Tässäpä vähän tilastollista FAKTAA yksinhuoltajuudesta..

carpe jugulum kirjoitti:

..ajankohtaisia lukuja ja tilastoja olkaapa hyvä! :D 02.04.2009 Eräitä faktoja yhden vanhemman perheistä Tilasto- ja tutkimustietoa Yhden vanhemman perheiden lukumäärä Vuoden 2005 aikana 17 300 lapsiperheen (vanhemmat joko avo- tai avioliitossa) vanhemmat muuttivat eri osoitteisiin. Kaikista lapsiperheistä tämä oli 3.6 %. Näissä perheissä oli 31 000 alle 18-vuotiasta lasta, joista 11 600 vanhemmat olivat avoliitossa. Avopareilla erilleen muutto oli lähes kolme kertaa yleisempää kuin aviopareilla. Kun avopareista 7.5 % päättyi eri osoitteisiin, niin aviopareista vain 2.6 %. Mikäli avoliitosta on syntynyt yhteinen lapsi, eroaminen on epätodennäköisempää. Vuonna 2005 kaikkiaan 2600 lapsen isä tai äiti kuoli. Suomessa se, että lapsen jompikumpi vanhempi kuolee, on harvinaista. Esimerkiksi 16-vuotiaista vain 1 % äiti on kuollut. Täysorpoja on vieläkin vähemmän. (Stakes, Suomalainen lapsi 2007) Yhden vanhemman perheitä on Tilastokeskuksen (Väestö 2007) mukaan 117 447, joista isä ja lapsi –perheiden osuus oli 15 291 eli 13.02 %. Valtaosa lapsista jää avioeron yhteydessä virallisesti äitinsä luokse. Kaikista lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä on 19,97 %. Yksinhuoltajia on eniten Helsingissä 29 % ja Turussa 28 % lapsiperheistä, vähiten Pohjanmaalla kunnassa nimeltä Luoto, 4 % . Lapsia näissä perheissä on 182 701. Kaikista lapsista yhden vanhemman perheissä asui 16,97 eli 17 %. Uusperheitä on kaikista lapsiperheistä 9 % eli 53 500. Lapsia uusperheissä on 110 970 eli 10 % kaikista lapsista. Näistä valtaosa on äidin entisestä suhteesta syntyneitä 67 652. Isän aikaisemmasta suhteesta syntyneitä 10 254. 33 064 on uusperheen vanhempien yhteisiä lapsia. Perheitä, joissa on minun, sinun ja yhteisiä lapsia oli 683 kpl eli 0.1 % lapsiperheistä. Alle 20-vuotiaita synnyttäjiä on 2,67 % kaikista synnyttäjistä. 15-19 –vuotiaita on 1600 ja alle 15-vuotiaita 6. Alle 20-vuotiaiden äitien yhden vanhemman perheitä on 643 eli 0.6 % kaikista äitivetoisista yksinhuoltajaperheistä. Alle 20-vuotiaiden isien muodostamia yksinhuoltajaperheitä oli 2. Vanhemmat päättävät yleisimmin, että lapsi jää eron jälkeen äidille 96 % eroavista vanhemmista löytää lapsen asumisessa, huollossa ja tapaamisessa sopuratkaisun, vain 4 % pyytää ratkaisua käräjäoikeudelta. Lapsi on jäänyt isänsä luokse 10-13 % perheitä aina 1950-luvulta lähtien. Mitä pienempi lapsi on, sitä todennäköisemmin hän jää äitinsä luokse ja tytöt jäävät myös hieman poikia todennäköisemmin. Joka toiselle avioerolapselle oli rekisteröity eron jälkeen vanhempien yhteishuoltajuus, 20 %:lle äidin yksinhuoltajuus ja 20 % vahvistusta ei ole tehty eli heillä jatkuu avioliiton aikainen lasten yhteishuolto. Isän jääminen ainoaksi huoltajaksi avioeron jälkeen on harvinaista ja osuus on käynyt harvinaisemmaksi vuosien 1997-2005 aikana. (Stakes, Suomalainen lapsi 2007) Yksinhuoltajien köyhyyden taustalla työttömyys Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti. Stakesin toimeentulotukitilastojen mukaan lähes neljännes (Stakesin Toimeentulotuki 2007) 23,3 % yhden vanhemman perheistä saa toimeentulotukea. Avio- ja avopareista, joilla on lapsia, toimeentulotukea sai 4.3 %. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuus oli 32,3 %. Vuoden 2009 helmikuussa Kela:n asumistukea sai 141 000 ruokakuntaa, joista 55 000 oli lapsiperheitä eli 39 %. Yksinasuvia tuen saajia oli 76 000 (54 %). Lisäksi tukea sai myös 4 000 lapsetonta pariskuntaa, 300 yhteisöä ja 5000 ”muuta”. Asumistukea saavista lapsiperheistä 38 000 oli yhden vanhemman perheitä (69 %) ja 16 000 kahden huoltajan perheitä (31 %). Kaikista asumistuen saajista 27 % oli yksinhuoltajia. Yksinhuoltajaperheistä 31.7 % sai asumistukea ja muista lapsiperheistä 2,7 %. Pienituloisuuden kasvua selittävät työttömyyden kasvu, perhevapaiden käytön yleistyminen ja lamavuosina tehdyt perhe-etuuksien leikkaukset sekä niiden ostoarvon heikkeneminen. Kelan tutkimusosaston mukaan (2009/2) lapsilisä tulisi korottaa 70 %, jotta saavutettaisiin palkkojen nousu 1994-2009. Yksinhuoltajien työttömyys nousi laman myötä eikä ole laskenut samoin kuin muiden kotitalouksien. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2005 yksinhuoltajaäideistä 12,6 % oli työttöminä ja yksinhuoltajaisistä 7,8 % kun samanaikaisesti kaikkien vanhempien työttömyysaste oli 4.9 %. Paluu työmarkkinoille hoitovapaan jälkeen näyttäisi olevan yksinhuoltajaäideille tavallista vaikeampaa. Työmarkkinat ovat muuttuneet yksinhuoltajille yhä vaativimmiksi, koska lama on tuonut mukanaan määräaikaiset, osa-aikaiset työt, joissa on epätyypillistä työaikaa. Ruotsissa on havaittu, että yksinhuoltajaäidit ovat vähemmän koulutettuja ja sairaampia kuin muut äidit, mikä osaltaan myös heikentää työllistymistä. Yksinhuoltajien työttömyyden kasvu johtuu myös siitä, että laman jälkeen työmarkkinoille valmistunut sukupolvi ei ole onnistunut työllistymään pysyviin työpaikkoihin samoin kuin aikaisemmat sukupolvet. Nyt nämä pienet ikäluokat ovat avioeroiässä. Vähäisen työkokemuksen vuoksi myös etuudet, esimerkiksi äitiyspäiväraha on vaatimaton eikä joka toisella ole työpaikkaa johon palata hoitovapaan jälkeen. Silloin jää helposti työttömäksi pidemmäksi aikaa. Yksinhuoltajaäidit kärsivätkin muita äitejä enemmän myös pitkäaikaistyöttömyydestä. Hoivaköyhyys on yleistä yhden vanhemman perheissä Yksinhuoltajien on vaikeampi kuin kahden huoltajan perheissä yhdistää lastenhoito ja työelämä. Suomessa ei ole pienten koululaisten ilta- eikä yöhoitoa lainkaan. Alle kouluikäisten vanhempien kohdalla ympärivuorokautinen päivähoito vielä mahdollistaa kolmivuorotyön, mutta lapsen tultua kouluikään joutuu moni yksinhuoltaja kouluttautumaan uuteen ammattiin tai siirtymään työttömyyskortistoon. Haasteita tuottaa myös koulujen loma-aika sekä myös päiväkodin kuukauden mittainen kesätauko. Yksinhuoltajien on myös vaikea järjestää lapselle esimerkiksi lääkäri- tai terapiakäyntejä virka-aikoina. Selvitysten mukaan yksinhuoltajat saavat vähemmän hoitoapua sukulaisiltaan kuin muut perheet ja joutuvat turvautumaan useammin työtovereidensa ja ystäviensä apuun. Lähes kaikki kunnat ovat lopettaneet lapsiperheiden kotipalvelun, ja ainoaksi avunlähteeksi saattaa jäädä Mannerheimin Lastensuojeluliiton hoitaja, jonka tuntipalkkio (n. 10 euroa) on kuitenkin monille huoltajille liian kallis. Lisäksi tätä palvelua ei kaikilla paikkakunnilla ole. Moni huoltaja joutuukin myös turvautumaan palkattomiin vapaisiin. Erityisen vaikea on saada hoitoapua vammaiselle lapselle. Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän erityistarpeisia lapsia, koska näiden perheiden vanhemmilla on erittäin korkea avioeroriski. Muita perhetyyppejä, joissa eroriski on kohonnut, ovat monikko-, sijais- ja adoptioperheet. Yksinhuoltajien saama elatusapu ja -tuki Elatustukea maksettiin vuoden 2007 lopussa kaikkiaan 96 111 lapselle. Vuonna 2000 alkanut elatustukea saavien lasten määrän väheneminen jatkui. Edellisestä vuodesta elatustukea saavien lasten määrä väheni 2,5 %:lla. Elatustukea maksettiin kaikkiaan 144,0 milj. euroa. Elatusvelvollisilta perittiin yhteensä 67,2 milj. euroa, josta 60,4 milj. euroa suoritettiin elatustuen korvauksena kunnille ja 6,9 milj. euroa tilitettiin elatusapuna lapsille. Kuntien perittäväksi on vuosien mittaan kertynyt elatusvelvollisilta perittävää elatusapuvelkaa kaikkiaan 248,0 milj. euroa. Tästä oli kunnille tilitettävää elatustukivelkaa 226,9 milj. euroa ja lapsille tilitettävän elatusavun osuutta 21,1 milj. euroa. Vuonna 2007 vanheni elatusvelkasaatavia 20,2 milj. euroa, joista 18,1 milj. euroa oli kuntien saatavia ja 2,1 milj. euroa lasten saatavia. Elatusvelvollisuus loppui saatavien vanhentumisen myötä 2 467:lta elatusvelvolliselta. ( SVT, Lapsen elatus ja huolto 2007, Lisätietoja: Salla Säkkinen (09) 3967 2064 ja Anne Forss (09) 3967 2379) Sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2006 33 573 elatusapusopimusta. Vuoden 2006 aikana sopimuksella vahvistetuista elatusavuista 45 % oli alle 100 euroa, 31 % oli suuruudeltaan 101 - 135 euroa ja 13 % sopimuksista oli 168 euroa tai enemmän. Elatusapu oli 11.7 % 0 euroa. Näiden osuus on noussut vuodesta 2000. 76 % sosiaalitoimessa vahvistetuista elatusavuista on alle 135 euroa kuukaudessa. Näistä tilastoista puuttuvat tuomioistuinpäätökset, joissa summat ovat isompia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 suomalaislapsen keskimääräinen kulutus oli 525 euroa kuukaudessa. (aineiston koonnut maaliskuussa 2009 Heljä Sairisalo)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä