Mikä on huonoin lukemasi Suomalainen dekkari? Kohdalleni osui Markku Ropposen "Kuhala ja musta juhannus" Siis enin mä olin että ei vittu mutta sitte mä olinkin että ei saatana... Kyllä tää kirjottaja on ollu ihan tosissaan ja joku on tämän kustantanu. Huh, huh.......
kiesus sentään
Hente ja Uupe
161180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
... ja minä että tsiisus :)... Liza Marklund höpötykset ja hattarat. En erota kansallisuutta.
useammankin (vajaa 10) Myllylahti-kustantamon kevätuutuuden ja täytyy oikein ihmetellä miten samaan kustantamoon saadaan ahdetuksi niin monta huonoa tekstinikkaria. Saman olen laittanut jo aiemminkin merkille. Toki muualtakin löytyy, kunhan vain tässä tuli mieleeni kun illalla lopetin viimeisimmän.
Myllylahti on käsittääkseni pienkustantamo, joka on erikoistunut julkaisemaan vähän tunnettujen kirjailijoiden kirjoja. Ei siis ihme, vaikka sen kustantamat kirjat eivät niin loistokkaita olisikaan. Tuntee kai tekevänsä siten jonkinlaista kulttuuritoimintaa aatteellisessa hengessä. Täytyy ihmetellä, miten tuollaisten kustantamojen toiminta oikein kannattaa. Saavatko ne omansa takaisin kirjastojen hankinnoilla? Luottavatko ne siihen, että hyvällä tuurilla aloittelijasta tulee joku uusi Kalle Päätalo, joka pysyi loppuun asti uskollisena kultakimpaleena Gummerukselle. Joka tapauksessa ennemmin nostan hattua Myllylahdelle kuin halveksin.
siksi niitä tulee luettua. Lisäksi saan lähes kaikki ilmestyneet kirjat itselleni, osan arvostelukappaleiksi itselle, osan kustannusalan ystäviltä. Tarkoitan nyt eri kustantamoja. Kunhan nyt olen laittanut kyseisen asian merkille ja koskee muuten muitakin kuin rikos-jännitys-dekkari-kat. Muutama esikikoiskirjailija taas tälle keväälle tältä kustantamolta. Olen lukenut valtaisan määrän omakustanteitakin, hyviä sellaisia.
"Lisäksi saan lähes kaikki ilmestyneet kirjat itselleni, osan arvostelukappaleiksi itselle, osan kustannusalan ystäviltä. Tarkoitan nyt eri kustantamoja." Saat ohjeet suurelta mediakonsernilta, että oman kustantamon kirjat huomioidaan näyttävästi ja positiivisesti. Ulkopuolisia kustantamoja mollataan joka käänteessä. Siitähän sinulle maksetaan. Minulla on täysin erilainen kokemus Myllylahden dekkareista, varmasti monella muullakin.
Mutta joskus vuosia sitten luin jonkun Tuula Sariolan nimellä kirjoitetun dekkarin, johon oli varastettu kohtaus Mauri-vainajan dekkarista. (Muistan, että kohtauksessa joku uhosi: "Täällä ei huuda muut kuin minä!) Tunnistin kohtauksen kun olin sattunut juuri vähää aikaisemmin lukemaan sen Mauri Sariolan kirjan, jossa sama kohtaus oli mukana.
Tuula ei välttämättä ollut lukenut miehensä vastaavaa kirjaa ollenkaan. Kohtaus saattoi olla otettu suoraan Sariolan perheen arkielämästä, siis Maurin ja Tuulan lähes päivittäinen repliikki toinen toiselleen. Silloin ei olisi ollut kovin suuri sattuma, jos kohtaus "tarttui" molempien kirjoihin. Monet kirjailijat tekevät niin, että sijoittavat omassa ympäristössään kuulemiaan osuvia repliikkejä kirjoihinsa.
kirjoittanut niitä kirjoja joita on väittänyt kirjoittaneensa.. "Silloin ei olisi ollut kovin suuri sattuma, jos kohtaus "tarttui" molempien kirjoihin. Monet kirjailijat tekevät niin, että sijoittavat omassa ympäristössään kuulemiaan osuvia repliikkejä kirjoihinsa." Tämä yksi Myllylahden kust.-"talliin" kuuluvahan niitä kirjoitti, ei Tuula. Eli siis miten niin kirjalijat, monikossa?
...muuten voisi olla noin, mutta nuo sanat olivat vain pieni osa sitä kohtausta, se oli laajempi. Ja molemmissa kirjoissa lähes samanlainen.
vastannut alkuperäiseen kysymykseen. t: aloittaja
pitää kannustaa eikä masentaa. Jos siellä nyt joku rimanalitus onkin, niin kyllä me muut lukijat sen itsekin hoksaamme.
...huonoimpana on jäänyt mieleen uuri tuo, jonka nimeä en enää muista. Mutta T. Sariolan nimissä se oli kirjoitettu.
Vastaus ylempänä. Ne ns T. Sariolan dekkarit julkaisi muistaakseni Gummerus, vaikka ilmeisesti tiesi alkuperän.
Joku toimittaja muistaakseni.
aikaani huonojen lukemiseen, jätän ne kesken. Kaikkia hyviäkään ei jaksa muistaa, vain parhaimmat ja ne joita on sarja.
viimeisimpänä nyt kirja nimeltänsä Haamukirjailijan kuolema