ja lasten omien vanhempien välillä?
Meillä ne välit ovat täysin tukossa välillä -> tapaamisoikeuden rajoitus. Välillä toimii paremmin, välillä jotenkuten, mutta aina se on hankalaa.
Sijaishuolto haluaa leimata minut täydeksi mätämunaksi sossun silmissä. Mitä sillekin voisi tehdä?
Miten voitaisiin kasvattaa yhteistyötä sijaishuollon
vanamo11
471456
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Sijareiden toimivaltaan ei kuulu antaa mitään mielipiteitä vanhemmista. Sossu ei voi kuunnella sijarin mielipiteitä kenestäkään ihmisestä, vaan sossu saa palkan siitä, että hän arvioi itse onko äiti vaaraksi lapselleen. Jos ei ole, niin lapsi on palautettava oli sijari tai sossu äidistä tai isästä mitä mieltä hyvänsä. Vaikka äiti olisi sijarin mielestä mätämuna, niin se ei vaikuta mihinkään lasta ja äitiä koskeviin päätöksiin, jotka sossu tekee.
"Miten voitaisiin kasvattaa yhteistyötä sijaishuollon ja lasten omien vanhempien välillä?" näin minä sen luin, ja toi on ihan kopioitu suoraaan joten kyllä uskon että siinä niin lukee. Miten sinä tuossa "vastauksessasi" vastasit kysymykseen? lukutaitoni vähän heikko kun en löydä tuosta tekstistäsi vastausta, ainoastaan ristiriitoja ylläpitävää tekstiä. Mieliiteitäsi kunnioitan mutta ehkä parempi kaikille jos yritetään pysyä aiheessa. Yhteistyökin paranee jos osapuolet pysyy aiheessa eli lasten parhaan eteen työskentelemisessä. Kunnioitus pitää olla molemmin puolinen. Kun aihetta kritiikkiiin sijaishuoltoa kohtaanniin kritiikki sosiaalihuoltoon asiapohjalla. Vanhempien aasiapohjalla oleva kritiikki käsiteltävä puolueettomasti. Etenkin sijaistoiminassa mukana olevien ihmisten pitää pystyä ylittää henkilökohtaiset mielipiteet vanhemmista, kaikista ei voi pitää ja kaikki ei voi olla ylempiä ystäviä toistensa kanssa mutta. Siajisvanhemmat sijaiskotien työntekijät sosiaalityöntekijät, koulussa opettajat, neuvolassa työskentelevät ym ym, sellaisissa asemissa että henkilökohtaiset mielipiteet toisesta pitää sivuttaa ja käsitellä asiat asioina, jos joku omasta mielestä ihan eri planeetalta mielipiteinen tai kokee että joku tosi hankala tai jopa vastenmielinen niin purkakoon ne asiat vertaistukiryhmässä joissa myös vaitiolovelvollisuus, mutta näitä mielipiteitä ei saa sekoittaa toimintaan vaan siellä ainoastaan asiapohjalla. Vanhemilta odotan että he rehellisesti kertoo mielipiteensä mutta taas peräänkuulutan asiapohjaa eli, kerooo asian mikä mielestä mättää niin ehkä saadaan keskustelu aikaan, vaikka välillä ottaisi päähän niin ei soita ja aloita puhelua sinäkin sa....an lehmä, saa olla tosi kova luu jos vielä siinä ihan tyynenä pysyy. Eli puolin ja toisin asiapohjaista rehellistä keskustelua ja muistetaan että meillä kaikilla lasten paras silmissä.
Sijarin ja biovanhempien välinen yhteistyö nimenomaan paranisi, jos osapuolet ymmärtäisivät kukin asemansa. Esim. se olisi hyvä tajuta, että sijari ei ole osapuoli tapaamisrajoituksissa, vaan sellainen rajoitus on sosiaaliviranomaisen toimivaltaan kuuluva asia. Siten sijarin kannattaisi huomauttaa loukkaantuneille vanhemmille, että sijari ei ole tapaamisrajoituksen takana lainkaan. Mielestäni on käynyt näköjään niin, että sosiaaliviranomainen vetäytyy vaikeissa kysymyksissä taustalle lymyämään ja jättää tavikset, eli sijarin ja biovanhemmat kekskenään taistelemaan asioista, joihin heillä ei ole mahdollisuuttakaan päättää mitään, jos lakia sovelletaan siten kuin pitää. Sijareiden on hyvä olla perillä omista rajoistaan ja kertoa tämä biologisille vanhemmille, jotta he eivät syytä sijareita sossujen tekemisistä. Se että sijari ryhtyy mustamaalaamaan aloittajaa (mitä kohtaa nimimerkki "kysymys" ei lukemastaan huolimatta aloituksesta nähnyt, osoittaa, että Pride-kurssilla ei ole kerrottu sijarille hänen omia rajojaan toiminnassa. Olisi hyvä käydä nämä asiat sekä sijarin että biovanhempien kesken sosiaalivirastossa läpi, ettei tulisi väärille henkilöille kohdistuvia syyttelyitä yhteydenpidon rajoituksista, vaan sossu kertoisi että vain sosiaalivirkailija voi evätä lapselta oikeuden olla yhteydessä läheisiinsä vapaasti. Myöskään lapsen kotiuttaminen ei ole sijarin käsissä millään tavalla, vaan se on sosiaaliviranomaisen harkinnan perusteella tapahtuva heti, kun huostaanoton perusteet ovat rauenneet. Sijari ei yksikseen pysty niitä perusteita ylläpitämään.
mutta sinä jäit ainoastaan siihen kiinni etkä laajemmin pohtinut asiaa kutennyt kyllä toisessa kirjoituksessasi teit. Oikeassa olet että tapaamisrajoitukset ym, vataavat asiat ei missään muotoa ole sijaisvanhempien päätettävissä. Kyllä pitää tietää ja tunnustaa (ei aina sama asia) oma rooli, se erittäin tärkeää. Sosiaalitoimistolla tässä tärkeä tehtävä että nämä asiat selvät molemmille sitten ei sijareidenkaan tarvitse kaikkia selittää ja voi vanhempien kanssa keskittyä vaan lapseen. Tiedät varsin hyvin että ei kaikki sijais perheetkään ole Pride valmennusta (se ei siis ole edes missään sanottu olevan koulutus)läpikäynyt, mainitsemasi asiat kyllä siellä käsitellään, Sijaisperheen tekemät virheet ei ole puutteellisesta Pride valmennuksesta tai muusta koulutuksesta kiinni ihan ohmisiä olemme kaikki Vaikket tätä mielestäni hyvää ja laajaa valmennusmuotoa arvostakkaan niin se monelle tosi antoisa. Ja sitten se että Vanamon kertoo sijaishuollon heille tehdyistä virheistä ei osoita mitään puutteita Pride valmennuksessa koska hän on kertonut että hänen lapsensa ei perheessä vaan laitoksessa, enpä usko että laitoksessa työskentelevät ainakaan ainoastaan Pride valmennuksen läpikäyneitä vaan heillä ihan koulutuspohja, mikä ei esimerkistä päätellen siis estä virheiden tekemisestä.
mutta käytännössä sijaishuolto kokouksissa ottaa puhevallana NELJÄLLÄ - VIIDELLÄ edustajallaan. Sossu vain toteaa, että hän ei voi päättää mitään, koska hän ei näe arkea. Tästä olen häntä vahvasti kritisoinut ja jonkin verran sijaishuolto pitääkin nykyään suutaan kiinni kokouksissa. Minun vain pitäisi olla niille mieleinkielin, joka on minulle äärettömän vaikeaa, kun lapsen hoidossa ja kasvatuksessa tehdään jatkuvasti laiminlyöntejä. Minun lapseni paikka on koti, ei se pirun laitos. Tänään sossu suostuu ensimmäistä kertaa tapaamaan lapseni kahden kesken ja selvittämään hänen mielipiteensä. Tätäkin sain lakipykäliin vedoten vaatia moneen kertaan. Lapsi haluaa ehdottomasti kotiinsa. Miten olla mielinkielin ihmiselle, jota inhoaa ylikaiken? Meillä sijaishuolto päättää todellakin asiat, sossu vain kirjaa päätökset.
ihmisiin jotka ei osaa/kykene olla mielinkielin missään/koskaan. Tutut sanoo että namasta ja jos pokka pitää ainakin silmistä näkyy mitä mieltä olen, silti olen tämän "puutteni" tietäen jopa kasvattanut itseäni niin että pyrin aina kun joku oikein sapettaa pysymään tiukasti asiassa,silloin ei tule sanottua tai ilveiltyä niin että vastapuoli pystyisi asenteesseeni puuttua, se on tehnyt monet asiat helpommaksi, puran sitten tuntemukseni muualla. No menipä ohi tarkoitus siis sanoa että mielinkielin ei tarvitse olla mutta silti voi olla asiallinen, etenkin palavereissa joissa sinua vastaan monta ihmistä, saavat sossut kuvan että tässä toi porukka yrittää mollata mutta pysyypä vanhempi pelkästään asiassa ilman haukkumisia osoittaa kypsyyttä ja tilanteiden hallintaa.
kun nostaa ahterinsa ja menee katsomaan. Se on hänen velvollisuutensa, kun kerran haluaa nostaa palkkaa. Jos hän omien sanojensa mukaan voi päättää mitään niin kuka on allekirjoittanut tapaamisrajoituspäätökset?
En ymmärrä miksi sijarit hamuaisivat itselleen vastuuta siitä, saako esim. lastaan pahoinpidelleet vanhemmat tulla lapsen elämään yhteistyössä sijarin kanssa. Miten te uskallatte ryhtyä sooloilemaan ja havittelemaan yhteistyötä asioissa, joissa teillä on rajoitettu tieto, siviilihenkilöitä kun olette. Kyllä ne tapaamiset saati sitten niiden rajoitukset pitää tehdä yksin viranomaisvastuulla eikä mutu-tuntumalla. Olette itse sanoneet, että ei niitä lapsia turhaan ole huostattu, vaan äärimmäisestä vaarasta. Tollanen lässyn lässyn höpötys yhteisestä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta biovanhempien kanssa pönkittää entisestään sitä mielikuvaa, että huostaanot ovat olleet aiheettomia ja ylimitoitettuja ihmisoikeusloukkauksia suurimmalla osalla niistä 16.000 sijoitetusta lapsesta. Ette pysty sitä pehmentämään vaikka kuinka kaveeraisitte uhrien kanssa.
laitoin että tuolliset asiat sossun vastuussa. Se että me keskitytään lapseen ja niin tekee vanhemmatkin ei tarkoita mitään kaveeraamista. Enkä minä/mieheni edes ota kantaa siihen huostanaiheuttajaan koska kuten sanot se ei meidän asia. se mihin me vanhempien (ja myös muun suvun)osalta keskitymme on että kaikki edellytykset tapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon meidän osalta täyttyy. MInä en ole myöskään sanonut kertaakaan ettei yhtään lasta ole turhaan huostattu... Ja mielestäni vaikka selkeä syy hostaan löytyy niin ei ole millään tasoa lässyn lässyn höpötystä se että teemme työtä vanhempien ja lasten yhteyden säilymisen eteen. En myöskään ollut pehmittelemässä yhtään mitään, elän arjessa oikeesti elävien ihmisten ja heidän taustat tietäen, en kenenkään tilastollisen keskiverto kuvitelman keskellä, vaikka tilastotieto koostuu juuri yksittäisistä osioista niin teen kuitenkin näiden osioden perustalta kannanottojani en minkään tilaston. Mutta jos haluaa kaikki kääntää riidaksi eikä ole haluakaan edes keskustella yhteistyöstä joka alottajan aihe oli, niin kyllähän sen helposti näemmä saa aikaan.
Sossunhan se pitää tehdä työtään perheen yhdistämisen eteen eikä sijarin. Sijarin työ rajoittuu lapsen hoitoon niin kauan kunnes sossu saa tilanteen muuttumaan ja perheen yhdistettyä tai lapsen ainakin omien läheistensä kanssa elämään. Eikö siinä lapsen hoidossa nyt ole riittävästi puuhaa. Muuta työtä ette tarvitse huostaanoton suhteen, koska sossun on jo viimein alettava itse kantaa vastuu päätöstensä seurauksista eikä sälyttää sitä sijareille.
ihan kaikki, perheen yhdistämiseen??? tottakai sossun työ. Mutta kun lapsi meillä meidän kodissamme ja tapaamiset sovittu (siis ihan sossu kirjannut)tapahtuvan täällä niin kyllä tappaamisien sujuvuus myös meistä kiinni Me pyrimme näitä edesauttamaan!!!! Miten se on sinulta pois? Oletko herännyt väärällä jalalla? Ei tavitse vastata koska saat kuitenkin kaikki käännettyä negatiiviseksi mölinäksi.
Tää on kyllä vähän omituista, että tapaamiset on sijarin kodissa. Olis hyvä kun olisi muualla, näin maalaisjärjellä ajateltuna. No kai sitten pysytte poissa jaloista ja suotte tapaamisrauhan. Minusta olisi hyvä harkita tapaamisten siirtoa toiseen paikkaan.
sijaishuolto sanelee, mitä tapaamisoikeuden rajoituksiin laitetaan. Viisi vuotta sitten laitettiin, että äiti on pedofiili. No se syyte meni poliisien avulla nopeasti nurin, mutta tapaamisoikeuden rajoitusta ei purettu. Viimeksi olin yhtäkkiä täysin ja ihan aivan kamalasti kyvytön vanhemmuuteen. Nyt ne eivät ole keksineet mitään ja kotiuttamisneuvottelut alkavat syksyllä. Edellinen tapaamisoikeuden rajoitus on nyt kuitenkin KHO:n tutkittavana. En tiedä edes saanko valituslupaa, kun ilman asianajajaa itse ne paperit kirjoitin, 30 sivua tiukkaa tekstiä. Muistaakseni 2 tapausta vuodessa otetaan näissä asioissa suulliseen käsittelyyn, jota myös olen vaatinut. Kävi miten kävi, ainakin epäkohtia lapseni hoidossa ja kasvatuksessa tulee runsaasti ilmi ja ilmiselvät virheet sossujen päätöksissä. Pitäkää peukkuja! Jotenkin minusta tuntuu, että voitan.
tässä ketjussa näkee että et tiedä yhtään mitään sijaisperhe käytännöstä, mielipiteitä sinulla silti paljon, kaikki negatiivisia, ja okej ne sallittuja mutta ehkä pitäisi olla jonkunlaista hajua siitä mitä kommentoi. Perhesijoituksissa yleensä tapaamiset juuri sijaisperheessä ja ihan äskettäin täällä ketju jossa biovanhempi tunsi itsensä ei tervetulleksi kun sijaisperhe teki niin kuin sinä käsket eli häipyi jaloista heti kun vanhempi tuli paikalle,uskon että vanhemmat etusijassa puhumaan siittä miten he tapaamiset haluavat ainakin he tärkeempiä siinä kun sinä. Ja vaikka et minulta kysynyt niin ainakin meillä kyllä suodaan tapaamisrauhaa ja uskon että niin muuallakin, mutta esm, ruokailut valmistetaan ja syödään yhdessä vanhemman pyynnöstä, aikaisemmin siis emme tehnyt niin. Mutta sinä kai siinäkin parempi asiantuntija kuin vanhemmat sossu ja me yhdessä. Mahtaa olla hyvä tunne kun tietää kaikki parhaimmin myös siis asioista joista ei kokemusta.
sinulle peukkuja, lukemani perusteella tällä palstalla käy enemmän sijaisvanhempia ja joitakin biovanhempia, laitoksessa työskenteleviä en ole huomannut, siksi ehkä juuri näihin laitoksessa tapuhtuviin asioihin ei pysty kommentoimaan kun ei ole niistä kokemusta, ja teidänkin tapauksessa oleva käytäntö että laitoksen edustajat palavereissa pitävät päätäntävallan, ei ole yhtään sama kuin mitä sijaisperheenä ollaan kohdattu kyllä niissä sosiaalityöntekijä hoitaa nämä asiat. Tietysti tukea voi ja olla sitä mieltä että väärin tehty mutta muuten on vaikea kommentoida johtuen siittä että toiminta aivan erilainen.
Jos ei edes lasta pysty tapaamaan muuta kuin sijarin luona ja sijarin ruokkimana, niin kuinka ihmeessä kotiutus voisi onnistua tuossa avuttomuuden tilassa.
kirjoittele. Eivät ainakaan esittele itseään. Biovanhempien lapsista osa lienee laitoksissa, mutta suurin osa kirjoittaa sijareista eikä sijaishuollosta niinkuin laitoslapsen äitinä teen.
Olen käsittänyt, että laitoshoitajat tituleeraavat itseään "kasvattajina", kuten kenneleissä. He eivät pidä itseään sijaisvanhempina, mutta muutakaan foorumia heistä keskusteleville ei ole kuin tämä sijaripalsta.
ainakin mielestäni keskustella, mutta jos puhuu heistä samalla "nimikkeellä" kun sijaisperhevanhemmista eli sijareina,niin menee puurot ja vellit helposti sekaisin. Vanamo tässä selkeä koska ei sekoita näitä käsitteitä.
Nyt kun tulee tämä uskomushoitojen kielto voimaan, niin luopuvatko ammatilliset perhekodit lapsiin sovreltamistaan uskomushoidoista kuten nämä hassut terapia ja psykologiset uskomushoidot joita on pilvin pimein ja joita he mainostavat kotisivuillaan hoito- ja terapiamuotoina. Mitä luulette.
suomen kielellä siivoojaa.
vain yhtiöitetty perhekoti, ei siellä se ole muuta kuin vanhemmat mitkä on käyneet yrittäjäkurssin ja pride luennolla. ja sit ne on niin olevinaan kun ovat TJ:nä omassa perhekoti lapset meille OY:ssä. ja paskan ammatti kasvattajia ne ole. ammatillinen perhekoti = tekevät sijarin työtä ammatikseen.
ei tiedä mistä puhuu säädökset aika tiukat ensimmäisenä koulutus toi sinun juttusi ihan puuta heinää koulutuksesta säädöksissä lukee "Perhekotivanhemmilla tulee olla ammattitaitoa sekä vaativaan, itsenäiseen lastensuojelulain mukaiseen hoito- ja kasvatustyöhön että yrittäjyyteen. Koska toiminnassa tarvitaan usein myös ulkopuolista henkilöstöä, on tunnettava myös työlainsäädäntöä sekä hallittava esimies- ja yhteistyötaitoja" Tämä siis suomeksi että jo ennen kuin tähän pyrkii niin pakko olla jo pohjakoulutus alalle.... selvitys: "Ammatillisella perhekodilla tarkoitetaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvon-nasta annetun lain mukaisen luvan saanutta perhekotia, jossa lasten kanssa yhteisessä kodissa asuu vähintään kaksi hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa henkilöä. Ammatilliset perhekodit ovat luonteeltaan sijaiskodin ja laitoksen väliin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Toisen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan perhekodissa asuvan henkilön tulee olla yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu vastuuhenkilö. kaikki kyllä löytyy googlaamallakin mutta helpompi puhua palturia kun selvittää asioita. Ja useamassa ammatillisessa perhekodissa on työntekijöitä. Enkä ole siis tämmöistä vetävä saatika sellaisessa töissä.
Lastensuojelussa on vaikka mitä puoskarointi menetelmää. Perhetyöntekijä meillä toteutti ben fuurmanin jotain kirjoitelmaa ei koskaan myöhäistä saada onnellinen lapsuus ja pienten askelten metodia. Se on kirjannutkin ne käyttämänsä menetelmät. Meillä ei kuitenkaan käytetty alkoa ja lapsilla oli tarpeeksi hyvä lapsuus. Et helinä ihan tuota tarkoittanut, mutta nlp-menetelmä tulee mieleeni, sekä väkivallasta vapaaksi -yhdistykseltä sijaiskodit ostavat halpaa terapointia.
nimikkeiltään ohjaajia.
tarkoitat sinä, lapsesi omistaja, hitto siinä kyllä saa tehdä niin ja maar hitosti muuta eli eläytyä lapsenne kohtaloon, mieluummin he kertoo meille kuin muille kotinsa ankeista asioista, ja me emme saa kertoa taas niitä heidän juttujaan muille! että näin se meneekin ne asianne! Kantsii sun haukkua meitä, mites kotonasi oli siivous? Lapsetkos ne tekivät senkin????
ihmiset tituleeraavat itseään ohjaajiksi. Mitä heidän kanssaan olen jutellut, he pitävät näitä palstoja hirvityksen kauhistuksena. Lastenkodeissa ei työskentele laitoshoitajia, vaan ohjaajia. (suomeksi sanottuna piruja)
jos he ovat saaneet koulutusta ja tehneetkin sitä työtä pitkään. Ei ole syytä luopua. Käsittääkseni ja kuulemani mukaan sellaisesta vaihtoehtohoidosta ei tarvitse luopua tai sen antamisesta, jossa tehdään yhteistyötä kuitenkin myös esim. lääkäreiden kanssa. Näille lapsille on varmasti parempi vaihtoehto terapiahoidot kuin jokaiselle häiriölapselle pillereitä vaikeisiin ja vaihteleviin mielentiloihin syöttäminen. Eikö sinustakin? Ei taida olla mistään uskomuksista kyse kuitenkaan...
Missä näitä "ohjajia" valmistuu? Titteli ei liene virallinen, kuten ei ne uskomushoidotkaan.
Ammatit Henkilökohtainen avustaja Sosiaalialan laitoksen johtaja Kehitysvammaisten ohjaaja Kehitysvammaistenhoitaja Kodinhoitaja Koulukuraattori Koulunkäyntiavustaja Kuntoutusohjaaja Pakolaistyöntekijä Sosiaaliohjaaja Sosiaaliterapeutti Sosiaalityöntekijä Sosiaalijohtaja Viittomakielen ohjaaja Koulutus Sosiaalihuollon tehtävissä työskentelee koulutustaustaltaan hyvin erilaisia henkilöitä. Sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin edellytettävät koulutusvaatimukset on määritelty alan kelpoisuuslaissa . Toisen asteen perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, antaa valmiudet perustason työtehtäviin niin avohuollossa, laitoksissa kuin sairaaloissakin. Perustutkinnon voi suorittaa koulumuotoisena opiskeluna, oppisopimuskoulutuksena ja näyttötutkintona. Alan ammatillista peruskoulutusta annetaan useissa ammatti- ja aikuisoppilaitoksissa. Avustajan tai apulaisen nimikkeellä työskenteleviltä henkilöiltä ei välttämättä aina edellytetä ammatillista tutkintoa. He ovat usein pätevöityneet käymällä kursseja tai oppineet työnsä käytännön harjoittelussa. Näyttötutkintona on mahdollista suorittaa perhepäivähoitajan, koulunkäyntiavustajan ja päihdetyöntekijän ammattitutkinto ja koulunkäyntiavustajan, vanhustyön, psykiatrisen hoidon ja puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinto. Sosiaaliohjauksen tehtäviin edellytetään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa, joita ovat sosionomi (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK). Yliopistoista valmistuu alalle ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Ylemmän tutkinnon suorittaneita työskentelee kuntien sosiaalityöntekijöinä, sosiaaliasiamiehinä, koulukuraattoreina ja sosiaaliterapeutteina, sosiaalitoimen hallinnollisissa, suunnittelu- ja johtotehtävissä sekä laitosten, yksiköiden johtajina jne. Heillä on valtio- tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, johon sisältyy vaadittu määrä sosiaalityön opintoja.
esimerkiksi uskovaisten ammattikorkeakoulusta, josta tulee ne vihoviimeisimmät pirut. ja sitten on lähihoitajia ja entisiltä vanginvartijoilta näyttäviä tyyppejä. "Virallisissa" sossujen asiakirjoissa kaikki ovat kuitenkin lastenkodin ohjaajia.
lasten rakastamiseen. Rajat ovat rakkautta. Niinpä lapset viettävät siellä aikansa suljettuina omaan huoneeseen. Edes vessaan ei pääse ilman lupaa. pyttyputkissa on sentään paikka, mihin tehdä tarpeensa, mutta hdl:n kauhukammioista puttuu tämäkin mahdollisuus.
ikävä kyllä, ei niitä tarvitse palstoille listata. Tuosta listasta Hdl:lla noukitaan lastenkodin psykiatriselle osastolle "psykiatrista hoitoa" antamaan ne, jotka ovat alimmissa palkkaluokissa, osaston johtajana voi olla sosionomi, joka tietää myös yhtä vähän psykiatrisesta hoidosta kuin sika joulusta. Laitoksesta viitsitään vielä ihan vakavalla naamalla väittää keskussairaalan lähettäville lääkäreille, että heillä tosiaan annetaan ammattitaitoista "hoitoa". Näin sairaalapaikkojen puutteen takia lapset lähetetään tuollaiseen uskomushoitoon, vaikka siellä ei todellisuudessa ole mitään hoitoa, pelkkää lasten säilyttämistä ainoastaan. Näin erikoissairaanhoidon tasoinen sairaalahoito korvataan Hdl:n uskomushoidolla. Edes yhtään psykiatrista sairaanhoitajaa ei ollut osaston palkkalistoilla, he hakeutuvat ilmeisesti paikkoihin,joissa lapsia kohdellaan edes jotensakin inhimillisesti.
olen tutkituttanut asian eduskunnan oikeusasiamiehellä, joka uskoi kaiken saastan mitä hänelle hdl:ltä kerrottiin, mutta ei pätkääkään minun havaintojani. Psykiatrian alan hoitojia paikka ei ole nähnytkään.
sanoin ylempänä. riittää pride ja yrittäjäkurssi. eihän sijaisvanhemmaksi tarvitse, eikä siihen ole ammatti tutkintoa, vai onko, ja yrittäjyyteen riittää yrittäjä kurssi, koska yrittäjyyteen ei ole tutkintoa olemassa niinkuin ei sijaisvanhemmuuteenkaan. jos on tai olet kyseinen ammatillinen perhekodin pitäjä, niin kerro meille mitä tukintoja sinulta vaadittiin että sait luvat.
perheen vanhempien pääsyvaatimuksiin riittää kokemus lasten hoidosta. Johtava sosiaalityöntekijä Ritva Salpakoski on tehnyt esityksen silloisen Jyväskylän maalaiskunnan sosiaalilautakunnalle, jonka se sitten hyväksyi vuonna 2002. Minusta on järkyttävää että kaksi pystymetsästä repäistyä henkilöä, voivat hoitaa 7 vierasta lasta - eikä koulutuksesta paljoa tietoakaan saati PRIDESTÄ. Tällainen ei menisi läpi päivähoidossa. En tiedä, miten nykyinen Jyväskylä suhtautuu Salpakosken hie´noon esitykseen ja sos. lautakunnan päätökseen. Joissakin kunnissa kun saattaa olla aika sisäänpäinlämpeneviä suhdekuvioita!
kertoo ammattitaidottomuudesta, että ottaa esim. 7 lasta (joista 4 alle kouluikäistä) kasvatettavakseen ilman riittävää koulutusta.
tehty niin, että vanhempi onn hakenut lapset viikonlopuksi omaan kotiinsa (asuu ihan naapurikunnassa joten välimatka ei ole pitkä)
Luotamme häneen täysin, tosi silloin, kun lapset olivat vaippaikäisiä, mietittiin vähän kuinka pärjäilee=),hän kun ei varsinaisesti ollut pienempää hoitanut ollenkaan, silloin tapaamiset olivat lyhyempiä.
Saavat tehdä mitä haluavat, usein käyvät sukulaisilla kylässä, joista moni asuu myös lähellä, ja tyytyväisiä ovat olleet viikonloppuihin, eikä mitään närää ole meillä haettaessa lapsia eikä tuodessa.
Myönnän, etä joskus on tosi vaikea kuvitella sitä vihamäärää, mitä saa sijareita kohtan täältä lukea, mutta meitä on moneksi, niin bioja kuin sijareitakin ja kaikki eivät ole liikkellä pelkästään lapsen edun takia.
Kirjoitelen näin aikaisin, kun pitää mennä lasten kevätjuhliin.
kirjoitukseni, unohdin kirjautua
ihmisiltä kyselevät, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä.
Minulta aikoinaan kysyttiin, olenko huomannut ylimääräisiä mustelmia tai muita jälkiä lapsissa(tarkoituksena, että äiti mahdollisesti pahoinpitelisi lapsiaan), sanoin, että en ole nähnyt, kuten en ollutkaan.
Normaaleja mustelmia tulee kaikille kävelemään opetteleville ja ne ovat yleensä säärissä.
Ilkeämpi ihminen olisi siinäkin tilanteessa voinut väittää ihan muuta.
Kun on hyvällä päällä, tekee tikusta asiaa ja soittaa sinne. Sitten kehuu itseään lapsen asioissa. VARMA JIPPO.
paljon lapsellisemmaksi muutu....
että haista sinä vanamo koirankakka ja katoa. Mätämuna oletkin, kenenkään kanssa et tule toimeen.
paikassa,mikään ei toiminut.Toisessa joka tapaaminen on sujunut,vaikkei paljoa puhutakkaan,
napakasti, että pitää olla hyvin perusteltu syy, jos tapaamisia rajoitetaan.
Meillä niitä ei ole rajoitettu, mutta silloin kun vanhempi muutti kauas, oli pakko harventaa tapaamisvälejä.
valitit joku aika sitten ja taas laahaat läyhyten täällä...
Ai kun hyvä ja pitkä muistis on!
jaa ettäkös se kannattaa sulle, plussiakos yrität tienata meriittiisi?
tuo pitäkää typerä palstanne...
että jaksaa pyöriä täälläi haukkumassa asianomaisia lapsiensa hoitsuja, noo kuten muutkin yleensä eivät ole tyytyväisiä mihkään, vaikka omat lapsensa ovat jättäneet paitsi kaikesta kotioloistaan, aikoinaan...omien juttujensa takia-ko???
Miettimisiä monille, varmaankin...