytävänsä hangen läpi lintujen ruokintapaikan alle, siitä sujautteli poskeensa pudonneita maapähkinöitä ja vilisti kiirenvilkkaa kotipesäänsä. Tuli hetken päästä takaisin, jemmasi varastoja sinne mokomakin rontti. Mutta söpöhän se, mieluummin ruokin sitä ulkona kuin keittiössä. Nyt sitä ei ole näkynytkään, saaneeko luonnosta jo sapuskansa.
Eivät ole hullumpia, kauniita ovat ja hellyttäviä propellikorvineen. Sama se varmaan kaikilla lintujen syöttöpaikoilla, oli reikiä useampiakin lumessa, kiusallanikin poljin ne kantapäällä rikki, että saavat tehdä töitä ruokansa eteen. Aina ne kuitenkin muutaman tunnin päästä olivat auenneet ;-D
syövät kuin eivät olisi saaneet ruokaa aikoihin :) Lohduttavat minua jotenkin kauniin lämpimällä värillään! Kun siirryin työhuoneeseen, tulivat pihatammeen katsomaan missä olin! Ihan ihastuin niiden läsnäoloon.Kun ne huomaavat minun katselevan niitä,ne lentävät ja rinnan riemu näkyy niistä :)
Punarinta kyyhöttää taas tuossa lampun päällä, välillä vilkasee ikkunaan, me siis molemmat pidämme toisiamme silmällä. Jossain lähellä tämän pesä varmaan on. Äsken oli fasaani tuossa lähellä mutta punarinta katseli vain rauhallisesti sen liikkeitä
vaan en tiedä mihin sukukuntaan ne kuuluvat?Ne näyttävät tiasilta,mutta kun en tiedä paljoakaan linnuista.
Sanottiin että pieni varpuslintu, pieni se onkin.
Kotkalla on 2 poikasta, emo oli syöttöpuuhissa, pienet on aina söpöjä vaikka ne on kotkan poikii, ilman siipii,,
hellyttävää, luonto kun on niin viisas. Kotkiakin tarvitaan,ja niiden kuuluu saada elää elämäänsä. Iloitaan vaan siiä! Luonnon monimuotoisuudesta.
Tänään näin peipposen tuossa se ikkunan alla kulki ja haki varmaan syötävää, jossain koivikossa se jo virittelee kosiolaulantaa!! Näin keväällä nuo urokset sitä kyllä osaa esittää.
takaa jatkuvuuden :) Meidän pihallamme västäräkki keikuttelee hauskasti,kyllä kesä lähestyy nyt kun lämpö on palannut. Aikanaan kun mulla oli koira skottlannin paimenkoira,niin harakat kiusasivat sen järsiessä luita pihalla. Niitä oli kaksi,toinen kun ärsytti edestä päin ja koira ampaisi ajamaan sen pois,niin toinen pääsi nokkimaan ydintä luusta. Näin ne vuorotellen pääsivät apajalle! Yhteistuumin! Ei ne tyhmiä ole nekään :D
Pääskyt tekee syöksylentoja kun kissa vaan on näkyvissä, ainakin kun poikaset on valmiina niillä on hätä. Kerran kissa meni kukkapenkkiin piiloon niitä kiusaajia ja emäntä tuli kastelemaan illalla kukkasiaan, sai kyllä kolli sellaisen äänen että luultiin sen olevan hengen vaarassa. Oli ainakin 2 pv poissa näkyvistä niin kovin loukkaantui, mutta kyllä uni maistui sängyn päällä sen jälkeen.
Nyt kun piakkoin siirryn mökille kesänviettoon,en enää osta linnunruokaa. Tänää aamuna laitoin terassinkaiteelle pääsiäislimpun pikkupalasia,ja oli kiva kahvia juodessa katsella, kun pari kottaraista kävi vuorotellen herkuttelemassa :) Terhakkoja lintuja,kyllä siitä saavat energiaa,kun se on siirapista makeaa.Innokkaasti söivät.
Lastenlapset pakastaa kaikki vanhat leivän kantit, sitten joutsenille ja sorsille niitä syöttäävät kesällä. Kaupoista ostetaan puolihintaista jos sattuu löytymään. Laituri on *kerjäläisiä* täynnä loppukesästä, siinä on ollut 2 sorsapariskuntaa lapsineen, kyllä leivät menee tarkoitukseen. Onhan siinä lammessa kalaakin mutta en tiedä eikö sorsat syö? Joutsenten tullessa laiturin suuntaan alkaa sorsat siirtymään syrjään, katetaan sitten ruokapöytä uudestaan.