Mitä on rakkaus, se on voimista suurin,
sulattaa se paksuimmankin muurin.
Rakkaus ja ystävyys ei ehkä pyöritä maailmaa,
mutta niiden kanssa täällä pyöriminen on paljon hauskempaa...
Eikös vain.. rakkaus.. sitä tarvitsee jokainen..
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Rakkaus syntyy jo sukupolvia ennen. Suvut jatkuvat ja kehittyvät. Joskus kohtaavat elämät, naisen ja miehen ja kipinät lentelevät. Kukaan ei siihen voi mitään sanoa. Aitoja rakkauksia on miehen ja naisen välillä. Muu on muuta. Turha on puhua äidistä ja lapsesta. Elämä jatkuu vain naisen ja miehen kautta. Jos se luonnollista on.
kun se niin harvoin kestää ja vaikka kestäskin niin harvoin se tyydyttää molempia mitä sillä on rakkauden kanssa tekemistä kun mies kahlitsee naisen kotiin vuosikymmeniksi munkin ystäväpiiriin kuluu kaks tällaista tapausta uskon että niitä löytyy paljon sitäkö se suuri ja aito rakkaus on mutta en oo vielä tavannut enkä tuntenut naista joka ei tekisi mitä vaan lapsensa eteen sitäkö se suuri ja aito rakkaus on että tehdään lapsia liuta sitten tulee arki ja se suurin hehku samuu niin lähdetään ettiin taas sitä aitoa räiskyvää rakkautta ja otetaan niitä salarakkaita on se niin luonnollista sekin kova oli kysymys mutta kova on vastauskin.
ja rakkautta tarvitsemme ehkä enemmän "yleisesti" kuin nainen/mies suhteessa.
sinullekin ja paljon. H.
Rakkaus ei kahlehdi! Jos Rakkauteen tulee vaatimus, on se omistamista. Rakkaus antaa hengittää. Jne jne.
rakkaus on sitoutumista toiseen ihmiseen. Ei kahlehtimista, mutta ei liika vapauskaan ole hyvä asia.
kännylörpöttely, lehtikirjoittelu, palstakirjoittelu...tsättäily.. Mitäpä sitä muuta ihminen kaipaa. On se niin vapaata. Olis se kauheeta jos joutuis pitämään kädestä. Hikinen, arka käsi, yäk!!
vaikka ei toista omistakaan, voi olla vapaasti toisen. Olen aina kirjoittanut vapaudesta ja vastuusta tässä myös tulee se esiin. Se ei koskaan ole helppoa, mutta jos toiselta vaatii ei sekään ole helppoa sille jolta vaaditaan. Minä haluan rakastaa ja olla vapaa, haluan sitoutua ja olla vapaa ja antaa myös toiselle vapauden. Muunlaiset suhteet olen jo käynyt läpi. Ja juuri siksi en enää etsi mitään, olen kyllästynyt peleihin ja vaatimuksiin, niistä on tullut mitta täyteen.
kyse vaan rakkaudesta ja vapaudesta. Mutta sinähän et usko että mies ja nainen voisivat olla tasa-arvoisia. Minä en hommaa koskaan korkkareita.
helppoa se ei tule olemaan, noilla vaatimuksilla. Jospa löydät ihmisen, joka haluaa olla vapaasti sidottu.
tulee jos on tullakseen, jos ei so what.
etsit kuitenkin, jos olet valmis ottamaan ihmisen vastaan. Tai haet, ellet etsi.
kengät ja virttynyt villapaita saa minut myös syttymään, kunhan on kirkkaat silmät ja eloisa olemus. Kukaan vaan ei ole vielä astunut esiin..
pitkä juupas eipäs keskustelu joka ei loppujen lopuksi johda mihinkään, mutta silloinko vaan ihminen ei mielestäsi etsi jos työntää kaikki mahdollisuudet pois ja hylkää ihmiset? Ja jos ajattelee että antaa elämälle mahdollisuuden niin silloin joka tapauksessa etsii tai hakee, niinkö?
niin pitääkö sitä taas alkaa etsimään? Kun luulee ettei se kuitenkaan ole se? Pitääkö sitä elää elämänsä aina epävarmuudessa, kun se ei kuitenkaan ole se? Eikö voisi heittäytyä siihen samaan iloon mihin on ennenkin heittäytynyt? Ei elämä montaa tarjoa.
ja hakee, jos on sisimmässään sitä toista ihmistä vailla. Sinä itse kirjoitit, ettet etsi ja minä kirjoitin, että etsii kuitenkin ja nyt olet samaa mieltä kanssani.
olen samaa mieltä, kyllä täytyy uskaltaa heittäytyä.
kaksi kysymystä en saanut yhtään vastausta mutta väitteen että etsin????
kumpaankin kysymykseen, jos ihminen on toista ihmistä vailla, hän tietämättään etsii tai hakee, vaikka toisin väittää.
tulen johtopäätökseen että sinusta ihminen joko sulkee kokonaan itsensä elämältä tai etsii jotain.
johtopäätöksesi, ei minun. Yritä nyt löytää se oikea vastaus kirjoituksestani.
jaksa enää, itseni tiedän ja se riitäköön. Mitä siitä muut ajattelee ei muuta sitä.
kaikkea hyvää elämääsi, muiden mielipiteistä ei kannatakaan välittää.
elämä on :))
tärkeitä, enköhän ole sellaisen itselleni löytänyt :)
samaa mieltä kanssasi. Rakkausuhde voi myös olla 'epäsuhdassa', siis toinen tuntee voimakkaammin. Tällainenkin suhde voi toimia 'hyvin'ja tasa-arvoisesti, se on tahto- ja arvostuskysymys, ei sen kummempaa.
Meidän liitto ei toimisi, jos meillä kummalakaan ei ole täysi itsemääräämisoikeus ilman mitään ehtoja tai edes selvityksiä omista päätöksistä. Yhdessä on asuttu vuodesta -75. ja omasta puolesta voin vakuuttaa, etten ole tähän päivään mennessä pettämisen tielle lähtenyt. Ennen yhteen muuttamista olin 'pelimies' henkeen ja vereen, jopa kolmen partnerin kanssa saman vuorokauden aikakana. Se mikä meillä helpottaa luottamuksen ilmapiiriä on, minä olen täysin raitis ja vaimokin pysyy kohtuudessa ja niin että kontrolli säilyy hänellä.
olen ennenkin keskustellut tästä vapaus/vastuu asetelmasta ja luulen ettei sitä voi muut ymmärtääkään jotka ei ole sitä toista puolta asiasta kokeneet. Jos itse on ollut pelimies/nainen ja siihen kyllästynyt, tietää kaikki kiemurat miten toinen sitoa mutta ei enää halua sitä. Kulkenut suhteesta toiseen jopa joskus oikeasti etsien ja kun näkee ettei siitä saa mitään. Ei enää odotakaan.
eikös se yksi laulu mitenkäs siinä laulettiin aika kivasti muistaako kukaan...? Kun yksi jättää, ja toinen pettää... Siis tartu käteen kolmannen hän ystäväsi on...(vaikka onkin mahdoton) ja miten se jatkui...nooh, tartu käteen viidennen hän ehkä parhain on;)) tai sitten kuudetta ei enää kohdallesi tulekaan.. vitsi meillä on vain yksi elämä...surra joutaa vanhainkodissa kiikkustuolissa sitä menetettyä mahdollisuutta...jos, nyt ei uskalla toimia...;)) Rohkeutta lapset! t.friidu
en minä enkä mieheni raittiita ja kontrolli säilyy oon aina ihmetelly ihmisiä jotka eivät alkoholia nautittuaan tiedä mitä sanovat tai tekevät itse olisin kanssa raivoraitis jos persoonani muuttuisi alkoholia nautittuani uskon että monille se on tekosyy tehdä sitä mitä pohjimmiltaan haluaa viinan varjolla.
Kukapa sen parempi syiden keksijä on, kuin alkoholin suurkuluttaja tai muu päihteiden väärinkäyttäjä. Ehkä narsisti sentään itsensä puolesta pystyy parempaan. Minäkään en tunnusta olevani absolutisti, vaikka en koskaan ole ollut edes sitä ensimmäistä kertaa 'juovuksissa'!
tai siis vähään juomiseen muitakin syitä esim pelko riippuvaiseksi tulosta jos sattuu oleen läheisissä esimerkkejä ja oikeestaan se on sellainen nautintoaine ja kun se semmoisena pysyy niin se on hyvä mutta en usko ollenkaan että ihminen joka on aamusta iltaan viikko tolkulla ympäripäissään edes itse kaikkina aikoina nauttii siitä mää tunnustan olleeni juovuksissa useita kertoja en nyt ehkä enää viime vuosina työkin rajoittaa mutta aina on kivaa ollu ja järki päässä säilyny.
paikkaan. Hitsi. Menet ja ostat naisellesi ne punaiset korkkarit. Ettei tarvitse minun lainaa..minulla isompi jalka, joutuisi raukka vessapaperia niin laittamaan..Ei käy!. Minä en anna hyviä korkkareita kenenkään pilattavaksi ja linttavaksi!!. Ole kerrankin rohkea, kysy neidon jalan numero..mene kenkäkauppaan. Osta nuo kengät neidollesi. Ajat sitten kukkakimppupuskan kanssa ja kenkäpaketti toisessa kainalossa neitosi luokse. Ilahtuu siitä, neitosi. Ei omista raukka punaisia korkkareita. Eikä hänen tarvitse kadehtia friidun punaisia korkkareita ja eikä nilkkureita. Ne on friidun! Ei muiden! Virttyneitä villapuseroita neidollasi varmasti on ihan omasta takaa.. Friidun villapuserot on kaikki kuosissa..virttyneet menevät suoraan roskikseen. Joten ei voi friidu mukaasi antaa tuota villapuseroa. Nyt toimi. ystäväsi; t.friidu
minä kiertelen jo kenkäkauppoja. Toistaiseksi on löytynyt vasta halpoja. Alarajani olen ajatellut 300 Euroon. Jatkan etsintää. Sotkit nyt ajatukseni. Aikanaan Marilyn-neito opetti minulle villapuseron taian. Taisit pilata yöuneni. Lempparini H.
pitää. Osta neidollesi todella kauniit kengät. Tuo 300 euroa on hyvä alaraja. Alle sen saat vain kovia koppuroita neidollesi. Neitosi voi jopa ilahtua niin, että luopuu punaisista tennistossuistaan hetkeksi. Ja hän voi yrittää jopa seistä niillä hetken...muista ojentaa vasen kätesi...ettei hän horjahda..ottaessaan ensiaskeleensa uusissa korkkareissaan. Opetat kärsivällisti ja avualiaani miehenä...askel askaleelta miten tämä teini-ikäinen neitosi niillä korkkareilla astelee sirosti. Ei niin että, polvet ovat koukussa...se näyttää liian ankkamaiselta taaperrukselta. Jos neitosi muutenkin on lyhyen sorttinen..eikä omaa pitkiä säihkyä sääriä...nooh, sinä tiedät...ole kuitenkin hienotunteinen, kommentissasi neidon kävelyä...muuten hän saattaa heittää sinulla kengällä päähän! Muista että, neitosi haluaa olla täysin vapaa ja itsenäinen sinkku. Onnea yritykseen. t.friidu
kahden pyllyn hillitöntä värinää, muuu on ystävyyttä, ja kaveruutta.
pelkkää seksiä.
aika vähästä, se on niin nuori vielä. Eikä oikein ymmärrä mihin hän kirjoittaa. Eiköhän suoda se hänelle, oppia ikä kaikki.
en toiste puutu hänen fantasioihinsa.
se on kutinaa johon auttaa vain tietty skraappa. Rakkaus on jotain hienoa ja syvällistä, niin oikeaa.......
itsemme, sisällämme, vai ulkona.
vaatii jonkinverran 'opiskelua' hänen tyylistään. Minä pidän hänen sarkasmistaan ja siitä, että osaa tiivistää sanottavansa.
vaikka on kertonut että on ollu savolaisten venkoilijoihen työkaverina :)
on avara,siihen mahtuu monenlaista rakkautta. Rakkaus on laaja käsite. Rakkauteen liittyy ehdoton vapaus, vapaus, mutta kuitenkin sitoutuminen toiseen, joka on luottamusta kaikessa.. Oikea rakkaus toiseen ei etsi eikä tee pahaa.. siinä se sitoutuminen.
pikkuinen ukko, jolla on taskussa tappuratukko. Sillä se sitoo ihmiset yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen.
Että rakkaus on se SUURIN energia joka pyörittää maailmankaikkeuksia. Me täällä olemme vasta oppipoikia siinä asiassa maapallolla. ajattelija
jotka, olivat idealisteja siis uskoivat siihen ajatukseen täysin...että, sekä naiset ja miehet siis kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia keskenään...nooh, minä kasvoin tässä "uskossa" koska, vanhempani niin sanoivat...Hitsi, suuri siis tosi SUURI oli pettymys kun 23 vuotiana tämä asia valkeni täysin..näin ei ole..mutta, etsin tuota unelmani miestä, minulle ei vain tullut mieleeni..että, on täysin mahdotonta löytää mies joka on demokraattinen sielultaan ja mieleltään..Biologia puhuu tätä kehitystä vastaan...nooh..tänään käytiin mieheni kanssa keskustelu tästä huijauksesta;)) kuinka vanhempani pahaa tarkoitamatta huijasivat minua uskomaan jotain muuta...mikseivät he sanoneet että, mies on aina perheessä se suojelija ja myös se joka johtaa....mieheni on hyvin perinteinen mies...hän on siis myös hyvin sovinistinen...mutta, vasta nyt tiedän..tämän ikäisenä, ei tarvitse ETSIÄ jotain sellaista mitä ei ole. Eli mahdotonta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö rakkauteen kuuluisi toisen kunnioittaminen ja arvostaminen silti huolimatta..mutta, enää en usko tuohon että parisuhteessa voisi tulla onnelliseksi jollain demokratialla...rakkaus on sitä että, molemmat vain hyvin yksinkertaisesti halua vatt toiselleen vain parasta...kaikki muu tulee itsestään...mutta, naisen täytyy ymmärtää miestänsä koska tämä on syntynyt mieheksi...ja miehen naistaan koska tämä on syntynyt naiseksi.. Niin perin yksinkertaista eikö totta;)) t.friidu
tasa-arvoa ja täydellistä itsemääräämisoikeutta kyllä. Meillä ei ole koskaan käyty henkeviä keskusteluja, kuka mistäkin päättää, kumpikin päättää, mitkä parhaiten osaa ja kumpaistako päätös enemmä koskee. Liikkumisenvapaus täytyi tosin vaimolle opteetta, sillä hän ei vielä kolmekymppisenä meinannut lähteä "yksin" esim. johlimaan, vaan minun täytyi häntä siihen yllyttää. Hän siihen aikaan 'väitti', että ei esim. tansseissa käy kuin pariskuntia. No mitä sitten, jos meillä minä jään lasten kanssa, niin kyllä ne tutut ja tanssipaikkojen väki oppivat, että kaikkien ei tarvitse olla kuin muut. Kun oli vielä alkuun hänellä just sen tähden 'vaikeaa' mennä yksin, niin sanoin jo silloin, että vielä se sellainenkin aika koittaa, ettet huoli minua mukaan.:)) Aina kumpainenkin on kotiin osannut, eikä milloinkaan kuulustella vaan kerrotaan reissu kuulumiset tai sitten ei!
tuossa pohdiskeltiin mitä hyviä puoliamme meissä olisi jos, perustaisimme vielä yhteisen yrityksen...no..miehelläni nämä realisteliset taidot ja kokemukset yritysmaailmasta kuitenkin mitä johtamiseen ja bisnekseen vahemmat..minulla taas onnistuisi hyvin tämä asiakaskunnan hankinta..ja tuotteiden tai palveluiden myynti...rahoituksen saataisiin pankista lainaa..sitä tarjottu.. Osaisimme ehkä hyvinkin työpareina tehdä työtä yhdessä? Voisimme onnistua..jopa. Tuntui hyvältä kun mies sanoi lähde vaan keksimään se idea...niin katsotaan. Mutta, nyt tuli ajattelleeksi tätä asiaa myös siltä kannilta että, parisuhteessa...niin...tuo tasa-arvo...mies kun siinäkin ottaa luonteisesti tuo paikkansa...se vaan tulee jostain..sieltä biologiasta...aika hymyissä suin nyt kuuntelin sellaista juttua, kun kundi oli tässä isälleen eli miehelleni selittänyt..kun näki poliisiautossa kaksi poliisia toinen oli miespoliiisi toinen naispoliisi...että, se toinen poliisi oli täysin MUNATON..siis nainen..;)) Tämä oli tullut hyvin selvällä painotuksella että, kumpaa arvosti itse enemmän... Emme ole häntä mitenkään opettaneet näihin käsityksiin...nuorimies vain meillä nyt todella täyttä testosteoriinia..;)) Toivottavasti tasa-arvosiskot eivät ota tästä jutusta nyt itseensä...mutta, kundin mutsina ja naisena tässä perheessä tulee miettittyä elämää nyt miehen näkökulman kannalta... Että kuka johtaa..;)) t.friidu
...sitä mieltä, mitä on. Tietysti. Sinä kerroit omasi ja siihen sanon, että minä en ole samaa mieltä kanssasi. Mielestäni ajattelusi on hyvin vanhanaikaista. Kyllä meidän perheessä tuo tasa-arvoisuus on todellakin ollut Tasa-arvoista. Ei ole tarvinnut edes keskustella, että kumpi on perheen pää. Siellä perheessä on sopivassa suhteessa päätetty asioista. Kuka mitäkin asiaa ja kumpi sen kyseisen asian esim. hallitsee paremmin tai on ollut kiinnostuneempi perehtyä asiaan tai mitä milloinkin. Olisi hirveen rasittavaa, jos pitäis pistää perheenjäsenet jonkinlaiseen arvojärjestykseen. No, sanoin nyt vaan oman mielipiteeni. Pitäkäämme molemmat omat mielipiteet, kumpikin on varmaan tahollaan asiaa ajatellut.
yrittäjinä toimiminen tulisi missään muotoa kyseeseen, vaikka laitoin yrityksestäni 50% osuuden yhtiöön. Me vain olemme ainoastaan "hyvä pariskunta", ei meistä työparia millään ilveellä sais muokattua. Olemme sanan monessa mielessä kansi ja vakka, kovasti erilaiset, mutta juuri toisillemme sopivat. Omat vahvuudet ja heikkoudet molemmilla.
että, aloitetaanko vai eikö...Kun ei ole ihan pakko, mutta kuitenkin vielä mahdollisuus..Nooh, toinen juttu on kyllä tuo mieheni terveys. Siitä nyt päällimmäinen huoli.. nyt kuitenkin... Mutta, kyllä jos, tuo "yritys" laitettaisiin pystyyn, niin nyt korkein aika.. Tuo työparina juttu onnistuu meillä kyllä keittiössä..ja muuten tässä kotona..joustava menee..sopiminen.. Joo, tuo vahvuudet ja heikkoudet meilläkin aivan erilaiset...että, siinä mielessä täydenämme mekin toisiamme;)) ja siitähän se rakkaus mielestäni vasta sitten syntyynkin...siitä luottamuksesta toiseen... t.friidu
mutta, nyt. Kokemuksia elämäni miehistä...kun ajattelen...niin, vasta nyt jotain oivallan;)) No, parempi nyt kun ei milloinkaan.. Toki saamme pitää jokainen oman mielipiteemme,;)) minulle nyt vain kävi niin että, radikaalisesti muutin mielipiteeni..;)) voi, olla että, olen vain tulossa vanhaksi...ei niin väliä.. t.friidu
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Juhannuslempi syttyy suvessa oksitosiinilla/HS20060620SI1AT02aat
kaikilla on omanlaisemme rakkaus. Se antaa meille voimaa ja iloa. Kuin muukin ihmiselämä on monimutkaista, olkoon kukin onnekas omassa suhteessaan, omanlaisessaan. Nyt olevassa, olleessa, tai toivottavasti tulevassa. Rakkaus ei muottia siedä.
eikä ihmistä. Ei naista. Eikä miestä. Eläköön Elämä! t.friidu
Kunkin käytäntö antanut omalle rakkaudelle puitteet, joissa se kukoistaa, kunkin omissaan. Turhaa vakuutella muille, että omanlainen on ainoa mahdollinen, onneksi onnea riittää.
Ei ole oikeaa tai oikeampaa tapaa kuin "oma" tapa!
Miehet sen kyllä ymmärtää.
sanaa.Rakkaus. Kiitos, Aarre. t.friidu
ystävänä, ole hyvä: http://www.youtube.com/watch?v=nr0X46bgFY4
muistoille!:) http://www.youtube.com/watch?v=5PtMgzfMxQo
ainut mies maailmassa jonka BB;ee lumosi. Loppuikäkseen;)) Nooh, on sinulla sentään muistosi...äähööö...naisena kuitenkin huono lohduttamaan...älä nyt spiidaa kuitenkaan...tai nooh, spiidaa vaan...anna mennä.. t.friidu
Noin puoleentoista vuoteen en ole tänne kirjoitellut. Jostain kumman syystä, aamuauringon herätettyä minut anivarhain, kurkkasin. Kirjoittelin silloin aiemmin useinkin rakkaudesta. Kaipa siihen oli syynä: *Siitä puhe mistä puute*. Onnekaana olen saanut rakkautta opiskella, kokopäiväisesti, nämä kuluneet puolitoista vuotta. Omakohtaisesti olen todennut rakkauden olevan kumuloituva voima. Kun rakastaa toista ja toinen itseä, leviää tuo rakkauden energia läheisiin ja lähellä oleviin ihmisiinkin. Joskus kirjoitin ajattelevani, että lause Jumala on rakkaus on osuvampi, ennemminkin toisin päin, eli Rakkaus on Jumala. Tuossa hypoteesissani pitäydyn edelleen :). Ps. Terveisiä Pirre SInulle ja kaikille niille jotka minut keskustelupalstojen historiasta tunnistavat. Jokisen kanssa eletään yhteistä kotia, onnellisina, edelleen.
Taukoja tässä itsekukin on pitänyt ja rakastamisen aakkosia tankataan edelleen!:) Hitsi kun tulin vain äkkiseltään poikkemaan kotona ja palsta oli valmiiksi auki, niin en malttanut olla kirjoittamatta. Vielä on vajaan parintunnin työt odottamassa ja sitten kiireesti petiin, koska kello soittaa uuteen päivään jo 1:50. Kaikkea hyvää teille molemmille! Oli mukava kuulla että kaikki on edelleen ok.:)
"Jokiska" :) En ole tämä kyseinen Pirre-tyttönen, vaan allekirjoittanut Pirre* alias Pirrejuupas. Muistanhan minä Snut, hyvinkin muistan :) Sinä radikaali rakkauvven julistaja hi.. P.s. mie en osaa näitä rakkauksia enää pohtia..
että oikein Hyvää kevättä, sekä tulevaa kesää Sinulle ja Jokiselle tvrannanmaalari, olit hieno kirjoittaja. terv Pirre*
Eli rakkaus sanaa täällä käyttävät ovat olleet sitä vaille viiskymppisii(noin)asti ja nyt kun on palsta mihin siitä kirjoittaa niin sitä piisaa!!
jotain? Ja niistä muureistakin?
siksi minulla on sitä aina pätkä povitaskussa, kyytipoikana keskaria.
rakastan ja varsinkin saunakaljaa ja makkaraa sen kyytipoikana. Rakastan mä juustoja ja viinejäkin ja monen montaa muutakin asiaa tässä elämässä. Näin keväällä on kiva rakastua rakastumisen tunteeseen, elämä tuntuu niin helpolta ja höyliltä. Kuin tanssisi helmat heiluen auringossa ja tuulessa. Rakkaudeksi jotkut kutsuvat sitä intiimiä hellyyttä, joka elää privaatisti "povitaskussa" ja josta on hauska puhella lempeän raukeasti ilman muureja. Mutta tärkeintä kai, että rakkautta on...
Aivan gauhea!:))))
kuulla, mitä Sinä lainaamistasi ajatuksista ajattelet!