Tän kuun alussa sain tietää, että ihastuksellani on joku toinen. Sivusta kun olen katsellut, niin luultavasti pitävät molemmat (siinä mielessä) toisistaan.
Noh, pakkohan se on hyväksyä. Tuntuu tosi pahalta. Tää kyseinen poika ei ole viimeaikoina osottanut pienintäkään elettä, että oltas joskus tunnettu, tai jopa oltu ihastuneita molemmat toisiimme! Ei ota kantaa yhtään mihinkään mitä sanon (ollaan yhdellä samalla keskustelupalstalla). Joskus mietin, että mitä mä sanoisin sille, jos se tulis sanoon mulle, että haluaisi mut. Sillä siis haen sitä, että rakastanko sitä vielä... luultavasti mä sanoisin sille, että ei. Ei mulla ole sitä kohtaan enää niin voimakkaita tunteita, mutta irti on ilmeisesti vaikea päästää. Tosi vaikea. Sattuu tosi paljon se sen käytös. Olen mä sille yrittäny jutella, mutta ku toinen ei tule vastaan, niin ei sitten. Se sanoi itse joku viikko sitten (kun kysyin), että haluaisi olla kaveri/ystävä ja mä sanoin sille, että se sopii minulle. Nyt ei kuitenkaan enää reagoi mitenkään olemassa olooni. :(
Mitä mä teen? En haluaisi mennä sanomaan sille yht'äkkiä, että "hei, miks et huomioi mua?". Mikä auttaisi mua päästämään siitä irti? Kokonaan en haluaisi häntä unohtaa, kun pelkään, että jospa hänelle tulisi paha mieli? En haluaisi unohtaa häntä, kun mielestäni se on tyhmää, kun kerta tunnettu ollaan jo kauan.
Mua suututtaa ja surettaa... ja itkettää.
Surullinen
.............................
2417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
odotit liian kauan
Te näette (joka päivä?) koulussa? Vaikeaa. Kokemusta on. Ei voi olla ajattelematta ku toinen hyppää aina nenän eteen jostain. Ärgh. Ei siun varmaan sitä tarvi pelätä että sille tulisi paha mieli. Jos se itse ei huomioi sinua vaikka lupasi olla kaveri niin onko se sitten sen arvoinen? Se on pahoittanut sinun mielesi. Tosin tietääkö se miten paljon sie siitä tykkäät tai oot tykännyt? Pystysikkö sie mitenkään juttelemaan sille ihan kasvokkain? Pyytämään sitä johonkin kävelylle tai jotain. Ihan kaverimielessä näin voi kyllä ainakin mun mielestä tehdä vaikka toinen seurustelisikin. Saisit ehkä paremmin selvitettyä omaa päätäsi jos se kertoisi miksi se noin tekee. Tai ehkä sillä on sitten niin kiire sen tytön kanssa tai jos se sitten on niin rakastunut tai jotain ettei se tajua muuta maailmaa. Ikävää jos näin. Mutta se menee vielä ohi varmasti. Tiiän että kuulostaa tyhmältä ja turhalta ja ärsyttävältä ku sanotaan näin. Mutta ajan kanssa se menee jos on mennäkseen. Jos toinen ei anna minkäänlaista vastakaikua. Koitahan jaksaa. :) Et oo yksin tuon tunteen kanssa.