En nyt osaa varmaan tässä mielentilassa tarpeeks selkeesti kertoa mitä on käynyt, mutta yritetään.
Sain juuri tietää että musta ollaan tehty rikosilmoitus.
Tapasin internetistä ihmisen viime syksynä, samana päivänä hänellä oli ollut vatsakipua, ilmeisesti tapaamisen jälkeen.
Meni lääkäriin, epäili että minä olin tehynyt hänelle jotain. (hänellä on todettu mielisairauksia en muista tarkalleen mitä)
Eli ilmeisesti ainakin voimakkaita neurooseja.
No, joka tapauksessa oli menyt lääkäriin, epäillyt että olin tehnyt jotain, huumannut hänet tms.
Sillon kun tapasin hänet, hän oli kyllä poissaoleva jo valmiiksi, joka mua suretti vietävästi.
Jokatapauksessa, tuo lääkäri oli sanonut hänelle että heidän keskustelu jää heidän välille....mistähän ovat keskustelleet??
Mutta niin ei käynyt, vaan lääkäri vei asiaa eteenpäin, ilmeisesti rikosilmoitus, koska mun nimi on otettu selville, ja tuo nykyinen ystäväni joka siis lääkäriin meni ja minut syksyllä ensimmäisen kerran tapasi, ihmetteli tuota, että mistä olivat saaneet mun nimen.
Itse olen ollut aivan shokissa kun sain tekstiviestillä tänään epämääräsesti tietää että toivottavasti mun ei käy huonosti!!
Tinkaamalla sain vastauksen et rikosilmoitus tehty.
Voi kamaluus....
Tavallaan on rauhallinen olo, ja osittain nauranutkin että nyt sitä mennään sitten vankilaan, ihan kun ei elämä muuten ois tarpeeks ikävää ja vaikeaa usein.
Rauhallinen olo siis siksi, kun en ole mitään rikosta tehnyt, tapasin tuon ihmisen noin 3 tuntia jonka jälkeen saatoin takaisin asemalle.
Mut sitten on helvetinmoinen pelko, suru, ahdistus, masennus, kun tietää et joka päivähän maailmassa tuomitan syyttömiäkin..ainahan joku halutaan tuomita.
Ja sitä kautta ei ole kovin suuri luottamus mulla oikeuslaitoksiin.
Eli kysyisin, että mitä mulle voi käydä?
Tuo nykyinen ystäväni on mielenterveys avohoidossa ilmeisesti nyt, eli mielenterveyspotilas.
Itse en tosiaan ole mitään rikoksia koko elämäni aikana tehnyt, en kyllä mikään normi peruskansalainen myöskään ole, taiteilijaluonne, aika kuluu säveltäessä ja kuvataiteiden parissa.
Mutta tosiaan puhtaat paperit, ja kotinikin saa tutkia täysin läpikotaisin, salaisuuksia ei ole, päin vastoin tykkäänkin esitellä runojani ja taideideoitani!
Mutta voiko silti käydä jotenkin huonosti?
Tuon ystäväni isä on asianajaja, ja ilmeisesti jollain tavalla ollut junailemassa tuota juttua, ja halunnut pitää salassa minulta tuon rikosilmoituksen..miksihän?
Ei tässä sinänsä ole mitään hätää, kun tiedän olevani rehellinen ja kiltimpää ihmistä saa ettiä.... viikot ja viikonloput kuluu kotona taiteita tehdessä ja välillä ulkona lenkkeillessä.
Olen päälle 20 vuotias.
Mut ei mulla kyllä ole luottamusta yhteiskuntaankaan kovin paljoa...varsinkin jos vastassa on jotain laki ihmisiä =(((
Apua!
Toivoisin saavani asiallisia vastauksia, mulla ei juurikaan ole ketään tukea muuta kun tämä internet, äidilleni en uskalla edes puhua mistään rikos-alkuisesta sanastakaan, sehän järkyttyy....
Apua siis tarvitaan...jo nyt on kauhea olo, saatikka sitten jos joku syyte napsahtaa oviluukusta....sit en kyllä pärjää!
Syyttömänä vankilaan :(((((
Syytön
181419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Lisätään siis vielä, että tuo ystäväni ei muista juurikaan noita syksyn tapahtumia että mistä on puhunut, ja toisekseen kuulemma häpeää kertoa minulle koko tästä asiasta. Eli kokee että on itse syyllinen että minulle nyt vaikeuksia tulee. Silloin ensitapaamisella kun ei minua tuntenut niin oli epäluuloinen ja oli ilmeisesti minusta puhunut pahaa, ilmeisesti aika rankkojakin juttuja oli kertoillut. Nyt sitten katuu sanomisiaan. Itselleni tuli täysin yllättäen tällainen, rikosilmoitus tehty ilmeisesti monia monia kuukausia sitten. Mutta voiko silti minut tuomita, ja ensinnäkin, mistä kaikista jutuista voi tuomita, kun on ainoastaan tavannut tuon ihmisen ja saattanut asemalle. Mutta jos tuo ystäväni on minusta kertonut asioita lääkärissä, niin voiko tuollaisen tarinan perusteella minut sitten tuomita jostain? Karmea tilanne...ei kyllä halua tutustua enää uusiin ihmisiin, ei ainakaan internetistä!!!
Ensinnäkin. Don't panic. Toiseksi: Tiedätkö edes, mistä rikosnimikkeestä on kyse? Mistä rikoksesta sinua epäillään? Kerroit jostain epämääräisestä tekstiviestistä, jonka perusteella olisit saanut tietää rikosepäilyistä, niinkö? Onko poliisi ollut sinuun yhteydessä? Tiedätkö, milloin tuo oletettu rikosilmoitus on tehty? Tiedätkö ollenkaan, mitä poliisi on asialle tehnyt (eli onko asiassa aloitettu tutkinta, onko kaverisi eli oletettu rikoksen uhri esimerkiksi kuulusteltu tms.?)? Antamiesi hyvin hatarien tietojen perusteella kysymykseesi on hyvin vaikea vastata. Jos asia vaivaa, niin voithan itsekin ottaa yhteyttä kyseiseen poliisiyksikköön ja tiedustella, mikä on homman nimi ja missä vaiheessa homma on (vaikka oletkin yllättynyt ja järkyttynyt, niin koeta olla tyyni ja asiallinen, eikä tarvitse puhelimessa heille selostaa koko saagaa, kutsuvat kyllä kuulusteluun jos tarvitsevat sinulta lisätietoja).
Unohtui tuosta se, että nyt on kyllä aivan liian aikaista ruveta hätäilemään siitä, että "syyttömänä vankilaan", jos asiassa ei tuon enempää vielä ole tapahtunut. Niin kuin sanotaan, että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.
Ainoat rikosnimikkeet joita nyt voisin mielikuvituksellani keksiä ja mitkä voisi tuolle toiselle osapuolelle häpeä aiheuttaa, on raiskaus, raiskausyritys, vapauden riisto, törkeä vapaudenriisto, pahoinpitely, laiton uhkaus....ja onhan noita varmaan vaika mitä, en tiedä ollenkaan mitä se on musta sepustanut, ja ei ilmeisesti itsekään muista, tai ei halua kertoa. Huumeiden hallussapito.....onhan se voinut väittää vaikka et oon kertonut sille murhanneeni jonkun. Näin kärjistettynä. Mut tuntuu ajatus kauheelta edes päivä vankilassa. Tai sakotkaan. Poliisi ei ole ollut yhteydessä, siksi juuri yllätys. Käsittääkseni häntä ei ole kuulusteltu, olisi varmaan maininnut. Mut täytyy yrittää sekin pinkiä siltä ulos, tosi vaitonainen on.. Toiki kuulostaa aika pahalta, et pitäs olla jotenkin rauhallinen tms, vaikka ei olisi.....eli pitäis osata vakuuttaa ihmiset jostain. Ainoa mitä osaan olla, on rehellinen, eikä se aina ole varmaan hyvä asia..ihmiset voi ymmärtää väärin. Esim olen puhelias luonne, voivathan ne senkin nähdä syyllisen ihmisen hermostuneisuutena? Just pelottaa se kun ihmisen perusluonteeseen kuuluu tehdä arvioita, ennakkotuomioita tms jotkut jopa ulkonäön perusteella, ja varmasti myös pelkkä verbaalinen ulosanti antaa ihmisille käsityksiä, eikä meistä kukaan ole yliälykäs joka voisi sana vastaan sana tietää totuutta, ei myöskään tuomioistuimessa tommosia yli-ihmisiä ole. Eli lähinnä pelottaa just tohon käsitysten ja luulojen ja veikkausten rulettiin joutuminen nyt tässä. Eli kauheesti ei haluis soitella etukäteen tonne jotten antaisi "kuvaa" että mulla olis omallatunnolla jotain! Mua vaan hermostuttaa lähinnä mun kohtalo, ja et tällasta paskaa voi sattua ihmiselle, jota ei vois vähempää kiinnostaa rikollisuus, oikeudenkäynnit ja vankilat. Sit joudut yhtäkkiä keskelle kaikkea sitä..
Jooh...kiitos asiallisest vastauksest..tätä kaipasin pirusti! Juttelin tossa yhen toisen tuttavan kanssa, niin samoilla linjoilla oli sun kanssa, et ei kannattais hätäillä. Mut lähinnä tää on sitä, kun satun tietää et maailmas on paljon epäoikeudenmukasuutta, korruptioo, ja tietenkin sitä rikollisuutta. Keskusteluahan on ollut paljon siitä, kuinka just jostain raiskauksista tulee liian pieniä tuomioita. Oon täysin samaa mieltä. Mut samal taval oon varma, et myös syyttömiä on tuomittu ja tuomitaan.Inhimillistäkin se on. Sit kun sattuu omalle kohdalle, niin kyllähän se koskettaa korostetusti.
Okei, eli sullakin on vielä hyvin vähän tietoa asiasta. Ja tämä oletettu rikos olisi tapahtunut joskus viime syksynä, eli joka tapauksessa kuukausia sitten? Koska siis, se mikä kuva minulle nyt tästä tulee, on se, ettei tuossa taida olla mitään...miten sen nyt sanoisi... vanhaa suomalaista sanontaa lainatakseni, on paljon porua mutta vähän villoja. Jos ajatellaan nyt mahdollisesti kyseeseen tulevia rikostyyppejä (väkivalta- ja seksuaalirikoksia), niin nehän ovat tyypillisesti sellaisia, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi on näyttöä löytää, siis ihan fyysistä todistusaineistoa. Jos esim. ajattelee raiskausta, niin siinähän täytyy päästä hyvin nopeasti lääkärintarkastukseen, jotta mitään näytteitä voidaan ottaa jne. Samoin pahoinpitelyvammoista pitäisi saada lääkärin havainnot mahd. pian (mustelmat häipyvät jne.). Joten. Jos asiassa olisi poliisi nähnyt jotain tutkimisen arvoista, niin heidän olisi pitänyt rikosilmoituksen saatuaan kurvata sinun kämpille kampaamaan paikkaa täikammalla (siis teknisen tutkinnan). Samoin, jos kyse olisi siitä, että olisit antanut hänelle huumausaineita, no, siinä olisi pitänyt hyvin hyvin nopeasti saada verikokeet tehtyä jne. Samoin just henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksisssa uhrin kertomus on se ensisijainen tiedonlähde (silloin kun uhri on jäänyt henkiin). Eli ellei kaverillasi ole mitään terveydellistä estettä olla kuulusteltavana, niin kyllä hänet olisi jo tähän mennessä pitänyt kuulustella (ei kai poliisien jutturuuhkat nyt NIIN pahoja ole....) Voin tietysti olla väärässäkin, mutta se että sinä et ole kuullut asiasta mitään ns. viralliselta taholta, viittaisi minusta siihen, että "virallinen taho" ei pidä asiaa millään sortilla kiireellisenä (en nyt uskalla sanoa suoraan, että poliisi on sitä mieltä, ettei rikosta ole tapahtunut, mutta siihen suuntaan tuo nyt vähän viittaisi). Sitten jotain siltä varalta, että asiasta kuuluu jotain. JOS käy niin, että sinut kutsutaan kuulusteluun, niin ole vain oma itsesi. Jos haluat, voit ottaa sinne mukaan juristin. Ilmeisesti et ole kovin varakas, joten voit kääntyä kotikuntasi oikeusaputoimiston puoleen. Tiedän, että mahdolliseen kuulusteluun meneminen jännittää ja pelottaa, mutta ei hätää. Saa jännittää ja pelottaa, ihan vapaasti. Semmoinen vinkki...mites tämän nyt osaisin muotoilla....JOS, ja tämä on nyt tosiaan sitten iso JOS, jos joudut kuulusteluihin, ja poliisit "kohtelevat sinua kuin syyllistä" eli kyselevät asioista siihen malliin, ja ovat yrmyjä jne. niin koeta olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti. Eihän se kivaa ole, mutta he eivät tiedä sinun syyttömyyttäsi tai syyllisyyttäsi (ei tälläkään palstalla tiedä kuin sinä). Kun heidän on yritettävä saada selville totuus, niin he nyt eivät voi vaan leperrellä tyyliin "etsäänyt pliiiiiiis viittis tunnustaa tota juttua jne". Mutta, ja tähän tulee varmaan joltain muulta vastaajalta jotain kettuilua, mutta oikeasti, ei suomalaisia poliiseja tarvitse pelätä. Ei sua siellä hakata tai mitään. Ihan relax vaan. Olikohan tässä jaarituksessa enää mitään ns. punaista lankaa....kello alkaa olla paljon ja töihin lähtö aamulla, taas juridiikkaa harjoittamaan ;-) Mutta, toivottavasti kyseessä oli nyt vain turha säikähdys, ja asia selviää. Ja toivottavasti kaverisikin asiat selviävät, kertomasi perustella hänellä ei ole kaikki ihan hyvin. Joka tapauksessa, tsemppiä ja hyvää kevään jatkoa!
Kiitos vaan vaivannäöstä ja pitkistä viesteistä! Eihän tollasten sepustusten jälkeen voi olla rauhottumatta ;) Ju..täytyy vaa ottaa asenne et kaikki menee ok. Fyysisiä merkkejä sillä ystävällä nyt ei pitäis olla, kun ei käsittääkseni ollut joutunut mihinkään pahoinpitelyynkään kotimatkallaan. Tosin täytyy sanoa etten eed tunne sitä kovin hyvin, ja pieni osa musta epäilee ees koko rikosilmotuksen paikkansapitävyyttä. Mut eiköhän se oo kuitenkin totta, ei toi valehtelua harrasta. Jos tässä ei mitään ikävää tapahdu, niin sitten päinvastoin luotto kyllä kasvaa Suomen oikeusjärjestelmään. Mut kiitti viel superfiksusta/-asiallisesta keskustelutyylistä, jäi hyvä mieli! :) Eiköhän ne kuulustelutkin mee ihan ok, ja voi olla mielenkiintostakin, jos nyt semmosia tulee eteen. Samoin hyvät keväänjatkot ja opinnot ja urat!
Minulla oli aikoinaan opiskelukaveri,joka alkoi kertomaan että hänen isänsä tekee hänelle seksuaalista väkivaltaa.Alunperin juttu tuntui oudolta,jopa yksityis kohtineen.Nopeasti minulle selvisi että opiskelukaverini oli jotenkin mieleltään sairas. Tilanne kehittyi siihen asti että kehoituksestani hän tilasi ajan gynegologilta asian tarkistamiseen,minä olin mukana.Lääkäri totesi ettei mitään merkkejä väitetystä teosta löytynyt.Siltikään asianosainen ei uskonut näitäkään vakuutteluja. Jos kerran kyseessä sairas ihminen,ei varmastikaan yhden lääkärin lausunto asiasta riitä ja muutenkin ensin sinut ihan varmasti poliisin toimesta pyydetään kuulusteluihin. Toisekseen,voihan olla et ilmoitus on tehty,muutta aivan eri asia vievätkö poliisit asiaa eteenpäin tietäessään että kyseessä on mielisairas ihminen.Siis minunkin mielestäni sinulla ei ole syytä pelkäämiseen,tilannehan ei ole mitenkään vielä konkretisoitunut.
Kiitokset sinullekkin vastauksesta! Eiköhän tätä pysty jo käsittelee...voi sitten tulla vaik lukee nää viestit täältä, jos tulevaisuudessa ahdistaa :D Sulla oli ihan hyvä esimerkkikin. Tavallaanhan se on huono, jos on mielisairaan leima, ja sit on oikeastikin käynyt jotain. Mut ainahan todisteet tarvii, tai pakkohan ton tuomioistuimen on perustua todisteisiin, vaikka sitten joitain rikoksia jäis selvittämättä. Hienoo kevättä sinullekin!
Tai siis koskaan minua ei virallisesti syytetty, vaan tuli päätös "ei rikosta". Kyseessä oli ihminen joka tehtaili tällaisia syytteitä useita muitakin kohtaan, ja olisi kuulemma luopunut syytteistä, jos olisin suostunut 50 000 euron uhkasakkoon. Joo, ensin syyttää turhaan kerran, niin kohta olisi ollut rahavaadekin niskassa, eli luonnollisesti en ollut halukas mihinkään epävirallisiin sopimuksiin. Kävin kuulusteluissa, ja ilmaisin, että ko. henkilö on tasapainoton, ja en ole tehnyt sitä mistä hän minua syyttää. Itseasiassa ei ollut minulla hajuakaan, mistä ko. henkilö väitteessään syytti. En ollut yksin, minulla oli myöskin puolestapuhujia. No aikanaan tuli sitten kirje kotiin, Jossa oli lainaus siihen asiakirjaan, johon tämä naikkonen vetosi. Se oli suora lainaus, josta selvisi, että hän oli itse sen asian sanonut ja tehnyt, mistä syytti minua. Eli aivan itse aiheutti koko sopan, ei tajunnut lainkaan omaa toimintaansa, vaan päätti sen sijaan syyttää kaikkia muita mahdollisia tahoja asiasta (jokaiselle oli tarjottu tuota "sovintoakin"). Eli, kyllä ne poliisit ovat näitä tyyppejä kohdanneet, eikä sinun vielä tarvitse murehtia. Ovat myöskin täysin tietoisia siitä, että normaaleille ihmisille kuulustelutilanne on ehkä hermostuttava, joka myös näkyy käytöksessä. Ihmisiä ne sielläkin ovat.
Älä hätäile, kyllä oikeus voittaa. POikani oli kavereiden kanssa juhlimassa ja siellä tapasi vähän vanhemman kauniin hauskan tuntuisen tytön. He päätyivät tytön kämpille ja aikansa tolskattuaan humalassa poikani tuli kotiin. mitään uusia treffejä eivät sopineet. Tytöllä olikin poikaystävä, joka sai siitä tietää ja kaksi päivää myöhemmin tyttö meni poliisilaitokselle tekemään ilmoituksen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka poikani olisi tehnyt.Tämä siksi että poikaystävä ei pitäisi häntä niin syyllisenä pettämiseen. No siitä meni aikaa, aika pian poikani kertoi mitä oli tapahtunut kotiväellekin, ei kiistänyt yhdyntää mutta missään tapauksessa ei ollut hyväksikäyttöä, tyttö oli olllut enemmän kuin innokas, siitä oli useiden mukana olleiden ystävien todistus.Tyttö väitti ettei muistanut mitään mistään ja silti syytti. Syyte meni syyteharkintaan ja siitä seurasi haastatteluja sekä pojalleni että tytölle. Selvisi, että tyttöllä on ollut ennenkinn ollut tämmöisiä perättömiä syytöksiä. No aikaa sinä meni mutta juttu raukesi ja poika vapautui syytteistä kun ei ollut näyttöä ja hänen tarinaansa puolsivat kaikki seikat. Aivan turhaa ja raskasta mutta oikeus voitti, hän ei ollut todallakaan tehnyt väitettyä rikosta. Ei ole sittemmin lähtenyt tuntemattomien mukaan.
Juu, teille molemmille siis tapahtunut vastaavia tilanteita mihin ite oon mahdollisesti joutumassa. Mutta kuitenkin selvisitte sotkusta, hieno juttu! Ikävää tossa on se, että turhaan tulee justiin tota "henkistä kärsimystä" syyttömille, normaaleille ihmisille jotka haluaa pysyy kaukana tollasist sotkuista. Molemmissa sukupuolissa siis tuollaisia pahantekijöitä näköjään, miehet pahoinpitelee, ja naiset sitten...hahaha....miten nyt sanois..omalla tavallaan.. Ja sitten on tosiaan nämä tasapainottomat, jotka ehkä tahtomattaankin aiheuttaa sotkuja. Hienoa kevään jatkoa teillekkin! Pitää sitten kai olla vielä ennestäänkin varovaisempi...miten tuon sitten toteuttaa...kun kaikki on mahdollista, ja jos ei kehenkään halua/uskalla tutustua, niin ei sekään hyväksi ole. No..tuskin seuraava tuttavuus aiheuttaa ongelmia..
Ystävääni syytettiin samanlaisessa tilanteessa raiskauksesta. Sillä erotuksella, että nainen oli tehnyt aloitteen ystäväni tarjottua vain majapaikkaa yöksi, että ei tarvitse humalassa julkisilla kulkea kotiin. Rikosilmoitus tehtiin vasta pitkän aikaa tapahtuman jälkeen ja todisteina oli mm. naisen terapeutille ja ystävälleen antama lausunto, että häntä ahdistaa kun hänet on raiskattu. Oikeasti ystäväni ei ollut tehnyt muuta, kuin lähtenyt mukaan toisen aloitteeseen. Ja tämän homman lopputulos oli tuomio sekä käräjä- että hovioikeudesta. Naisen kuvaus tapahtuneista myös muuttui oikeusprosessin aikana useasti. Ystäväni pysyi siinä mitä muisti illasta. Että ei mennyt oman oikeuskäsitykseni mukaan oikein, eikä ennakkotapausten mukaisesti, mitä korkeimmasta oikeudesta oli.
Mutta alottaja, sinuna en olisi hädissään. Kyllähän tuollainen tieto häämentää, ja pelottaa mutta kuten monet jo edellä ovat todenneet, niin sinulla ei ole hätää.
Kenen etua tällaisten tosi vanhojen huolikokemusten esiinnostamiset palvelevat?
Ehkä on hyvä, että käyt poliisikuulustelussa.
Onpas sinulla pitkiä kirjoitteluja,mistä ei saa selvää,mitä on tapahtunut.
- siis olet yhä ystävä sen kanssa,jonka vastapuolena olet vastaajana jossain rikosasiassa?
Eikö sinun asianosaisena kuulu saada poliisilta tietoa kysymällä,mitä sinua vastaan on ilmoitettu poliisille,ja missä vaiheessa tutkinta on?
Eli selvitä asia poliisilta.
Kristo on istunut jo viikkoja tutkintavankeudessa pari muutakin.
Mistä on lupa kirjoittaa netissa. Jokainen kirjoittaja kirjoittaa omin luvin.
Krston asiassa Lapissa kiistellään nyt soranottoluvista, marjannoukkimisesta ja porojen ravinnosta.
Nollasummapeli, eikö?
Älkää itkekö, menkää lusimaan, jos jostain ei ole jäänyt kiinni, ja syytetään nyt aihettomasti, niin käy lusimasaa vanha juttu ilman syytettä.
Aasinajaja