Leski asuu kuolleen puolison nimissä olevassa osakkeessa asumisoikeudella alaikäisten lasten kanssa. Perikuntaan kuuluu myös kuolleen puolison keski-ikäisiä lapsia hänen edellisestä avioliitostaan.
Leski maksaa yksin useita osakkeeseen kohdistuvia rahoitusvastikkeita, joista kuitit.
Julkisivuremontti, hissiremontti, ym.
Jos perinnönjako lesken eläessä tehdään, huomioidaanko lesken maksamat/maksamia rahoitusvastikkeita?
Entä jos perinnönjako tehdään lesken kuoltua, huomioidaanko hänen maksamiaan osakkeeseen kohdistuvia lainoja hänen lastensa hyväksi?
Mitään testamentteja ei ole, leski ei myöskään saa tasinkoa.
Lesken asumisoikeus
miten perinnönjaossa?
131606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oikeuskäytäntö lienee se, että perilliset osallistuvat enintään sellaisiin kuluihin, jotka nostavat asunnon arvoa olennaisesti. Lesken on vastattava kustannuksista asunnon käyvän vuokran arvoon saakka.
Omalla vielä elossa olevalla äidilläni sama tilanne.Mies kuollut (ei isäni) häneltä 2lasta, asuu siis yhteisessä omistuksessa olleessa osakkeessa,maksaen rahoitusvastikkeita aikamoisen summan.Käsittääkseni vaikuttaa myöskin asunnon arvoon,koska tehty mm kylpyhuoneremontti?Mitä siis tapahtuu kun äitini kuolee?Äitini maksanut arvon noususta mutta miehen perillisetkö saavat nauttia tuloksesta myös en siis ainoastaan minä? Ahne en ole,oikea tieto vaan kiinnostaa?
Avasin lapsilleni yhteisen tilin, jonne lahjoitin rahaa 1000e/lapsi. Rahoitusvastikkeet maksetaan tältä tililtä (lasten tahdosta) Itse maksan hoitovastikkeen. Jää tulevaisuutta varten kuitit kuka on maksanut mitäkin.
Mitä aiot/lapset aikovat niiden kuittien kanssa tehdä? Asunto on edelleen sen, kenen nimi on osakekirjassa omistajan paikalla.
kenen nimissä osake on, on kuollut. Nyt siis perikunta omistaa. Lapseni ovat osa perikuntaa. Näinollen kai huomioidaan joskus jaossa jos osa perikuntaa on maksellut osakkeen lainoja. Eikö?
Anteeksi vaan, mutta ainakaan mulle ei oikein aukea tuo logiikka. Jos kuolinpesässä ei ole mitään muuta jakamatonta omaisuutta kuin asunto-osake, niin jokainen lapsi saa yhtä suuren osan osakkeen arvosta. Hoito- ja rahoitusvastikekin kuuluu niihin kuluihin, jotka hallintaoikeuden haltijan tulee maksaa, koska hän käyttää hallintaoikeuttaan. En ymmärrä, miksi perintöosa muuttuisi, jos leski maksattaa lapsillaan kuluja, jotka kuuluvat hänelle. kauppahan on leskelle edullinen - hän maksaa asumisestaan vähemmän kuin maksaisi vapailta markkinoilta vuokratusta asunnosta.
Jos kuuluisit perikuntaan joka yhteisesti omistaa osakkeen. Sinulla olisi mahdollisuus keventää lesken taakkaa maksamalla osakkeen velkoja ja tekisit niin. Varmasti haluaisit tasauksessa hyvityksen maksamistasi veloista? Vai olisiko sinusta oikein että jako menisi tasan? Saisit saman kuin muutkin. Vastike ei aina ole niin pieni mitä yleisesti kuvitellaan, toisinaan se hipoo sitä vuokratason rajaa. Myöskin harva yksinhuoltajaleski kylpee varoissaan :-/
Hallintaoikeuden omaavan lesken kanssa maksujen jakaminen on lahjaveronalainen lahja leskelle, ellei se jää alle 4000/3v. Ei lesken kanssa junailtu rahoitusvastike noin vaan ole yhteishallinnossa olevan kuolinpesän velkaa. Toki sekin on mahdollista, että muut perilliset hyväksyvät hyväntahtoisuuttaan tai tietämättömyyttään lesken puolesta maksetut rahoitusvastikkeet pesän eikä lesken veloiksi.
Tämän tarinan lesken kanssa asunnossa aosuvat lapset ovat alaikäisiä. Tuskinpa heillä on kovinkaan paljoa mahdollisuutta eikä velvoitettakaan kevennellä mitään. Toki lesken puolesta saa maksaa hänen asumiskulujaan, mutta hyvitystä pitäisi mielestäni vaatia leskeltä. Hänhän se avun on saanut. Tässä nyt lienee kuitenkin kyse enemmän maksuhaluttomuudesta kuin maksukyvyttömyydestä. Justiinsa tuli postissa yhtiökokouspöytäkirja, jossa on ilmoitettu pääteyt vastikkeet, joten ainakin tältä osin olen kärryillä maksujen todellisesta suuruudesta. Meidän yhtiössä tosin lainat ovat rakennusaikaisia.
Ymmärtääkseni rahoitusvastike ei ole asumiskulu mikä kuuluu haltijan/käyttäjän maksuihin vaan omaisuuden hoitokulu ja kuuluu näin kuolinpesän kuluihin. Näiden kulujen maksutositteet kannattaa siis pitää tallessa. Ja mielellään jo nyt neuvotella kuolinpesän kanssa miten asia hoidetaan - mutta viimeistään osoittaa kuolinpesälle aikanaan velaksi mikä on maksettu kuolinpesän puolesta.
Tässä aiheesta edellisellä nimimerkilläni laatima kommentti: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000014803558#22000000014803558 Peruste on PK 12:3 ja 3:1a.3. PK 12:3 "Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta. Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla." PK 3:1a.3 "Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."
Vaikuttaa siltä siis, että leski maksaa, muut jakaa tuoton. Mutta osaisiko kukaan kertoa sitten olisiko millään keinoin mahdollista saada nämä maksetut lainat lesken lasten maksamiksi?Leski lahjoittaa tms.Miten kannattaisi toimia? Jäisi edes heidän hyväkseen. Tilanne on se että vastike alkaa hipoa vuokran suuruista summaa, eikä leskellä ole taloudellista mahdollisuutta ostaa omaa osaketta tai mitenkään muutenkaan muuttaa asumistilannetta. Leski on tehnyt tarjouksen perikunnalle = päivän hinta - hallintaoikeus vähennys 5% vuosituotosta. Perikunta kuitenkin haluaa mahdollisimman korkean hinnan osakkeesta, eikä hyväksy hallintaoikeusvähennystä.
Ei mitenkään. Leski lyhentää vastikkeessan lainaa taloyhtiölle. Hänen lapsensa eivät ole maksajina. Asunnon omistussuhteet ovat ne mitkä ne ovat. Rahoitusvastikkeen maksaminen ei muuta omistussuhteita. Leski siis maksaa asumiskulunsa, joihin kuuluu mm. vastike. On varsin tavallista että asunto-osakekyhtiössä tehdään erilaisia korjaustöitä, ja niistä johtuvia taloyhtiölainoja maksellaan pois. Olisiko tilanne mielstäsi erilainen, jos taloyhtiölaina olisikin vielä rakennusaikaista lainaa? Kaikki korjaustyöt eivät suinkaan nosta asuntojen arvoa, vaan pikemminkin vain säilyttävät sen, kiinteistöhän pysyy siinä kunnossa missä se aikaisemmin oli. Parvekeremonttikin hyödyttää leskeä, hän voi mennä parvekkeelle tarvitsematta pelätä, että se romahtaa alas. Julkisivuremontti esim. parantaa talon ulkonäköä (lesken ei tarvitse hävetä rapistuvia seiniä), lämmityskulut pienenevät (pienentää hoitovastiketta). Leski saa asunnosta hyödyn, tarvitsematta sijoittaa asumiseensa omaa rahaa. Asunnon omistajille se asunto ei tuota yhtään mitään, he ovat kuitenkin maksaneet siitä perintöveron, mutta eivät voi realisoida omaisuuttaan. Jos asunnon hallinta tuntuu leskestä liian kalliilta, hän voi aina muutta pois, vuokrata asunnon ja käyttää vuokratuottoa kustantaakseen asumisensa jossain muussa asunnossa. Ei siinä ole pakko itse asua. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa aikuinen ihminen ei voi muuttaa normaalihintaiseen vuokra-asuntoon. Asumiskulujen (=hoito- ja rajoitusvastike) ylärajanana pidetään asunnosta maksettavaa käypää vuokraa, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa käypä vuokra on suurenpi kuin nykyinen avstike. Lain mukaan siis mennään. Hallintaoikeuden haltijalla on myös velvollisuutensa, ei pelkkiä oikeuksia. Kysehän on jonkun toisen omistamasta omaisuudesta. Hallintaoikeudesta voi myös luopua. Sen voi tehdä vastikkeetta, jonka luulisi olevan helppoa. Vastikkeen saaminen luopumisesta edellyttää sopimusta.