Aivan liian vaikeea, mahdotonta lähes.
Masentavaa.
laihduttaminen
on mielettömän vaikeaa
431503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
päättänyt olla ihan oma itseni. Jokaisen yrityksen jälkeen tulee syötyä puutteet takaisin. Olen toivoton makuri pullansyöjä, ikävä kyllä. Parempi olla hiukan harkiten liikkeellä koko ajan. Ehkä silloin sujuisi, jos ei olisi muita syötettäviä.
...aloitin heittämällä raa´asti parin muksun ruoan tähteet (usein)isotkin roskikseen. Meinaan oli tapana syödä nekin kun ei mukamas hennonnut niitä pois heittää. - Pakko oli jostain aloittaa; ä-loma loppumaisillaan ja läskiä vaikka muille jakaa - En kehdannut mennä sellaisena töihin. Siitä se ainakin minulla lähti. Pieni lohtu usealle on että jotkut nyt vaan ovat kropaltaan luonnostaan tukevampia kuin toiset. Tämä on fakta. - Älä masennu ! Ellei Sinulla nyt ihan mahdoton ylipaino ole niin ole oma itsesi !
Myös minä söin aikoinaan automaattisesti lasten jättämän ruuan. Takaraivoon oli iskostunt se kun kotona toistettiin jatkuvasti että ruokaa ei saa haaskata. Menin silloin joskus vuosia sitten painonvartioihin, siellä puhuttiin tästä jätemyllynä olemisesta. Oli äärimmäisen tuskallista heittää ensimmäisiä kertoja ruokaa pois, mutta vähitellen totuin.
Jotakin rotia yritän pitää. Edes hiukan.
Hei, nythän on kevät ja kaikki lähtee kuin itsestään! Ulos liikkumaan - kävelemään, pyöräilemään, askaroimaan pihassa tai puutarhassa (kenellä sellainen on), samoilemaan metsissä... Pääasia että lähtee liikkeelle, ei laihduttamista pidä ajatella kuin sen verran että ottaa evääksi mieluummin omenan kuin viinerin, ja katsoo vähän muutenkin mitä syö. Ja juo paljon vettä, ja lisäksi vaikka rasvatonta maitoa. Painonpudotusta tärkeämpää on se, että lihaksisto vahvistuu, ja sepä ei sitä tee ellei liiku. Onneksi kaikenlainen liikunta on hauskaa, mutta pitää muistaa liikkua oman kunnon ja tuntemustensa mukaan. Ollaan onnellisia niin kauan kun päästään omilla jaloillamme eteenpäin, polvi tai lonkka voi alkaa kränätä milloin vaan. Pyöräilykausi alkaa näilläkin leveysasteilla pikapikaa, ehkä jo tällä viikolla. Pyörälenkeillä aion minäkin karistaa reisiin kertyneen ylimääräisen ihran ja saada kiinteää lihasta lisää läskin tilalle. Suosittelen muillekin! Perustetaanko pyöräilyklubi ja aletaan motivoida toisiamme liikkeelle? Löytyykö kavereita?
...yksi yllytyshullu! Harmi vaan, että taidamme asua niin eri reittien varrella.
Minä asun niin "sivussa" että tuskin montaa palstalaista on täällä päin käynytkään ;-D Ajattelin pyöräilykimppaa jossa jopa voitaisiin asettaa jokin tavoite, tai sitten ei. Kuitenkin sen verran olisi suunnitelmaa että se saisi pyöräliiterin ovet helpommin aukeamaan. "Kimppapotku" persuuksille on hyvä innostaja, sen huomasin maaliskuun yhteisessä kampanjassamme. Aletaanko kahdestaan, jos ei muita ilmaannu? Kerätään kilometrejä, ja ilmoitellaan vaikka parin viikon välein miten on mennyt? Minun pyörätiet on täällä Kaakkois-Suomessa, missäs Sinun? Mutta tietenkin: kaikki muutkin ovat tervetulleita mukaan!
Asun Uudellamaalla, mutta kimppa olisi hyvä idea vaikka välimatkaa on. Terveisin :-))
Peräänkuulutan pyöräilyä reippaan ulkona liikkumisen kannalta, toki siinä samalla saattaa kilojakin pudota ja/tai muuten sutjakoitua kun kroppa kiinteytyy, ainakin persuusta ja jalat. - Oletteko muuten panneet merkille, millaisia "kuikoperseitä" ohi viilettävät ammatti- ja/tai urheilupyöräilijät aina ovat...? Tietysti minäkään en hanttiin pistä vaikka muutama kilo samalla tippuisi, sehän olisi vain eetvarttia. Lasken kuitenkin lähinnä kilometrejä, vaikkakaan en aio hikipinkona sotkea menemään. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja nauttia Suomen keväästä ja kesästä. Pyöräily on myös hyvä täydennys laihdutukseen, sehän hoitaa liikuntaosuuden niveliä suuremmin rasittamatta. Tälle pyöräilyprojektille voisi itse kukin ottaa vakinimmarin, vaikkei muuten sellaista käyttäisikään. Kimppaan vaan, ilmoittautukaa, tervetuloa!
Eli ei onnistu aivan asiallinen keskustelu tällä palstalla missä sentään pitäisi olla vähän kypsempää väkeä..surullista, surullista,pääasia tuntuu olevan jeesustelu, pilkaaminen, ylimielisyys. No, ei se mitään, yritetään yksin sitten kuten muutenkin täytyy.
No, että saataisiin "asiallista keskustelua" aikaiseksi, niin kerropa ekaksi miten edellinen kommenttisi liittyy tähän "oksaan"??? Ja missä kohdin oli jeesustelua, pilkkaamista, ylimielisyyttä??? Kerro ihmeellä, kun en hoksannut.
paino- ja liikkumis- rekisteri tänne. Se auttaisi itsekutakin tavoitteisiin. Voitaisiin pyytää uusi palsta sitä varten. Mitäpä sanot?
olemassa Laihdutus-osio.
..noita riittää joka ketjuun. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista :-)! Muuten, ne mun pyöräilyreitit ovat täällä eteläisessä Hämeessä, ja niitä riittää kilometrikaupalla, siis hyviä pyöräteitä. Pitäisi ensin kaivaa pyörä varastosta ja pumpata nuo kumit... Minulla on taas kautta jäljellä kaksi viikkoa, sitten siirryn taas maisemiin, joissa ei oikein voi pyöräillä. Siellä vierähtää kuukausi. Siellä täytynee tyytyä puolentoista tunnin reippaisiin kävelylenkkeihin aamupäivisin, mutta siinäkin kuluu energiaa, etenkin jos syö iltapäivän aikana vain hedelmiä ja vettä. Otan läppärin mukaan, ja katselen mitä olette saaneet aikaan, paljonko on kilometrejä mittarissa. Tsemppiä!
Hei suvenkorento ja muut (mahdolliset) asiasta innostuneet: aletaan pistää kilometrejä ylös. Tai siis pyöräilystä voisi pistää kilometrit, mutta hyväksytään (jooko?) kävely tähän mukaan vaihtoehtoisena. Kävelylenkeistä ehkä kirjattaisiin aika, eikö niin? Ettei hulluna aletaisi pinkoa, vaan kävelyssä mukana säilyisi ilo, nautinnollinen rauha ja luonnon tarkkailu. Tai vaikka tuttujen kanssa rupattelu. Jätetään sisäliikunnat seurannan ulkopuolelle, ainakin tämän kerran, kun kerran sopivasti on kevät ja kesä tulossa. Kirjataan talteen tiedot allakan reunaan, ja tsekataan aika-ajoin kuink' on onnistunut. En ollenkaan ole varma miten pyöräilykauteni alkaa kulkea, en ole taudiltani uskaltautunut yhtään kertaa pyörän selkään vielä kun on jäät järvissä ja lunta metsissä eli kylmä henkonen kevätsäässä. Ettei vain keuhkokuume - keuhkoputkentulehdus - uusisi. Eivät ole nimittäin mukavia sairastaa, ja alkaa hirvittää kun keuhkiksia minulla on ollut turhankin monta. Eiköhän aihetta seuraamaan riitä tunnistettava otsikko silloin tällöin tällä palstalla. Kun ei me tuonne jonkun esittämään laihdutus-osioonkaan kuuluta. Ja meidän kuuskymppisten kuntoilu on vähän eri kuin S24:n erityisryhmien. Kirjaillaan, tsekkaillaan. Oikein reipasta kevättä Sinulle ja kiva kun ollaan taas kimpassa. Ja jos kuka muukin haluaa tulla kimppaan ja sitä kautta saada pyöräilyyn/kävelyyn "potkua persuksille" niin tervetuloa mukaan vaan!!!
en ole moneen vuoteen edes yrittänyt. Pikkuisen pitäisi hoikentua ja osaan ohjelmat ulkoa. Tiedän, miten suunnittelen esim. sen, että paino putoaa kilon viikossa, mikä olisi hyvä tahti. Käytännössä vaikeaa.
Osaan kaikki dieetit ulkoa, mutta en usko niiden antavan pysyvää tulosta. Kalorien laskeminen on itselleni ainoa tepsivä keino. 1200kcal päivässä ja kilo viikossa, näin minulla menee. Nyt on paino hiukan noussut kuten aina talvella. Toisaalta tämänikäisen ei tarvitse ollakaan kovin hoikka. Luuston kannalta ja muutenkin on pieni pyöreys suotavaa.
Olen vähän tumpelo näissä kaloriasioissa - millainen on tuo mainitsemasi 1.200 cal päivässä ihan käytännössä???
Kirjoitin googleen kalorit. Sieltä tulee useampiakin kalorilaskureita. Otin itse sellaisen mikä maksaa jonkin verran mutta on helppo kunhan tottuu. Sitten ostin digitaalisen ruokavaaan. Alkuun mittasin kaikki syömiseni sillä ja laitoin kalorilaskuriin. Se laski heti jo sinä päivänä syödyt kalorit, ja myös paljonko niissä on ollut eri ravinto-aineita. Kunhan tottui niin oppi silmämääräisestikin arvioimaan paljonko voi syödä. Välillä taas mittailin kun annokset tuppasivat jotenkin nousemaan. Tämä vaikuttaa hankalalta, vaatii vähän totuttelua,minulla on aikaa kun olen eläkkeellä. Helpompiakin kalorintarkkailukeinoja löytyy netistä, niissä ei ole mitattava noin tarkasti. Uskon niiden olevan yhtä tehokkaita, itselleni sopii tällainen missä on oltava tarkka. Eikä mielestäni ole tarpeen laihtua edes kiloa viikossa, kunhan paino on koko ajan laskusuunnassa, vuodessa siitä kuitenkin kertyy paljon, eihän painokaan ole niin nopeasti noussut, yleensä se nousee salakavalasti hiipimällä.
1200 kcal voi syödä, mutta ne määrät! Esim, puuro marjojen kera maitolasi, sitten kahvi tai tee makeutusaineella. Lounas pari perunaa 3lihapullaa tai vastaava määrä jotain muuta, 1leipä, kasviksia, maito, hedelmä tai marjoja pienikulho. Päiväkahvi pari keksiä. Päivällinen maito leipä, keittoa tai mitä tahansa ruokaa kunhan on vain pari desiä. Kasviksia lisäksi. Iltapala tee pari ruisleipäpalaa juustoa hedelmä. Ei oo nälkä, kun syö noi kaikki, mutta muista määrät! Olen diabeetikko, syön 7 kertaa päivässä, kaksi lämmintä ateriaa, ja kahvia hedelmiä välissä. Aamulla joko puuroa tai viili kahvi. Klo 9 hedelmä klo 11 ateria. Klo 13 kahvi ruisleipä juustolla, klo15 hedelmä tai marjoja, tai pikkuporkkanoita klo 17 lämmin ateria, ja iltapala tee pari leipää hedelmä. Kaloreita 1200-1700, riippuen päivästä ;)
ruokavalio ja liikuntasuositukset sopivat kaikille. Monessa tapauksessahan koko perheen tottumukset muuttuvat terveellisemmiksi, jos joku sairastuu diabetekseen. Varsinaisista laihdutusohjelmista mielestäni on KiintoNainen paras. Siinä on kaksi tavoitetta: painon pudotus ja kunnon kohentaminen. Jälkimmäistä seurataan lihaskuntotestein ja kävelytestillä. En tiedä onko vielä käytössä, esim. monet naisvoimisteluseurat ovat järjestäneet.
myös kulutukset eri liikunnasta tai työstä. Se on muuten hyvä, mutta hurjan tarkkaa seurantaa vaatii. Se ei ole minulle. Boheemi tyyppi ei hevin siihen muottiin istu.
parempi laihduttamisohje-ekspertti kuin ylipainoinen itse. Hän toki tietää, miten.
...katoavaista mutta läski on ikuista... Ei vaineskaan, se on vain tylsä hokema. Sitä paitsi kenellä on varaa heittää Atkinsit peliin ja popsia pihvejä päivät pääksytysten ?
Ei tarvii ku elämä menee päin,helv...ä.. Pääsee läskeistä, nii lähti piens ajas, liki 40kg ettei mitään.
Niin kävi minullekin, avioero ja kaikki sen aiheuttama hässäkkä vei 28kg reilussa puolessa vuodessa. Toki hyvä, vaan kun en kovin lihava ollut alkujaankaan, näytin anoretigolta:( Mä vain laihduin, vaikken olisi halunnut, oli se ...helvettiä...oikeesti. No saavutetut linjat on saatu takaisin, ja varon läskiytymistä ;)
Ei tartte kuin vähän muuttaa...eikä väkisin! Ps. sulle joka söit lasten lautaset tyhjiksi...syötkö ravintolassakin muitten jämät! Siitä on hyvä lähteä:"EN OLE JÄTEMYLLY!! http://www.pienipaatospaivassa.fi/ http://www.naisensydan.fi/ ONNEA!
nostamaan kiukun huippulukemiin. Kai nyt jokainen tähän ikään on jo lukenut ja kokenut vaikka minkälaista kuuria, netistä ja lehdistä. Naistenlehdetkin täynnä laihdutus neuvoja. Sitten täällä joku 'välkky' vielä muutamalla Hohhijjjaaa Lue iha ite'
Kaalisopat, hiilihrdaatittomat ym.. on tullut elämäni varrella kokeiltua. Kyllä niilläkin laihtuu, mutta paino nousee lähes varmasti takaisin, vieläpä enemmän kuin oli pudotusta. Minulle on ainut tepsivä keino kalorien laskeminen, sai ne kalorit sitten vaikka suklaasta, mitä en tietenkään suosittele dieettiruuaksi. Nyt on paino pysynyt vakaana toista vuotta, toivottavasti pysyykin. Naistenlehdissä on monesti edellisellä sivulla suklaakakun resepti, seuraavalla uuden ihmedieetin ohjeet.
LUE ne sivut, ei siis tarvitse LAIHDUTTAA...se pieni päätös päivässä tekee jo 365 päätöstä vuodessa, se saattaa olla jo iso askel jollekin, joka EI OLE TIENNYT näistä SIVUISTA YHTÄÄN mitään! Uskotko, että olen saanut monta kertaa vastata kysymykseen, MISTÄ tuon tiedät...ja kun olen kertonut, ihminen EI OLE kuullutkaan noista sivuista, eli OPPIA IKÄ KAIKKI! Siitä nyt lukemaan! Ja oppimaan! Tiesitkös että kaupan karjalanpiirakoissakin on sokeria! Et niin!
Olen saanut pitää onneksi painoni samanlaisena kuin nuorempana. 164 cm pitkä paino 58. Tosin olen aina liikkunut 10 kilometriä päivässä. Se on elämäntapani.Kohta 60 mittarissa.
Brotsku, kananmunat, kala eri hankintalähteistä, sianliha eivät nyt hirveitä maksa. Normaaliin ruokailuun palaaminen vaatii hieman totuttelua. Paino ( -16kg ) pysyi pudotetussa niin kauan kuin tupakoin. Kolestroli pamahti 5:stä yli 8:n mutta HDL kuitenkin yli 2:n.
Ei ole mahdontonta. Minulla paastosokeri arvot vähän koholla - eikun suutuin - itselleni! Ja: kaksi viikkoa sitten vaihdoin täysin ruokavaliotani, vähän vaivaa se vaatii mutta mieluummin teen sen, kun pistän insuliinia. Syön tavallista ruokaa, mutta ei makeita, ei välipaloja eikä rasvaisia ruokia. Kahdessa viikossa painoa tippunut 3,5 kg. Se tod.kannustaa. Kokeilin tänään piruuttani yhtä vanhaa " pikkumustaa" ja sehän mahtui! Kinnasi kyllä vähän vielä, mutta ei kestä kauan kun saan sen olemaan kinnaamatta. Se vaatii sisua, itsehillintää ja lujaa tahtoa - mutta kun luonne on hurja kuten minulla niin aion tiputtaa painostani vähintään 20 kg. Ne kilot - niin - suututtaa että olen päästänyt itteni lihomaan , mutta kun ne tulee niin salaa vaivihkaa, vähitellen - tulisipa 20 kg yhtenä päivänä niin ehkä huomaisikin.. Käytän lautasena asettia, syön paljon paljon vähemmän kuin ennen. Enkä ota lisää, enkä osta herkkuja kotiin - kahvin kanssa otan korpun jos on pakko jotain ottaa mutta joo: kyllä mulla sellainen pienoinen nälkä on koko ajan - mutta kestän sen kuin mummo! Onko täällä ketään joka lähtisi tsemppiskaveriksi? Olen 60 v onnellinen mummo muuten - :-))
http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/01.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/02.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/03.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/04.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/05.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/06.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/07.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/08.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/10.jpg http://www.anakitten.addr.com/website/gallery/01/100.jp g
näen tuttavissani tarpeeksi ryppyisiä ihmisiä. Totesin jo viiskymppisenä, mieluimmin pieni pyöreys, kuin ryppyisyys ;)) Ja se on pitänyt! En laihduta, vaikka 5-6kg liikaa ehkä onkin, tulokset kasvojen kohdalla tämän ikäisenä on ........
yleensä tuon näköiset on vainajia.
Alle kouluikäisenä otetuissa valokuvissa on karmean näköinen pentu. Koko järjellisen ikäni olen vahtinut syömisiäni ja painoani. 85-kiloisena oli housukokoni 46/48, takki 52/54. Painiskelun jälkeen siirryin punttiin. Nykyään painoni on noin 90kg mutta housuni 50/52. Kohtuuton vyötärön kasvu lisäkiloihin nähden. Painonhallinnan parhaita asiantuntijoita omasta mielestään ovat ne "pinky pantterit" joiden geneettinen pohja antaa täyden vapauden minkä tahansa määrättömään syömiseen. Minulle riittää hyvä terveys ja kunto. Muusta viis!
ulkoiluttamasta ja luin tämän ketjun. Hitsi, ostin lapsenlapselle, joka tulee viikoloppuna yökylään, hieman karkkia. Taidan kaivaa ne kaapista ja syödä muutaman...tai kaikki.
ei ole. Syön kuin hevonen ja pysyn aina samanpainoisena. Se kummastuttaa itseäni ja läheisiäni. Liikun kyllä paljon, ei ole autoa ja hyötyliikunta on jokapäiväistä. Enimmillään on paino ollut kahdeksantoista vuotiaana, eikä silloinkaan viittä kiloa enempi kuin nyt. Karkkia ja suklaata syön hyvin usein. Mutta ruoka on aina terveellistä, ei liikoja rasvoja.
tähtäyksella, on vaikeaa.
Siinä harvemmin kuurit auttaa, vaan parhaillaan on omaksuttava uusi asenne elämää, ja ruokaan.
Hyvä tulos kyllä ilahduttaa.
Onkohan tämä uusi sydeemi tarpeellinen?
?
?
Eikös tärkeintä ole oma, hyvä olo ja liikkumisen keveys?
Itse en välitä vaakalulukemista tippaakaan.
Vaatteiden istuvuus ratkaisee.
Treenipainoni oli aikanaan 85kg.
Lajina painoluokitettu painonnosto joten läskiä ei saanut olla.
Nyt liikun 90:n kahden puolen.
Syömisiäni olen kontrolloinut koko ikäni.
Elämäni sulostuttan (164cm) paino on kivunnut seurusteluaikojen 47kg:sta synnytysten jälkeiseen 52kg:oon ja nyttemmin ikääntyessään 58:aan.
Huima nousukaan ei häiritse.
Kevyt olla ja liikkua. Kankeus on tullut laiskuuden ja ikääntymisen myötä.
ovat läpipaskureita joilla ei koskaan ole mitään paino-ongelmia ollutkaan!
Ei tarvitse kuin katsoa kaupan hihnalla mitä kansa ostaa, niin syy lihavuutteen näkyy heti.
Niin moni väittäää syövänsä terveellisesti, mutta millään se ei voi pitää paikkaansa, jos ihmsiten ostokset ovat mitä ovat; eineksiä, makeita, makkaraa, ala-arvoista, nopeita hiilihydraatteja ja transrasvoja sisältäviä, lisäaineilla täytettyjä ruokia.
Usein kassalla ollessani ainut joka todella ostaa ruista ja käsittelemättömiä perustuotteita, olen minä itse. Enkä ole lihava, en myöskään sairasta tiettävästi yhtään mitään. Mussuttakaa vain niitä donitseja ja kevytvanukkaitanne, toivokaa että ukkonne/akkanne jaksaa katsoa hyllyviä mahojanne.