SAK:n jäsenmaksuista

Olen SAK:n jäsen ja äänestän perussuomalaisia vaaleissa, enkä TODELLAKAAN pidä siittä että järjestön johto ohjaa maksujani kommunisteille! ASIA ON SELVITETTÄVÄ JUURTA JAKSAIN!

säännöt sallivat kaikenlaisen mielivaltaisen jäsenmaksuvarojen käytön. Esim. 90-luvun kriisissä ilmeni, että varoja hulvattomasti käytettiin kasinotalouden riskisijoituksiin. Oikea tie olisi sääntömuutokset ja esim. tietyn summan ylittävien ulkopuolisten sijoitusten sitomista valtuuston päätöksen alle. Valitettavasti ammattijärjestöissä kuten puoluepolitiikassa vastuu ei toteudu, koska jäsenistö ei hallitse päätettäviä asioita vaan vuodesta ja vuosikymmenistä toiseen antavat valtakirjansa (tämän palstan suosima sanonta) talousrikollisille, jotka jakavat etuja hyvä toveri-järjestelmän mukaisesti toinen toisilleen. Näin valtavat rahamassat ovat kokonaan valuneet jäsenistön päätösvallan ulkopuolelle eikä niitä käsitellä "tyhmien rivijäsenten " ulottuvilla olevissa elimissä. Asian karu totuushan paljastui 90-luvun talouskriisissä kun esim. molemmat työväen pankit kaatuivat. Asuntobusiness ja työeläkebusiness on vaarassa paljastua tässä meneillän olevassa lamassa, mutta vielä "ammattiyhdistysherrat eli ns. rasvamaksatärkeilijät" ovat saaneet elää ilman valvontaa. Eräs tehokkaimmista valvontamekanismeista on äänestää kukkarollaan eli erota ammattiyhdistyksestä, joka ajaa työläisten vastaisia etuja tekemällä lehmänkauppoja "Sulle mulle, mulle Sulle"-periaatteella.On täyttä puppua nykyaikana, että työnantajat jyräisivät paikillisin sopimuksin työntekijöiden etuja. Paikalliset yhdistykset voivat ILMAN JUMALATTOMIA MILJOONAKULUJA JA PALATSEJA ajaa työntekijöiden etuja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa parilla kympillä vuodessa yksityisistä työttömyyskassoista, joilla ei ole tarvetta kasvattaa omaisuusmassaa ja käydä kasinokauppaa työväen selkänahasta revityillä varoilla. Työväen edustus eri puolueissa käytännössä muutoinkin ajaa etuja ja ns. ammattiyhdistystärjkeilijät usein estävät hedelmällisen yhteistyön eri tahojen kanssa. Sen vuoksi on muotoutunut erilaiset "sitouttamismenetelmät", joilla ohjataan jäsenmaksuvaroja puolueille. Molemmat tahot ovat jollain tavalla tyytyväisiä, kun järjestöt maksavat eri menetelmin (tarkemmin myöhemmin)puolueille harmaata rahaa (kauniisti sanottuna). Tällä rahalla sitten käydään enemmän tai vähemmän laillista kasinotaloutta "rajavyöhykkeellä",hotellitoimesta aina pelastushelikopteribusinekseen asti. Kaikki tunnustus ammattiyhdistysliikkeelle, joka on paljon aikanaan ajanut työläisten asiaa, mutta nykyisessä muodossaan se on ollut aikansa elänyt jo pari vuosikymmentä ja toimii nykyiin työväestön etujen vastaisesti. Esim. globalisaatio on aivan vieras asia ammattiyhdistysliikkeelle. Nyt vain ihmetellään ja sysätään työnantajien syyksi työpaikkojen siirtäminen halpamaihin. Ristiriita on tietysti kova, kun punaliput liehuen on vaadittu solidaarisuutta, jota nyt ei osata osoittaa ns. halpamaiden työntekijöitä kohtaan eli solidaarisuus ulottuu juuri niin kauas kuin jäsenmaksupotentiaali ulottuu.Yhteistyöllä voisi kuitenkin ohjata ja säilyttää työpaikat Suomessa, mutta taito järkevään dialogiin puuttuu totaalisesti ja niin mennään kasinotalouden tuulten mukana lyhytaikaisiin ratkaisuihin.