Voi sanoa karkeasti että puolet maapallon väestöstä ponnistelee kaikin voimin saadakseen päivittäisen ravinnon tarpeen tyydytettyä ja kaikki tulot menee ruokaan. Suomessa tätä on vaikea ymmärtää, ruokaa on yllinkyllin ja se on halpaa kiitos Suomalaisten maanviljelijöiden.
"Toisella puoliskolla lupaava kehitys katkesi ja aliravittujen ihmisten määrä kasvoi 18 miljoonalla. Vuositasolla lopputulemaksi jäi hiukan yli kahden miljoonan ihmisen nouseminen nälkäloukusta. FAO:ssa ollaan huolissaan tilanteesta: "Tämän hetkinen taso ei riitä puolittamaan aliravittujen määrää vuoteen 2015 mennessä. Vuosittain tilanteen tulisi kohentua 26 miljoonan ihmisen kohdalla, jos tavoite halutaan saavuttaa", toteaa apulaisjohtaja Hartwig de Haen.
Vuosittain julkaistavassa The State of Food Insecurity in the World 2003 (SOFI 2003) -raportissa arvioidaan maailman ruokatilannetta, edistystä ja takapakkia maittain sekä niitä toimintamalleja, joilla kehitystä ollaan saavutettu. Raportin mukaan vuosina 1999-2001 nälästä kärsi yhteensä yli 840 miljoonaa ihmistä, joista 10 miljoonaa teollisuusmaissa, 30 miljoonaa siirtymävaiheen maissa ja lähes 800 miljoonaa kehitysmaissa."
Miljardi ihmistä kärsii
nälkää..
12387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Veronmaksajien maksaa niillekin tukia.
haluavat, 0.7 prosenttia bruttokansan tuotteesta on tavoite.
Suomi antoi maailmalle kehitysapuun ja kriisinhallintaan 949 miljoonaa euroa vuonna 2008. Tavoite on antaa kehitysapua 0,51 % bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä.
Nälkämaissa ei ole toimivat ruokamarkkinat. Ruokatuotanto on pitkäjänteistä tuotantoa. Jos viljeliä ei saa riittävää hintaa tuotannostaan ei ruokaa tule. Valtiovalta jos maksaa viljeliälle sellaisen tuen että tuotanto kannattaa nälkäkin väistyy. Kehitysapu ei ole useinkaan tavoittanut viljeliöitä.
apu olla tuonsuuntaista toimintaa tukevaa: http://global.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=115998&nodeid=34352&contentlan=1&culture=fi-FI
Tuo Malawin projekti on esimerkki oikeanlaisesta lähestymistavasta. Nälkä poistuu, kun maataloutta tuetaan oman yhteiskunnan toimesta, kehitysavulla voidaan ohjelmia taustalta tukea taloudellisesti muualtakin. Suomessakin sodanjälkeisessä tilanteessa maataloutta alettiin tukea ns apulantamiljardilla, toisin sanoen valtion budjetissa oli miljardin määräraha lannoitteiden ostotodistuksia varten. oitt
paljonkohan Marshall avusta käytettiin maatalouden tukemiseen muun Euroopan alueella. Stalinhan esti sen hakemisen Suomeen.
suurin osa kiittääkin mutta herjaajiakin löytyy
-
-
-
-