Olipa onni että sai elää oman nuoruutensa 90-luvun alkupuolella ja käydä lavatansseissa!!
Finkut oli voimissaan ja tanssiyleisö oli oikeasti nuorta väkeä (18 ). Finkut toi silloin laatua ja pienen big bandin soundia lavoille ja a`capellaa.. ja noh, tiedätte mitä, ketkä silloin lavoilla kävitte.
Siihen aikaan ei todellakaan tarvinnut katsoa mitä vaatteita kelläkin oli päällään tai mihin tanssiseuraan kukakin kuului. Ei myöskään tarvinnut millään nettipalstalla katsella kuinka ihmiset tappellee ja riistää koko lavatenssielämän viattomuuden jollain akateemisella saivartelulla.
Riutalla ja Mäntsälässä oli normaali-iltana 2000-3000 ihmistä paikalla. Nykyään kyseisissä paikoissa käy noin 500-800 ihmistä, hyvänä iltana.
Miten asiat ovat nykyään??
Keskeiset orkesterit kuten finkut, pnp ja mmk ovat ikääntyneitä ja leipääntyneitä pumppuja.
Tansseissa käymisen edellytys on kuulua johonkin "tanssiseuraan" ja tanssiminen on muuttunut irvokkaaksi kädenalitanssi pelleilyksi.
Ei ihme että tänä päivänä lavatansseista ei kukaan enää löydä ketään eikä mitään.
vanhojen
aikojen muistelua
582893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
ampiaispesään! Kai tiedät,ettei noin saa kirjoittaa! Pitää kirjoittaa näin: Ennen lavatansseissa oli tylsää-kaikki samaa humppafoksi-linjaa-Nykyään on kaikki paremmin ja tanssilajien kirjo on tuonut lavoille monipuolisuutta ja vauhtia. Aikaansa seuraavat,itseään monipuolisesti kehittävät oikeat tanssiharrastajat eivät haikaile tylsää menneisyyttä-Eihän silloin kukaan osannut/tajunnut mistään mitään. Ihmiset/musiikki olivat samaa harmaata massaa. Onneksi et maininnut Agents-yhtyettä olisit paljastanut moukkamaisen tyhmyytesi-ja huonon makusi.(tanssiharrastajat eivät virallisesti saa joistain bändeistä pitää) Kirjoituksesi lyödään lyttyyn-ja laitetaan kateuden piikkiiin-Kirjoitit noin koska et osaa tanssia.Muuta syytä ei voi olla olemassa täällä palstalla. Tanssimaailmassa on kuin Venäjällä-On olemassa vain yksi totuus. Jos vaikka kritsoi Matin ja Tepon sekä Plogmanin nykylinjan mukaista tappavan tylsää bugg-musiikkia ja ko tannssia yleensä,niin on vaan vanhoillinen kateellinen sosiaalifoksaaja,joka elää menneessä. Nykyaikaa ovat tanssijoiden ennakkoluulot toisiaan kohtaan tanssitaitotason suhteen. Olet osaamaton/epäilyttävä/ vasta kunnes toisin todistetaan-eli naamasi on tullut tutuksi lavoilla/kursseilla ja hengailet jonkun taidokkaan kanssa -Ennen tätä sinua ei noteerata ja vieroksutaan. Tämä on sitä edistystä josta ei ennen tajuttu mitään.
Hempäily ja oikeakin muistoissa eläminen on vain elämää. Eli aivan oikein. Mutta kirjoitatte toisten suulla sekä kolmannessa persoonassa?! Yksilömielipiteet ja palstoilla kirjoittavat edustaa 0.01 osaa tansikävijoistä. Huomioikaa tämä. (Olipa mielipide minkälainen tahansa) Mielestäni jokainen on nuoruutensa elänyt tanssiin nähden aivan oikeaan aikaan. (Koska sitä ei voi siirtää). Tanssikulttuuri elää ajassa ja muodostuu ihmisistä itsetään ja on sellaisenaan hyvä. Mihinkään ei tarvitse sohia eikä yrittää provosoida sillä se ei rakenna mitään. 90- luvulla oli tanssikäytäntö oikein hyvä ja niin on nytkin 2000 luvulla. Tanssit ovat aivan upeita ja innostuavia sekä mielenkiintoisia sekä bändejä on oikein hyviä. Myös enemmistönä tanssittavat tansilajit ovat ihania niinkuin aikaisemminkin tanssitut. Esittämiinne väitteisiin sekä muutamien kirjoittajien käymään kinasteluun ei tarvitse eikä kannata itse osallistua ja täten jatkaa "kirvesvartta". Voi osallistua tahtomaansa kirjoitteluun sekä asioiden esittämiseen toivomallaan tavalla. Poistakka ennakkoluulot sekä suhteuttakaa arvionne kokonaisuuteen sekä älkää rakentako ampiaspäsää koska sitä ei oikeasti ole.
-kirjoitin kärjistetysti-(nimimerkini on sen mukainen). Tanssilavakulttuuria ei voi repiä irti ajastaan ja vertaille sitä suoraan joihinkin muihin aikoihin. Ihmiset ja lavakulttuuri ovat aina kiinni kulloisessakin ajassa ja sen ilmiöissä. Silti väitän,että ennen lavoilla käynti oli huomattavasti helpompaa ja yksinkertaisempaa ns jokamiehelle/naiselle. Lavolla käynti oli kuin ravintolassa/elokuvissa käynti-Kaikkien huvia ja vapaa-ajanviettoa ilman sen kummempaa miettimistä taitotasoista ja eri ryhmittymistä lavoilla.Ilman kursseja ja tanssiseuroja mentiin kymmeniä vuosia. Tämä mahdollisti suuret yleisömäärät -mitkä nyt näyttävän olevan muisto vain -Suuret massat eivät lähde enää lavoille-siitä on tulossa suht pienen harrastajaporukan touhua. Eli homma erikoistuu ja kävijämäärä kapenee. Tämä ei voi pitemmän päälle olla hyväksi,mutta aika näyttää miten käy.
Lavojen kulta-aikana nuorisolla ei ollut muuta huvitteluvaihtoehtoa kuin lavatanssit. Ravintoloihin oli aika korkeat ikärajat - vähintään 21 vuotta, mutta 24 vuotta ei ollut mikään harvinainen ikäräja. Varsinkin parempien paikkojen ikäraja oli usein 24 vuotta. Käytännössä koko ikäluokat aloitti nuoruuden tanssilavoilla. Lisäksi oli ns. suurten ilkäluokkien aika, ja tästä johtuen peruskysyntä oli aika suurta nykyiseen verrattuna. Tanssiminen aloitettiin vanhempien luvalla noin 15 vuotiaana, mutta monella nuorella oli silloin takana jopa parin vuoden "salainen" tanssihistoria. Tanssiminen kesti yleensä niin kauan, kun löytyi kumppani perheen perustamista varten. Kolmenkymmenen vuoden ikää lähestyviä pidettiin tanssilavoilla siihen aikaan ikäloppuina. Usein tanssin opetteleminen tapahtui kavereiden tai omien vanhempienkin opastuksella ja hyvinkin nuorena. Siihen aikaan yleiset tanssihäät mahdollistivat tuntuman saannin tanssimiseen. Monella kymmenvuotiaalla oli jo jonkin asteista tanssikokemusta takana. Lisäksi oli tapana käydä iltamissa, missä mukana oli nuoriakin lapsia - myös iltamat olivat hyviä paikkoja opetella tanssimista. Kun aikoinaan oli tavoitteena vain kumppanin etsiminen ja sen löytyessä jäätiin lavoilta pois, niin tästä johtuen tanssitaidollakaan ei ollut juurikaan merkitystä. Nykyisin nuorilla on paljon muitakin mahdollisuuksia - esimerkiksi ravintoloihin yleinen ikäraja on 18 vuotta, ja jo tämä vaihtoehto vähentää rajusti lavatanssien kysyntää. Lisäksi on paljon muita ajanviettomahdollisuuksia. Nykyisin tanssitaan vuosikausia - jopa kymmeniä vuosia, eli tanssi on muodostunut yhdeksi harrastukseksi muiden harrastusten joukossa. Tästä seuraa että myös tanssitaito on huimasti parempi verrattuna "vanhan ajan tanssijoiden" tanssitaitoon. Nykyisin ei ole samaa mahdollisuutta saavuttaa alkeistaitoja, kuin mitä oli "vanhaan hyvään aikaan". Ei ole iltamia, ei tanssihäitä ja kaverit ja omat vanhemmat eivät enää opeta nuorempiaan tanssimaan, niin kuin opetettiin joskus "vanhoina hyvinä aikoina". Ei mikään ihme jos aloittelevat tanssijat tuntee olonsa nykyisillä tanssilavoilla hiukan vaivautuneeksi. Onhan tanssin muuttuminen pitkäaikaiseksi harrastukseksi nostanut tanssitaidon aivan toiselle tasolle kuin mitä se oli aikaisemmin. Kieltämättä hiukan rohkeutta lavatanssin aloittajalta nykyisin vaaditaan. Viimeisen vuoden aikana aloittelevia nuoria on kuitenkin uskaltautunut lavoille jopa yllättävänkin hyvin. Varsinkin helpot avoimen otteen tanssit ovat saaneet nuoria kiinnostumaan lavatanssista. Aikaan, kun suuret massat täyttivät tanssilavat, ei ole paluuta. Tanssista on muodostunut harrastus ja se on hyväksyttävä. Ilman aktiivisia harrastajatanssijoita moni lava joutuisi lopettamaan toimintansa.
paskapuhetta. Jos harrastajat häipyisivät saleille treenaamaan tavalliset normaalit ihmiset löytäisivät taas lavat nopeasti.
90-luvun alusta-ei suinkan mistään 50-60-luvusta Vielä silloin kynnys tulla lavoille oli huomattavasti matalampi-vaikkei tuo aika kovin kaukana olekaan. En ihannoi kyseistä aikaa,mutta kun joskus kuulee jonkun tanssiharrastajan vähättelevän entisaikojen lavakulttuuria-oikaisen kyllä väärät käsitykset. Tuo aika ei ollut mitenkään synkkää kenenkään mielestä-ja lavalla tuli poikettua ilman ennakkoasetelmia -jotka nyt ovat nousseet monelle kynnyskysymykseksi. Ei ollut tätä nykyistä tanssilajien ja-ryhmien välistä kuilua -joka on todella typerä ja keinotekoinen. Ehkä myös romantiikalle oli enemmän sijaa-joten mistään tanssilavojen alennustilasta ei voida puhua(niinkiuin monet nykyään väittävät) Kävijämäärät puhuvat puolestaan.
"Tavallisten" tanssijoiden paikkoja on vielä aika runsaasti. Moni paikka on lopettamisuhan alla, kun tanssijoiden määrä tahtoo jäädä noin sadan ja kahdensadan välille. Yleisesti näissä pasikoissa on tilaa runsaanlaisesti. Muutamassa isossa tanssipaikassa on joskus vain tavallista tanssimusiikkia soittavia bändejä, ja silloin nämä paikat ovat aika tyhjiä. Mitään tarvetta ei ole tyhjentää näitä suosittuja harrastajien paikkoja tavallisten tanssijoiden käyttöön, kun nykyisetkin tavallisten tanssijoiden paikat ammottavat tyhjyyttään. Muutenkaan näitä suosittuja harrastelijoiden paikkoja ei ole kun alun toistakymmentä koko maassa, niin tässäkään suhteessa ei ole mitään syytä häätää harrastajia muualle. Jos harrastajatanssiminen häiritsee, niin vielä on valittavissa vaikka kuinka paljon tavallisten tanssijoiden tanssipaikkoja. Eli eriytyminen harrastajien paikkoihin ja tavallisten tanssijoiden paikkoihin on jo tapahtunut. Kunhan nyt vaan saatte pysymään toiminnassa ne tavallisten tanssijoiden paikat. Muutama tavallisten tanssijoiden paikaksi suuntautnutta tanssilavaa, on pelastanut toiminnan jatkuvuuden, kun ovat suuntautuneet harrastajien paikoiksi. Jos harrastajat jäävät pois tanssilavalta, lava saa helposti varttuneen väen eläkeläispaikkamaineen ja ainakin nuoret eivät näissä paikoissa enää käy. Ja ennenkaikkea naiset hakeutuvat monipuolisen tanssin paikkoihin.
että kuka tästä jaottelusta loppujenlopuksi hyötyy? Kenen etu tämä on? Ninmerkillä kyllästynyt!! Tässä tanssiryhmien taistelussa ei taida voittajia olla-Tappelun aikana saattaa lava toisensa jälkeen lopettaa.
Se oli aikaa se. Muistan hyvin. Todellakin oli hienoa aikaa. Juuri sellaista kuin kuvailit. Tanssinautinto ja ihmisten tapaaminen oli pääasia, ei muille näyttäminen ja kilpavarustelu. Oitti, Riutta, Tuulos, ja monet muutkin mestat. Sitten pikkuhiljaa tulivat kurssit ja tanssiseuran verkkarit. Kaikkine lieveilmiöineen. Ihmiset hävisivät lavoilta...
Kuinka osasitkaan luetella ne paikat mitkä olivat edelläkävijöitä kädenalitansseissa suomessa. Varsinkin Oitissa, mutta myös Riutalla tanssittiin kädenalitansseja silmiinpistävän hyvin ja runsaasti jo kahdeksankymmenluvulla ja sama tapahtui myös Riutalla sekä Tuuloksessa. Tähän kun lisätään vielä Kolmilammi, niin siinä onkin suomalaisen kädenalitanssin juuret. Näille juurille syntyi myös "Oitin Jengi" mikä on edelleenkin suuri vaikuttaja suomalaisessa tanssikulttuurissa ja tulee olemaan vielä pitkään. Oitin jengillä onkin merkittävä osuus yhdeksänkymmenluvun lavatanssikultturin nousussa ja uudistamisessa. Jos yhdeksänkymmenluvun alussa halusi tanssia fuskua, jiveä tai boogia, niin hyviä paikkoja tähän oli ainakin Riutta, Tuulos, Kolmilammi ja talvella Järvenpää.
Näinhän se on, että aina näitä muistelijoita tulee jotka eivät oikein halua tai pysty elämään tätä päivää. On ihan luonnollista, että ihminen muistelee niitä herkimmän ikänsä (15-18) aikaisia tapahtumia ja jää niihin joskus kiinni. Mutta se ei ole luonnollista, että vaatii kaikkia muita pysymään samassa ajassa. Se on totta, että sen ajan bändit ovat vanhentuneet, mutta uusia on tullut kuten aina ennenkin. Todennäköisesti aloittaja on mennyt tanssikursseille silloin 90-luvulla, oppinut jotain ja luullut tulleensa täysin oppineeksi. Sitten kuitenkin tuli tyrmistys kun lavalle paluun jälkeen huomasi pudonneensa junasta. Tästähän voi huonolla itsetunnolla varustetulle tulla katkeruuden paikka ja alkaa tämä syyttely ja menneen hyvän ajan muistelu. Näin on käynyt monelle tutulleni. Jos ei ole mitenkään kiinnostunut tanssista ja todella käy lavoilla vain sosiaalisen toiminnan vuoksi, ei varmasti kiinnitä huomiota toisten tanssimisen laatuun.
Juuri siksi minäkin lopetin lavatansseissa käymisen kun siellä vain veivataan kohta lähes kaikki tanssit kädenalitsetyylillä.Ei ihme jos monet ,monet tanssijat ovat kaikonneet lavoilta.Siellä ei ns.pärjää enää normaalilla tanssitaidolla kun innokkaimmat heilujat vievät kaiken tilan että saa varoa nilkkoja ja kasvoja. Kaikkein huvittavin tapaus on ollut kun näin että eräs nainen meni JUOSTEN wc:hen kun oli menossa rauhallinen kappale,että vain ehtisi taas seuraavaan heilutukseen. En usko että oli "pidätyskykyhäiriö" koska tanssija oli suhteellisen nuori. Ajattelin että hän kuuluisi vielä lastentarhaan.
Että on tapahtunut kauheita, joku meni JUOSTEN vessaan! Mikä vääryys ja häiriö, ei oikeaan elämään kuulu moinen vallattomuus!
..VAAN HUVITTAVAA... "lue ja ymmärrä oikein"
"...ja tanssiyleisö oli oikeasti nuorta väkeä (18 )." -jäikö mieleen vain muutama omaa ikäluokkaa oleva? ------------------ "Siihen aikaan ei todellakaan tarvinnut katsoa mitä vaatteita kelläkin oli päällään tai mihin tanssiseuraan kukakin kuului. Ei myöskään tarvinnut millään nettipalstalla katsella kuinka ihmiset tappellee ja riistää koko lavatenssielämän viattomuuden jollain akateemisella saivartelulla." -siihen aikaan katsottiin vaatteita ihan kuin kaikkina muinakin aikoina -kellä oli netti silloin? Kuka pakottaa nyt roikkumaan palstoilla jotka eivät muka kiinnosta? ------------------------ "Riutalla ja Mäntsälässä oli normaali-iltana 2000-3000 ihmistä paikalla. Nykyään kyseisissä paikoissa käy noin 500-800 ihmistä, hyvänä iltana." -taitaa muisti pätkiä -------------------------- "Tansseissa käymisen edellytys on kuulua johonkin "tanssiseuraan" ja tanssiminen on muuttunut irvokkaaksi kädenalitanssi pelleilyksi." -miten voit pitää toisia ihmisiä tuosta vaan "irvokkaina pelleilijöinä?" -tuollaisia "edellytyksiä" kasvaa ihan omasta päästä ----------------- "Ei ihme että tänä päivänä lavatansseista ei kukaan enää löydä ketään eikä mitään." -muistaakseni myös silloin ennen joku jäi aina ilman
Muistaakseni tälläista väittelyä ja karsinointia-epäluuloa ja kiihkoilua ei ennen ollut. Tämä on vajaan 10v aikana tullut kuvioihin mukaan,vahän niinkuin bonuksena. Niin se kehitys kulkee.
Tuo tosiaan oli mahtavaa aikaa! 90 luvun alkupuolella. Siihen aikaan kävi lavoilla oikeasti nuorta väkeä ja paljon. Finkkupojat oli vasta kolmenkympin korvissa ja täynnä intoa! Ketkä siihen aikaan kävivät lavoilla varmaan muistavat Jussi Eriksonin nokkahuilubravuurin.. Parasta oli tietysti tanssi ja tanssiväki. Kun daamin palautti riviin, pystyi samantien ottamaan uuden tytön rivistä ja viedä lattialle. Ei siinä tarvinnut miettiä ketä uskaltaa hakea tai mitään naamapakki asioita. Usein sai tansseista ajaa kotiin onnesta ja innosta ja väsymyksestä täristen. On tietysti niin että kun itselle tulee ikää enemmän niin intoa tanssiin ja uusiin ihmisiin tutustumiseen vähenee ja on ihan selvää että nelikymppisenä on muutenkin jo katsottava vähän tarkemmin että ketä voi hakea tanssimaan. Mutta kokonaisuutena lavoilla meininki on mennyt alaspäin jo monta vuotta. Kävijämäärät ovat tippuneet kolmannekseen noista "vanhoista" hyvistä ajoista eli siis parinkymmenen vuoden takaa. Uutta väkeä ei juurikaan tule joten yleisön keski-ikä on myös kasvanut. Omasta ikäluokasta fiksuimmat ottivat puolisonsa, tekivät lapsensa ja hankkivat elämän mutta me pieni vanheneva reliikkiporukka edelleen kiertelemme lavoilla, menneitä muistellen ja nuoruushaaveita jahdaten.
Mitenkähän tuo on tuo kävijämäärien lukuvertailu? Lähes aina kun käyn tanssimassa missä tahansa on aina tungos ja väkeä paljon. Siis tanssimisen kannalta liikaa. Tanssiapa kumpaa "tyyliä " tahansa. Minusta tässä on iso osa jotain haikailua eikä todellista arvioita. Minusta väkeä on hyvin ja tanssitaitoa paljon enemmän kuin aikaisemmin joten tanssikulttuuri on mennyt oikein hyvään suuntaan ja erityisesti monilla lavoilla ei ole juopuneita eikä häirikköjä ollenkaan. Myös rattijuopot ovat entis ajoista vähentyneet tanssipaikoilla kävijoistä.
ovat vähentyneet 15v takaisesta todella paljon. Jäljelle jääneet ovat kuihtuneet,tai muuttuneet juottoloiksi. Ennen oli tavallista käydä ravintolaas tanssimassa viikollakin -Väkeä oli jonoiksi asti tanssiravintoloien ovilla. Tämä on mennyttä. Siihen onko tämä hyvää vai huonoa kehitystä en ota kantaa. Yleisöennätyksitäkään en ole varma-Agentsilla saattaa olla vieläkin joidenkin lavojen ennätykset hallussaan. Silloin tosin väkeä oli niin paljon ettei kunnollisesta tanssimisesta tullut mitään. Se on kuitenkin sanottava ,että kynnys tanssilavoilla käymiseen on noussut,ja koko kansan vetonauloja siellä ei Finlandersin lisäksi oikeataan ole. Siis niitä esiintyjiä jotka saavat suuret yleisöt liikkeelle,ja jotka kaikki tuntevat.(siis radiosoittoa saavat esiintyjät) Yölintu on "mennyttä miestä" -ja Agents on lavat jättänyt jo aikaa sitten.(ehkä hyvä niin) Tällävälin tanssijat ovat jumittuneet asemasotaan omiin leireihinsä-mikä on todella lapsellista ja lyhytnäköistä kokonaisuutta ajatellen-oli sitten kyseesä kumpi leiri tahansa. Hieman huolissani olen -vaikka onhan se lavakulttiuuri kestänyt sodat ja lamat-Tällä kertaa vaan uhka tulee odottamattomalta suunnalta -tanssijoiden jakautumiseta ja tavallisten ihmisten vieraantumisesta lavakulttuuriin. Ns taviksista kun kuitenkin suuri osa lavakävijöistä muodostuu.
Jos tämä kehitys on ihan luonnollista? Tai mitä muuta kehitys voi olla kuin luonnollista... Siis ihmiset ovat todenneet turhaksi käydä lavoilla seuraa etsimässä koska tapaamispaikkoja on todella paljon ja vapaa-aikaa paljon enemmän kuin lavojen kultakaudella 50-60-luvuilla. Nyt voi käydä huvittelemassa aina kun haluaa, eikä kaikkien tarvitse änkäytyä tanssimaan yhtenä iltana viikossa. Tanssikurssien suosiosta päätellen tanssi on muuttunut enemmän harrastukseksi kuten vaikka kalastuskin. Porukan vähentyminen tanssipaikoissa on vain osatotuus, porukka on vähentynyt kaikissa muissakin paikoissa. Vain tarvitseeko kapakkaan jonottaa kuten 90-luvulla?
Paskanmarjat! Porukka on vähentynyt ja pulunpaskakoheltaminen lisääntynyt. Miten ihmeessä sattuikin tapahtumaan ihan samaan aikaa?
on se vain kumma että itsekussakin ajassa on aina ne omat symboolit tansseissakynnille. 70-80 luvvulla oli tummia, viinapulloja, kiljua, vilttihattuja , puvut päällä, pyörällä ajelua, sekä käpyjä selänalla.
so? Lavoilla kävi kuitenkin ihmisiä eikä "harrastajia, tositansijoita, oikeita tanssijoita" ym. ym.
Lavatanssin aalamaäki alkoi 70-luvun lopulla ja jatkui koko 80 luvun. Uusia nuoria yritettiin saada lavoille yksikertaistamalla tanssimisen mahdollisimman holpoksi hhnn -askeleeksi. Taisipa käydä niin että yksitoikkoinen hhnn -askel karkoitti loputkin nuoret lavoilata. 80-luvun romahduksen aikana ei juurikaan uusia tanssijoita lavoille tullut, mutta vanhoja jäi pois joukoittain. Parhaiten nuoret pysyivät lavatanssijoina Länsi-Suomessa, mutta muualla kato oli käytännössä totaalinen pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. 80-luvulla alkoi tanssikurrssit lisääntymään, mutta aika vähäistä kussitus oli ja silla ei ollut kuin korkeintaan paikallista vaikutusta. 90 -luku oli varsinaista vmurroksen aikaa tanssilavoilla. Avoimen otten swingit tekivät varsinaisen läpimurron lavatanssiksi, vaikkakin fuskuaskelluksita jiveä tanssittiin jo 80 -luvulta ja aikaisemminkin jonkin verran. Tanssikurssitoiminta kasvoi moininkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Uudet swingit vetivät hyvin myös uusia tanssijoita ja nuoret löysivät ensimmäistä kertaa tiensä usein juuri näiden uusien/uusvanhojen tanssien myötä lavoille. Monilla swingkursseilla enemmistö oli usein tanssilajivalikoimaa kasvattavia konkaritanssijoita. 80/90 -lukujen vaihteen jälkeen uusien tanssien ilmestyminen ja tanssikurssitoiminnan tarjonnan moninkertaistuminen lisäsikin tanssijoiden määrää erittäin runsaasti. Moni lakkautusuhan alainen lava jatkoi toimintaansa ja myös vanhoja lavoja elvytettiin jonkin verran. Myös merkittäviä uusia tanssipaikkoja perustettiin. Jo se kun tanssitaan vuosikausia - jopa vuosikymmeniä - nostaa lavatanssijoiden tason niin korkealle, että aloitteleville on tietty kynnys tanssin aloittamiseen ilman kurssia. Niitä vanhoja tapoja kehittää auttava lavatanssitaito ei enää ole olemassa ja täysin tanssitaidottoman on todella vaikeaa aloittaa tanssiminen ilman edes jonkin asteista alkeiskurssia. Miehille aloituskynnys on todella suuri. Naisille kynnys on huomattavasti pienempi, koska perustansseissa ei tarvi muuta, kuin osaa seurata. Tanssilavoilla voidaan todeta uuden ajan alkaneen 80 ja 90 -lukujen vaihteessa. Siitä alkoi uusien tanssien tanssiminen yleistyä. Myös tanssikurrssien tarjonta moninkertaistui räjähdysmäisesti aikaisempaan verrattuna.
Ei juma. Mistähän hatusta taas tuli revittyä faktaa? Kaikkihan sen näkee, että lavakulttuuri on kuolemaisillaa. Pari-kolme paikkaa talvisin menestyy, muut kituu. Kesäisin ihmiset (lue:tavikset) liikkuvat enemmän ja porukkaa riittää pikkulavoillekin. Lopettakaa kursseillakäyminen ja oppikaa nauttimaan tanssikulttuurista. Suorittamista se ei ole.
"Jyrkkä ei" ei ilmeisesti oppinut siellä tanssikurssilla ja nyt purkaa katkeruuttaan täällä.
Hienosti vedetty kateus/katkeruus-kortti. Onnittelut ! Miten muuten voisikaan olla mahdollista, että joku ei pidä pulunpaskoporukasta? Miten voisikaan olla niin että joku ihan vaan ei halua harrastaa ja kilpailla tanssin saralla ja silti viihtyä tansseissa? Taas yksi perinteikäs sosiaaline foorumi on valloitettu kilpailuyhteiskunnan palvelukseen. Surullista.
ei voi kuin ihmetellä mstä hatusta nuo tiedot on kaivettu. Kirjoittajalla taitaa olla muistihäiriö. Tanssilavojen "uusi" aikakausi alkoi nimenomaan 80-luvulla tangomarkkinoiden (Arja Koriseva)ja etenkin Agents-yhtyeen siivittämänä. Agentsien In Beat-levy räjäytti pankin ja tanssilavat Agentsit rikkoivat kaikki entiset yleisöennätykset -ja radiosoiton myötä lavoille saapui kaiken ikäisiä -ennätysmäärin nuoria- ihmisiä -vastaavaa ei ole koettu sen jälkeen. Suoraa jatkumoa tälle oli Yölintu sittemmin 90 luvulla -Joel Hallikais-ilmiökin koettiin-se oli tosin lyhyt buumi. Jari Sillanpääkin oli huippusuosittu jonkin aikaa -ja veti saleja täyteen- Tämän aikakauden jälkeen alkoi vasta tanssiseurojen ja ka-tanssien aika näkyä lavoilla merkittävämmin. Tanssiseurat ja kurssit eivät ole saaneet koskaan niin paljon kaikenikäistä yleisöä liikkeelle kuin esim Agents ja Tangomarkkinat ovat tehneet aikanaan,ja sen vaikutus näkyy vieläkin vaikka tämä tapahtui 80-luvun puolivälin paikkeilla. Eli silloin kuolemankielissä ollut lavakulttuuri sai piristysruiskeen-jonka ansiosta se on yleensä olemassa.
80-luvun supertähdet olivat vain pieni piristysruiske tanssilavojen historiassa. Ilman supertähteä lavat olivat tyhjiä. Topikin totesi että vasta -86 alkoi varsinainen menestys. Sitä ennen topikin esiintyi omien sanojensakin mukaan joskus jopa tyhjille seinille. Arja ehti juuri 90-luvun alkuun vuoden -89 tangokuningattarena ja pääsi mukaan yleiseen 90-luvulla tapahtuneeseen todelliseen lavatanssin elpymiseen. Hallikainen ja Sillanpää pääsivät 90-luvulla vauhdissa olleeseen nousubuumiin. 80-luku oli kuitenkin vielä selkeästi lavatanssin kituuttamisen aikaa. Varsinainen nousu alkoi 90-luvun laman aikoihin. Agentsit ja tangomarkkinat saattoi tanssilavatoiminnan ehkä pahimman kriisin yli ja mahdollisti 90-luvun nousun. Lavojen toiminnan lakkauttaminen pysähtyi vasta aivan 80-luvun lopulla. Muutama iso uusi paikka avattiin vasta 90-luvun puolella ja samoihin aikoihin elvytettiin muutama uinuva ja merkittäväkin lava. Tanssikursseille olisi ollut kovaa kysyntää, mutta ohjaajien puute oli kova. Nykyisin yleisten viikonloppukurssien järjestäminen kuitenkin yleistyi. Myös kilpatanssiseuroissa alkoi 90-luvulla voimakas lavatanssien opettaminen - aika voimakkaankin kritiikin saattelemana. Swingtanssijat hakivat aika itsenäisesti harrastajapohjalta tuntumaa swingeihin jo aikaisemminkin lähinnä omaksi iloksi. Boogie woogien tulo suomeen 92-93 mullisti koko lavatanssikurssitoiminnan ja heti alusta lähtien viikonloppukurssit ja toista viikkoa kestäneet leirit tulivat ohjelmaan. Kurssit olivat lähes aina täysiä ja osallistujien määrää jouduttiin rajoittamaan. Vuotta -93 voidaankin pitää käännekohtana mistä alkoi suomalaisen lavatanssikulttuurin uudistuminen. Boogie woogien tapaan kaikkia lavatansseja alettiin opettamaan aivan toisessa mittakaavassa kuin aikaisemmin.
Tuohon avautumiseen liittäisin vielä hallituksen salaliiton tavallisia oikeita ihmisiä vastaan. Ilmastonmuutoskin aiheutuu lokinpaskakengistä kuten myös susiongelma.
eikä kilpatanssista. Ja itse kirjoitin juuri niinkun asia oli v-86 alkoi Agentsin nousu -ja tanssilavojen väki todella uudistui sen myöta ympäri koko Suomen. Asiaan vaikutti tv ja ja radioden levysoitto. Olen nähnyt itse ne valtavat yleisömäärät(eri puolella Suomea) -enkä ole nähnyt ennen sitä enkä sen jälkeen yhtä laajaa nuoten ihmisten joukkoa lavoilla. Hyvin monet näistä jäivät sitten lavojen vakikävijöiksi. Muutamat tanssiseurat ympäri maata eivät millään voi saada sellaisia massoja liikeelle-niiden jäsenistö on väestöön suhteutettuna hyvin pieni. Vuonna 93- lavoilla ei käytännössä näkynyt paljon mitenkään mikään tanssiseurojen toiminta-ainakaan valtaosalle lavakävijöistä. Siis sille suurelle tavisten joukolle. Pienempi harrastajaporukka tietysti kokee asiat toisin -mutta suhteessa kaikkiin lavakävijohin se oli tuohan aikaan (v-93) todella pieni porukka.
Muutaman artistin toimesta 80-luku oli varsinaista kituuttamista. Jos Agentsia ja Topi Sorsakoskea ei olisi ollut niin kuolleita lavoja olisi ollut paljon enemmän. Topin ja Agentsien lisäksi muita merkittäviä artisteja olivat ainoastaan Katri-Helena ja Reijo Taipale. Muut esiintyivätkin lähinnä tyhjille saleille. Humppatähtien vetovoima oli sammunut ja Tangomarkkinatkin toi ainoastaan yhden supertähden - Teuvo Oinas - kenet voi mainita 80-luvun tähdeksi edellämainittujen lisäksi. Näillä voimilla kuolemankielissä kamppaileva lavatanssi saatettiin 90-luvulle. Muutama iso tanssipaikka lopetti 70-luvun lopulla ja 80-luvulla tansien järjestämisen ja erikoistui rokkitapahtumien järjestämiseen. Rokkitapahtumat vetikin lavoille valtavat nuorten joukot ja illan yleisömäärät saattoivat olla useita tuhansia, siis moninkertainen lavatanssi-illan yleisömääriin verrattuna. Näiden tapahtumien yleisö ei kuitenkaan ollut tanssijoita ja muutenkaan tanssilavoille tästä joukosta ei juurikaan yleisöä saatu. Tilastoissa näitä lukuja usein virheellisesti esitellään lavatanssijoina mutta näinhän ei ollut, vaan se on tilastoharhaa. Lisäksi useitakin lavoja piti itsensä hengissä perjantain rokkitapahtuman avulla ja sen tuotolla pyöritettiin lauantain tappiollisia lavatansseja. Käytännössä tuottavat rokkitapahtumat kaatuivat kohtuuttomaksi kasvaneisiin järjestyshäiriöihin ja useissa paikoissa näihin rokkitapahtumiin ei saanut järjestysmiehiä, koska he pelkäsivät oman turvallisuutensa puolesta, ja usein he joutuivat suorastaan hengenvaaraan. Monelle "suurlavalle" rokkitapahtumien loppuminen johti myös lavatanssitoiminnan lopettamiseen. Lavatanssin näkökulmasta 70 ja 80-lukujen nuoria pidetään niinsanottuina menetettyinä nuorina. Heidän tanssinsa rajoittui vaate-/kassikasan ympärillä hytkyttelyyn eikä se ollut edes kunnon diskotanssia vaan epämääräistä hytkyttelyä. Nuorten paritanssitaito käytännössä kuoli 70 ja 80-lukujen aikana. 80-luku veti kymmeniätuhansia nuoria tanssilavoilla järjestettyihin rokkikonsertteihin, mutta lavatanssijoita heistä ei valitettavasti tullut.
Jotkut muistelevat sitä kun 70-luvullakin oli lavoilla tupa täynnä porukkaa. Niin oli ja siellä esiintyi mm. tällaisia "tanssiorkestereita": Danny, Hurriganes, Teddy and the Tigers. Monet, minä itse myös, kävivät lavoilla sekä rokki- että humppailtoina, tanssimusiikki oli kyllä melko voimatonta pumppausta joten hyvään suuntaan tanssimusiikin valikoima on mennyt. Nykytanssijat osaavat suvereenisti kaikki vanhat lajit uudet päälle. Silloin "vanhaan hyvään aikaan" esimerkiksi polkan tanssiminen oli paljon huonommissa kantimissa. Oli muuten melko puuduttavaa tanssia koko ilta samaan suuntaan pyörähtämällä, harvempi nääs osasi pyöriä molempiin suuntiin. En yhtään kaipaa sitä aikaa tanssiurallani enkä ollut silloin onnellisempi tanssilattialla kuin nykyään.
Oletko mahdollisesti vastannut väärään kohtaan, kun tässä ei ainakaan kilpatanssista mainittu yhtään mitään.
kirjoitettiin ,että kilpatanssiseurat alkoivat myös suuntautua lavatanssiopetukseen!! Kilopatanssiseuroissa on kilpatanssijoita jotka harrastavat kilpatanssia. ei siis tavislavakävijöitä. Pitääkö vielä vääntää rautalankaa lisää?
Tanssija 45: "Kilopatanssiseuroissa on kilpatanssijoita jotka harrastavat kilpatanssia. ei siis tavislavakävijöitä." Kyllä joissakin kilpatanssiseuroissa on myös osastot, joissa opetetaan mm. lava- ja r'n's-tansseja. Itsekin kävin ensimmäisen lavatanssikurssini silloiseen omaan kilpatanssiseuraani (tuolloin LaTaUs)liitetyssä, ulkopuolisen vetämässä lavatanssiosastossa vuonna 1995. Sama seura perusti sitten Nick's -nimiseksi muututtuaan pienen tauon jälkeen ihan omin voimin Dallape'ksi nimetyn lavatanssiosaston. Toinen paikkakuntamme kilpatanssiseuroista, Dancing, alkoi ensin antaa varsinaisen aiheen ulkopuolella bw-opetusta vuonna 1999. Tuota kurssia kävin siellä pari vuotta, kunnes paikkakunnalle perustettiin oma lavatanssiseura, jossa mukana oli myös r'n's-osasto. Lavatanssiopetusta on alettu Dancingissa myös antaa samoihin aikoihin. Sittemmin seuraan perustettiin omana jaoksenaan r'n's-osa nimellä Jam'n Roll. Myös mm. salsaa on Dancingissa opetettu jo kauan. Varmasti nuo kaksi eivät ole ainoat kilpatanssiseurat, jotka ovat laajentaneet toimialaansa myös muihin tanssilajeihin.
"kilpatanssiseurat alkoivat myös suuntautua lavatanssiopetukseen" Pitäisikö olla "..myös lavatanssiopetukseen"? Koska monista kilpatanssiseuroista on tullut sekaseuroja, jopa niin, että lavapuolella on selvästi enemmän väkeä.
Moni suomalainen lavatanssija on saanut alkeisopetuksen kilpatanssiseurojen tavislavatanssijoille suunnatulla tavislavatanssikurssilla. Aika monen kilpatanssiseuran lavatanssikurrssilla olen mukana ollut ja mitään kilpatanssia se ei ole missään ollut, vaan aivan tavislavatanssijoille suunnattua tavislavatanssikoulutusta. Aika monessa kilpatanssiseurassa oli ohjaajia, kenen tehtävänä oli ainoastaan opettaa tavislavatanssijoille tavislavatanssia. Kilpatanssiseurojen lavatanssin opetus ei ollut kilpatanssin opetusta ja sillä ei ollut muutenkaan mitään tekemistä kilpatanssin kanssa. Kilpatanssiseuroilla oli kokemusta tanssin ohjaamisesta ja tilat käytettävissä, niin oli luonnollista käyttää näitä resursseja hyväksi myös taviksille suunnattujen lavatanssikurssien järjestämiseen. Tanssiurheiluliitto on myös kehittänyt omia tavaramerkkejä mitkä on suunnattu tavistanssijoille, esim. kuntotanssin ja lattareiden puitteissa ja näihin on oma ohjaajakoulutus, mikä antaa oikeuden käyttä näitä tavaramerkkejä.
Varmasti jäykkä kielellinen ilmaisu aiheutti sen, että tekstiä ei ymmärretty.
Kyse oli alunperin siitä näkyikö (kilpa)tanssiseurojen toiminta merkittävässä määrin lavoilla 90-luvun alussa, ja vaikuttiko se kävijämääriin. Kyseistä tomintaa on ollut,mutta vielä silloin se ei juuri vaikuttanut tavallisen kävijään-eikä väkimääriin lavoilla. 90-luvun lopulla tlanne alkoi jo muuttua- Sitä en osaa sanoa vaikuttiko se silloinkaan kävijämääriin -mutta muutos oli jo selvästi havaittavaa. Lukekaa näitä kirjoituksia ennenkuin kommentoitte!
90-luvun alun tanssibuumin myötä lisääntyi lavatanssin opetuksen kysyntä räjähdysmäisesti. Lavatanssiin erikoistuneet ohjaajat eivät yksinkertaisesti riittäneet kysyntää tyydyttämään. Tässä vaiheessa lähes kaikki kilpatanssiseurat aloittivat lavatanssin ohjaamisen. Useiden kilpatanssiseurojen toiminnan painopiste ainakin liikevaihtona laskien siirtyi lavatanssin puolelle. Lavatanssit toivatkin lisää taloudellisia resursseja kilpatanssiseuroille. Ainoastaan swingtanssien ohjaus keskittyi alan harrastajille. Monista swingtanssien ohjaajista kehittyi myös hyviä lavatanssin ohjaajia. Kilpatanssiseurat vastasivatkin lähes koko 90-luvun ajan suuresta osasta kasvaneesta lavatanssiohjauksen lisääntyneen kysynnän tarpeen tyydyttämisestä. Muita resursseja ei ollut olemassa. Lavatanssiseurojen perustaminen 90-luvulla oli aika vähäistä. Osittain siitä syystä, koska kilpatanssiseuroilla oli resurssit valmiina aloittamaan välitömästi lavatanssin ohjaus, joten mitään akuuttia tarvetta lavatanssisurojen perustamiselle ei ollut. Myös Suomen seuratanssiliiton toiminta oli aika jäykkää ja pienimuotoista. Seuratanssiliitto sai toiminnan käyntiin vasta aivan viimevuosina ja myös lavatanssiseurojen perustaminen on saanut uutta vauhtia, kun keskusjärjestö pystyy antamaan selkeää tukea toiminnan käynnistämiseksi. Kaikki 90-luvun alkupuolen periteiset lavatanssikurssit mitä olin järjestämässä, toteutettiin kilpatanssiseurojen ohjaajien avulla. Muita ohjaajia ei yksinkertaisesti ollut saatavilla. Ainoastaan bw, buggin ja fuskun ohjaajiksi oli saatavissa innokkaita harrastajaohjaajia.
oli 90-luvun alusta ja näiden seurojen toiminnan MERKITTÄVÄSTÄ NÄKYMISESTÄ lavoilla tuolloin, sekä sen vaikutuksesta kävijämääriin. Kyse EI ollut siitä mitä seurat ovat tehneet ja mihin suuntautuneet-tämä on tiedossa jo. Vielä kerran: 90-luvun alussa suuin osa lavakävijöistä ei tiennyt ko. seuroista mitään. Vaikutus kävijämääriin tuolloin oli lähellä nollaa. Suuria yleisömassoja nämä seurat eivät saaneet ainakaan likkeelle 90-luvun alussa. Kaikkein suurimmat yleisöennätykset eivät ole olleet tanssiseurojen aikaansannosta -Toki näilläkin oma osansa on ollut ja nyttemmin seurojen toiminta ja tulokset ovat selvästi lavoilla nähtävissä. Minulla ei ole enempää rautalankaa!
Näistä 90-luvun tapahtumista ei paljon ole puhuttu. liekkö liian lähihistoriaa tai sitten sen ajan aktiivit eivät enää viitsi osallistua näihin vääntöihin. 90-luvun alkupuolella käytiin tanssiurheiluliiton hallituksessa kovaa vääntöä siitä saako kilpatanssiseura ylipäätään opettaa lavatanssia. Esim. tuo Truehumin mainitsema Dancing perustettiin pitkälti näiden kiistojen seurauksena. Lahden tanssiurheiluseuran johto ei hyväksynyt sitä että seuran jäsenet pitivät lavatanssikursseja ja tämän seurauksena riidan seurauksena ne henkilöt jotka halusivat myös muuta kuin kilpatanssiopetusta perustivat uuden seuran. Mainittakoon että kyseinen seura oli ensimmäinen maakuntaseura joka jäjesti bw-viikonloppukursseja suomessa helsingin ulkopuolella. Taisi olla vuonna 96.
Muistini mukaan oli myös joku sopimus. Mutta myös oli kielletty kilpatanssiseuroilta lavatanssin opettaminen. Kysymyksessä taisi olla vain yhden johtohenkilön kanta. Hänen mielestään kilpatanssiseuroista muodostuu ompeluseuroja jos sallitaan lavatanssin opettaminen. 80-luvulla oli lähes mahdotonta saada chasse-jiven opetusta lavatanssijoille. Kun opetustaitoiset ohjaajat olivat lähes kaikki kilpavalmentajia. Erinäisin peiteilmaisuin naamioituja jivekursseja saatiin kuitenkin toteutettua. Jiveä opetettiin lavatanssijoille, mutta se oli fuskua, vaikka siitä silloin jive nimitystä käytettiinkin. Tanssiurheiluseuroissa sai opettaa lavatanssia, mutta vain kilpatanssijoiden hekilökohtaisiin tarpeisiin - tai tätä ei ainakaan kontroloitu. Erinäisten kärhämien jälkeen tilanne muuttui ja kilpatanssiseurat olivatkin 90-luvun alussa hetkessä suurin perinteisten lavatanssien ohjaajaorganisaatio. Monissa kilpatanssiseuroissa ridanalainen tilanne tulkittiin aika vapaasti ja jo tässä vaiheessa aloitettiin kilpatanssiseuroissa lavatanssien ohjaus, siitäkin huolimatta vaikka virallista lupaa ei saatukaan. Keskusjärjestön olikin käytännössä pakko hyväksyä syntynyt tilanne.
Ja lisäksi osa saa vakavia traumoja pulunpakakengistä.
tanssia harrastavien määrä 94- n. 40 000
2005 n. 83 0000
Ja tällä hetkellä liikutaan n.100 000 ehkä vähän ylikin
Ja mikähän on Kimmon tietolähde?
Tuossa mihin vastasit ei ole kirjoitettu sanaakaan kilpatanssista.
Eiköhän nuo ole hatusta vedetty. Kuka noita on muka oikeasti laskenut? Ja miten sen voi edes laskea?
Suselin sivuilta ja eräs neitokainen on tehnyt Jyväskylässä gradun jossa oli tarkemmat tilastot,mutta en nyt äkkisiltään löytänyt sitä.Kuitenkin tanssia harrastavien määrä on selvästi noussut ,kun discot on mennyttä aikaa.
Mitenköhän noita lukuja muka pystyy laskemaan? Ettei vaan olisi arvottu jonkun suppean kyselytutkimuksen perusteella myöntävien vastausprosentti kertaa 5 miljoonaa. Mahdotonta harrastajia on oikeasti laskea. Ellei sitten lasketa vain seurojen jäsenet jollakin hetkellä, mutta sehän kertoo vain seurojen kasvusta, ei todellisesta tanssin harrastajien määrästä.
Pulunpaskakengät tulisikin kieltää mielenterveydellisistä syistä. Ne aiheuttaa monille vakavia henkisiä vaurioita.
90-luvun alussa keskimääräinen tanssitaito oli huipussaan. Olihan silloin lavojen tanssijat lähes kokonaan hyvin pitkään tanssineita ja uusia aloittelevia tanssijoita ei lavoilla ollut kuin muutama. Kun ensimmäisiä kertoja lavoille uskaltauduin 80-90-lukujen vaihteessa niin rimakammoa voisi sanoa lieväksi tunteeksi mitä silloin koin. Aloittelevatasoisia tanssijoita ei lavoilla kertakaikkiaan näkynyt. Vasta 90-luvulla tapahtuneen lavainnostuksen elpymisen myötä lavoilla alkoi tanssimaan myös aloittelevatasoisia tanssijoita. Nykyisin aloittelevia tanssijoita on onneksi runsaastikin, joten kynnys lavatanssin aloittamiseen on selkeästi madaltunut verrattuna siihen aikaan, kun käytännössä kaikki lavatanssijat olivat huipputaitureita. Nykyisin vielä mahdollisuus alkeisohjaukseen on hyvä, mikä entisestään madaltaa lavatanssin aloituskynnystä. Joka tapauksessa nykyisenkaltaisessa tilanteessa, kun lavoilla on kaikentasoisia tanssijoita ja runsaastikin aloittelijoita, tanssin aloittamiskynnys on aika pieni verrattuna 90-luvun alkuun. Myös tanssikurssilaisilla oli selvä kammo 90-luvulla mennä lavalle ja heidät täytyikin treenata melkein rutiinitason tanssijoiksi, ennen kuin uskaltautuivat lavoilla. Nykyisin varsinkin monet naiset uskaltautuu lavoille ilman kurssitustakin, ja yleisestikin aika vähäisen alkeisohjauksen perusteella lavoille uskalletaan menna aloittammaan. Tietysti myös se kun nykyisin on muita aloittelevia tuttuja alentaa aloituskynnystä oleellisesti, ei tarvi aloittaa yksin, kun on kavereita samassa vaiheessa.
Osuit kyllä harvinaisen oikeaan. Tilanne on reilussa parissa vuodessa vielä pahentunut entisestään.
Sanoisin että nyt on aloittelevia nuoria lavoilla enemmän kuion aikoihin. Enemmän kuin koskaan 80-luvun alun romahduksen jälkeen. Varsinkin läntisessä Etelä-Suomessa aloittelevia nuoria on runsaastikin, mutta on niitä jonkin verran myös Itä-Suomessa. Ja myös nuoria poikia on aloittanut lavatanssin. Poikien tanssin lisääntyminen alkoi pari kolme vuotta sitten ja näyttäisi jatkuvan edelleenkin.
Oliskohan vaan käynyt niin, että aika on kullannut muistot.
Itse olit silloin nuori ja nyt olet leipiintynyt keski-ikäinen.
Tanssijat oli nuoria ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Oitin jengi Hämeen-Uudenmaan rajamailla. Muualla tanssijat olivat yleisesti 40 ja paljon vanhempia. Ja oli häkellyttävänkin tuntuista kun uusien tanssien, BW ja bugg, yli puolet kurssilaisista oli yli nelikymppisiä ja itse senaikaisena nelikymppisenä tunsin itseni erittäin nuoreksi kurssilaisten joukossa, vaikka varsinainen kalkkis olin jo silloin.
Nuorethan jätti tanssilavat lähes lopullisesti jo 80-luvulla, lukuunottamatta rock-tapahtumia. Vasta 90-luvun lopulla alkoivat nuoret valloittamaan tanssikursseja ja muutama uskaltautui lavoillekin saakka.
"Ei ihme että tänä päivänä lavatansseista ei kukaan enää löydä ketään eikä mitään."
Kuka ja kekä on tulleet vanhoiksi, aistit tylsistyneet.