Tämä tilasto näyttää mihin suuntaan Kokkolan on suuntauduttava...
Suomenkielisiä asukkaita yhä vähemmän
Suomea äidinkielenään puhuvien osuus painunut jo 40 prosenttiin
PS
Pentti Höri
Äidinkieleltään suomenkielisten asukkaiden määrä jatkaa laskuaan Pietarsaaressa. Viime vuodenvaihteessa suomenkielisten määrä painui alle 8 000 hengen rajan. Suomea äidinkielenään puhui tuolloin 7 898 pietarsaarelaista, mikä on 40,2 prosenttia koko kaupungin väkiluvusta.
Suomenkielisten määrä ja osuus ovat laskeneet melko tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Kaupungissa asui vuoden 2001 alussa 8 424 suomenkielistä, mikä muodosti 42,6 prosenttia koko väestöstä. Suomenkielinen väestö on kahdeksassa vuodessa pienentynyt 526 hengellä.
Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on samalla ajanjaksolla kasvanut hieman eli 235:llä hengellä. Heitä on nyt 11 090 eli 56,4 prosenttia kaupunkilaisista.
Suhteessa eniten on muuttunut muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä. Luku on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Maahanmuuttajataustaisia asukkaita on kaupungissa nyt 676 eli 3,4 prosenttia väestöstä.
Naapurikunnissa suomenkielisten asukkaiden määrä on sen sijaan ollut jopa hienoisessa kasvussa.
Luodossa on nyt 301 suomenkielistä, 4 304 ruotsinkielistä ja 46 muunkielistä asukasta. Pedersöressä on 963 suomenkielistä, 9 696 ruotsinkielistä ja 98 muunkielistä asukasta. Uudenkaarlepyyn vastaavat luvut ovat 602, 6 631 ja 196.
Vuoden 2009 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Pietarsaaren asukasluku laski yhdellä, Luodon nousi 21:llä, Pedersören laski yhdellä ja Uudenkaarlepyyn nousi 16:lla hengellä. Kruunupyyn väkiluku laski kuudella hengellä.
Evijärvellä oli maaliskuun lopussa 2 781 asukasta, yksi enemmän kuin vuodenvaihteessa. Uusi Kauhavan kunta puolestaan pieneni 58 hengellä alkuvuonna. Entisten Alahärmän, Ylihärmän, Kauhavan ja Kortesjärven yhteinen väkiluku oli 17 715 henkeä.
Psaaressa ruotsinkielisiä yhä
enemmän.
13637
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eihän tässä rannikolla kukaan ruotsia osaa puhua. Puhuvat jotain kieltä, jolla ei edes yo-kirjoituksista läpi pääsisi. Alueen ruotsinkielessä käytetään niin paljon suomenkielisiä sanoja seassa, että jos laskee kokonaan suomea puhuvien ja sitä ns. ruotsia puhuvien käyttämien suomenkielisten sanojen määrän voidaan todeta suomea puhuvan lähes kaikkien alueen ihmisten pääkielenä! Näin se vaan on eikä totuus muuksi muutu vaikka kuinka koittaa selittää sen ruotsia olevan.
Kerran suomenkielen filologi väitti eräässä juhlapuheessa, tietysti vähän leikillä, että suomenkielessä en kolme aitoa suomenkielistä sanaa. Muut ovat lainattuja. En tiedä pitääkö paikkansa. Mutta, suomenkielisenä, oletko ajatellut esim. seuraavia ruotsin kielestä / kielen kautta lainattuja esim. huone-sanoja: kaappi, hylly, taulu, lamppu, sermi, sakset, kuppi, lasi, lasit, housut, tossut, tuoli, sohva, rulla, sänky, potta, ruukku, vaasi, peti, tyyny, lakana, täkki, toppa(täkki), viltti, loota, matto, paperi, tapetti, mappi, purkki, peili, kapsäkki, telefooni, kalenteri, portretti, puuvilla, patteri, venttiili, kumi, liima, kartta, vaaka, kaapeli, laturi, naapuri, kärry, hella, kellari, rappu, myssy, hanskat, tohveli, sukka, tuubi, kampa, peili, hantuuki, henkari, jne jne. Tämä on ruotsinkieliselle tuttua alalta kuin alalta. Yksikielinen suomenkielinen ei yksinkertaisesti "näe" tätä tosiasiaa. Puuttuvan kielitaidon takia. Toiseen suuntaan on lainattu, koulukirjojen mukaan, yhteensä noin kaksi sanaa, pojke ja känga.
Itse olen elänyt Kokkolassa n. 55 vuotta ja pärjään sekä suomenkielellä että paikallisella "ruotsin"murteella. Huomasin 60-luvun alkupuolella oppikouluun mennessäni että kielitaitooni ei kuulunut ruotsinkieli, vaan aivan joku muu. Siihen aikaan Kokkola oli vielä aidosti kaksikielinen kaupunki toisaalta suomenkielinen, toisaalta paikallisella murteella puhuvien kielinen. Ruotsinkielellä ja Suomen rannikkoruotsillahan on yhteistä vain se, että ne kirjoitetaan pääosin samalla tavalla. Oli vaikea kouluaikana erottaa kahdesta vieraasta kielestä se, jota piti puhua tunnilla ja se jota käytettiin vapaa-aikana kavereiden kesken. Mitähän nämä kaksikielisyyttä vaativat haluavat: Sitä että Suomessa puhutaan suomenkielen lisäksi ruotsinkieltä vai tätä outoa mongerrusta joka kirjoitetaan lähes ruotsiksi.
kourallinen!
sen ympäristössä pitkästi yli 60 vuotta eikä ole ollut vaikeaa oppia suomea eikä englantia ruotsinkielen(Kokkolan)pohjalta.
Joo näytti olevan paljon sanoja joita on muista kielistä väännetty ruotsin kautta suomeksi ja suurin osa oli lähtöisin noin 6000 vuotta sitten olevista "uralilaiset kansat / kielet" ja "suomalais-ugrilaiset kansat / kielet" ovat toistensa synonyymeja, siis suomenkielestä.
tietysti sen hyväksyisin Mutta sano tiedätkö mitä suomenruotsalainen & ruotsinruotsalainen puhuivat keskenään ei ne mitään koska eivät ymmärtäneet toisiaan, sitten vielä yrittävät tätä mongerrusta väittää sivistyskieleksi.
Kirjakieli perustuu puhuttuun arkikieleen, murteisiin. Joten paikallisissa murteissa on sanoja jotka eivät ole "mahtuneet" kirjakieleen. Murteissa käytetään myös paljon vanhoja sanoja. Kirjakielessä sananvarasto on rajattu sekä standardisoitu. Koulussa opimme vieraan kielen perussanaston. Sanasto on suppea, joten esim suomenkielisen on vaikea ymmärtää paikallista ruotsia vanhoine sanoineen. Esim.murteella: "ja ska vask ein kopp". ??????. Vask =wash =tvätta/diska =pestä. Kopp =kuppi. Murteella: "ein skviril i trä". ????? Skviril =squirrel =ekorre = orava. Träd =puu. Kirjakieli on siis varsinaisen kielen yksinkertaistettu "painos". ------- Toisaalta, 6000 vuotta sitten ei puhuttu ruotsia, eikä suomea. Länsieuroopassa puhutaan yleensä indo-eurooppalaisia kieliä, siis germaanisia tai latinalaisia, sanasto on indo-eurooppalainen. Suomi, saami, viro ja unkari kuuluvat eri kieliryhmään, suomalais-ugrilaiseen. Glad Valborg! / Iloista Valpuria! / Vappua!
no ,sitähän on Ruosissa ja Suomessa,että sillä lailla.
Raumalainen kun ei puhu kanssasi samaa murretta!
Suome kartalla,pääsisi Kokkola siivellä,uusi vävy!
sivistyksen tyyssia jo 200v olemme siitä nauttineet sitä puhutaan pohjoisnorjassa vuonon vanhoolisessa silakan synnyin sika alla eikö onko fini juntti näin tyhmä.
200:n vuoden ero Ruotsista riittää kyllä meidät olemaan itsenäisiä ruotsinkielisten ylivallasta. Jos kokoomuksen Katainen pettää meidät nyt, niin voin kyllä sanoa, että suomenkielisiä kokoomuslaisia menee Kepuun ja PerSuun paljon Keskipohjamaalta.