Tässä istun ja haaveilen
Sinusta :)
Sen minkä minulle teit
oli pirusta.
Miksi onnen sä särjit niin
Etkö tiennyt
että jäät kiin?
Nyt Onneton säkin
olet vain
Ja minä, sinun
ainoa rakkaimpain.
Huokaile, huokaile
sä vuorostaan.
Eihän eroa olisi
tullutkaan...
Miksi siis petit,
ja petit sä uudestaan
minut silloin raskaana huokaamaan.
En tiedä,
kaipaa mun sydän
mut järki ei..
Täs istun
mneito
3166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
runostasi kovasti. Varsinkin lopusta, järki ei kaipaa hmm..? Kipeitäkin muistoja herätti.
...niin vain oikeasti kävi...et Osat ne vaihtui mut niin myöhäistä... kaikki kun haihtui. Eiks elämä ole ironista?...aika usein kohdallani ollut.
ja on hyvä esimerkkikin