No johan nyt on hemmetti kun minunkin pitäisi maksaa kiinteää vuosimaksua YLE:lle vaikken töllöä omistakkaan... Olisihan niitä kyllä vaihtoehtoisiakin tapoja hoitaa YLE:n rahoitus ja kaikissa niissä on puolensa.
Tv-lupa (nykyinen järjestelmä)
-Rehellinen telkun töllääjä maksaa siitä huvista, epärehellinen katsoo ilmaiseksi, mutta saattaa joutua maksamaan ylimääräistä kiinnijäädessään... Mutta jos et töllöä katso, et siitä myöskään maksa. Periaatteessa YLE saa itse päättää millaista ohjelmaa näyttää. Jos ei muuta hyvää, niin työllistäähän se ainakin yhden ammattiryhmän, eli töllövahdit (tai tv-lupatarkastajat, kuten virallinen termi ilmeisesti kuuluu). Huonona puolena on ainakin se, että töllövahdit häiritsevät myös kunnon kansalaisia, joilla ei ole minkäänlaista tv-vastaanotinta.
Mediamaksu (ehdotettu uusi järjestelmä)
-Jokainen kotitalous maksaa tasan saman verran (175 e/v) riippumatta tuloista, talouden koosta, telkkujen määrästä tai mistään muustakaan enemmän tai vähemmän olennaisesta asiasta. Yritys maksaa kolminkertaisen määrän kotitalouteen verrattuna, mutta vain jos liikevaihto on vähintään 400 000 euroa. Maksu pitäisi siis suorittaa ulosoton uhalla vaikkei edes omistaisi telkkaria, radiota tai muutakaan välinettä, jolla voisi YLE:n tuotantoa käyttää hyväkseen. Miksi pitää maksaa palvelusta, jota ei käytä? Miksi kaikkien kotitalouksien pitäisi maksaa saman verran vaikka lähtökohdat ja tarpeet ovat aivan erilaiset? Miten sitten yritysten osalta? Onko autokorjaamon kahvihuoneessa oleva töllö saman arvoinen kuin suurhotellin jokaisessa huoneessa ja yleisissä tiloissa olevat sadat telkkarit? Molemmathan joutuvat maksamaan saman verran jos vain liikevaihtomääritelmä täyttyy... Tässäkin mallissa YLE:llä on aika pitkälti päätösvalta ohjelmasisällöstä. Kaikista tässä esitellyistä vaihtoehtoisista rahoitustavoista tämä on selkeästi huonoin tai ainakin epäreiluin.
Valtion budjettirahoitus
-YLE:n toiminta rahoitetaan valtion budjetista, joka siis kertyy pääasiassa tuloveroista ja arvonlisäverosta. Tuloveroissa suurituloiset maksavat huomattavasti enemmän kuin pienituloiset, mutta silti heille jää käteen reilusti enemmän käyttörahaa. Vuonna 2007 Suomessa maksettiin veroja yhteensä 77 miljardia euroa. Tähän verrattuna YLE:n vuosittainen budjetti n. 0,5 miljardia ei ole kovinkaan kummoinen, vaikkakin aiheuttaisi veronkorotusta tai muista palveluista karsimista. Tässä järjestelmässä mahdollisen veronkorotuksen lisäksi huonona puolena (tai ainakin pelkona) olisi se, että valtio pääsisi sanelemaan nykyistä tarkemmin millaista ohjelmaa YLE näyttäisi.
Mainosrahoitus
-Periaatteessa reiluin tapa hoitaa tv-kanavan toimeentulo, koska katsoja ei maksa mitään mistään vaan suostuu katsomaan ohjelmien yhteydessä mainoksia, joista mainostajat sitten maksavat kanavalle. Valitettavasti tässäkin on sitten huonona puolena se, että kanava joutuu hyvin pitkälti tekemään ohjelmistopäätöksensä mainostajien mielen mukaan. Mainostajahan ei tarjoa rahojaan ohjelmalle, jota kukaan ei viitsi katsoa.
Maksu-tv
-Digiaikana maksu-tv on suhteellisen helppo toteuttaa, mutta onko siitä sitten YLE:n kokoisen kolossin ainoaksi tulonlähteeksi? Ideana siis se, että maksat jos haluat kyseistä kanavaa katsoa ja kaikki muut saavat olla rauhassa. Periaatteessa maksu-tv olisi vain kehittyneempi versio nykyisestä lupajärjestelmästä, jossa kortti hoitaisi töllövahtien toimenkuvan tehokkaammin, edullisemmin ja kiusaamatta turhaan sivullisia. Hyvinä puolina tässä siis olisi mm. se, että vain todelliset töllöntuijottelijat joutuvat maksamaan katselustaan ja huonona taas mahdollisesti pienenevät tulot tai törkyhintainen katselumaksu. Lisäksi järjestelmä vaatii korttipaikallisen digiboxin, jota ei läheskään kaikilta YLE:n kanavia nykyään katsovilta löydy. Muutaman kuukauden mediamaksun hinnallahan sellaisen kyllä voisi sitten hankkia.
Lahjoitukset
-USA:ssa yleinen tapa hoitaa "public broadcasting" -kanavien rahoitus. Kanava saa tulonsa yritysten, yhteisöjen ja tavallisten ihmisten lahjoituksina. Jokainen maksaa mitä haluaa jos haluaa, mutta kaikki saavat katsoa kanavaa ilmaiseksi. Tässä mallissa kanavalla taitaa olla kaikkein suurin vapaus päättää ohjelmatarjonnastaan, vaikkakin saattaahan se roskan (tai muuten lahjoittajaa miellyttämättömän materiaalin) näyttäminen aiheuttaa jonkin lahjoittajan poisjäännin seuraavalla kerralla. Pystyisikö YLE:n budjetin sitten täyttämään puhtaasti lahjoituksilla, niin se onkin sitten eri asia... Nykyisellä budjetilla hinnaksi tulisi keskimäärin n. 85 euroa per asukas vauvasta vaariin.
Mihin YLE sitten onnistuu hassaamaan tuon hurjat 450 miljoonaa euroa vuosittain? Olisiko siitä mahdollista karsia ylimääräistä pois vai onko odotettavissa ennemminkin kasvua?
Huh huh, tulipa siitä pitkä litania, mutta minkäs sille voi kun asiaa on paljon... Löytyiskö vielä muita enempi tai vähempi realistisia tapoja rahoittaa tuon iki-ihanan Yleisradiomme toimintaa, vai pitäisiköhän se koko firma sittenkin kuopata lopullisesti?
Vaihtoehtoisia rahoitustapoja YLE:lle
Jonkko
4189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikään rahoitusmalli jossa kaikki joutuvat Ylen palveluiden maksajiksi ei ole eettinen eikä laillinen. Ei mediamaksu, ei valtion budjettirahoitus. En käytä en maksa! Yle ei ole osa peruspalveluita joista olisi perusteltua maksaa kaikkien käyttöasteesta riippumatta. Ennen oli tv-lupa joka todettiin lainvastaiseksi laiteluvaksi, sitten nimi muutettiin tv-maksuksi joka oli edelleen lainvastainen laitelupa ja nyt muutetaan taas nimeä jotta kukaan ei voi yhdistää maksua vain televisioon.
jos postiluukusta tulee 175 euron yle lasku minä en maksa, koska minulla ei ole tv tä eikä ole rahaa. netti mulla on ja se riittää mulle. saa mennä ulosottoon se lasku, mulle nääs tulee 10 kertaa isompiakin laskuja joita en maksa. maksukortti on ainut järkevä ratkaisu, ne maksaa jotka katsoo. itse olen alkanut vihaamaan yleä. en tarvitse jonnin joutaivia ajankohtaisia kakkosia ja a-talkkeja, mulle riittää netti ja lehdet.
Joo ei oo kyllä aikomustakaan maksaa tollasta pakkomaksua. Vähän eri asia rahoittaa veroilla jotain lääkäreitä, kouluja ym. joita on joskus käyttänyt, tai tulee käyttämään kuin tällästä laitosta jonka palveluja ei ole käyttäny vuosiin. Netti riittää. Sitä paitsi tälläinen päätös ei kannusta ihmisiä ainaskaan ulkoilemaan, tai tekemään mitään hyödyllistä, kun maksun joutuu maksaamaan kuitenkin, eikä säästöjä synny televisiosta luopumalla. Tämä on vain yksi keino lisää ajaa suomalaisia apatiaan.
Esitetty malli on puhdasta tulonsiirtoa lapsiperheille! Väärin!