Teit sydämeni
kauniiksi
tulemalla sinne rakkaudellasi
jonka viinistä
niin humalluin.
Ilo
jota säteilin ympärilleni
niin sain voimani sinusta
taivaani kaunistus
kesäinen aurinko
käsin kosketeltava.
Suru
joka toisinaan kosketteli
josta lopulta vuolaana valuin
olit sinä patoni murtaja
sanojesi kanssa.
Tuska
kun sydäntäni pisteli
se tuli sinusta
joka veitsesi kanssa
erotit sydämet
ihan noin vain
yhdellä viillolla vaan ...
Viiltäjä
runo64
6249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Surullista,voi voi,mutta niin välillä käy rakkaudessa..Ensin, kaikki on niin ihanaa ja sitten...Hienosti kuvasit tämän kohtalon.. Kun rakastuu,niin takana häämöttää aina pelko,että noin käy..Kiitos runostasi,oli hienosti jälleen rakennettu..Nyt ei murehdita,vaan toivottelen ihanaa viikonloppua sinne sinulle! ILOA! t.Irkku
... symppikset !!! ja aamuaurinko !!! no tutuista jutuista kirjoitin ja lopuissa kaikki on viiltävää... tavalla tai toisella. kiitos vierailustasi ja toivotan symppiksille hyviä viikonloppuja, lämmöllä sydämestäni.
on tänään runosi. Mitä muuta sitten ? Kappaleiden teksti kulkee tunnelmasta toiseen, ilosta suruun ja sydämen viiltävään tuskaan. Ensimmäisen säkeistön viinistä humaltuminen joh- dattelee pikkuhiljaa muihin tunnelmiin joista ilo ei suinkaan ole vähäisin, ilo ja aurinko jonka toinen suo olemassaolollaan. Myös surun ja tuskan, rakkaus ei aina ole lempeä meitä kohtaan. Kyllä tästä runostasi varmasti moni tunnistaa itsensä ja koettujen hetkien tunnelmat. Kokonaisuus kulkee hyvin, ote ei herpoa missään kohtaa. Surullinen loppu tietysti jättää luki- jalle hieman haikean tunnelman.
... se teettää ensialkuun rakkaus mutta mikään ei ole kultaa mikä kiiltää ja lopussa satuttaa tavalla tai toisella vaikka yrittäisi olla kuinka vahvana tahansa. kiitoksia rakas mestarini ja ystäväin. toivon lempeiden tuulten hyväilyjä hopeiseen kruunuusi ja hyviä viikonloppuja, lämmöllä sydämestäni.
Parempi minun olla näin yksin kuin terävies sanojesi vankina. Parempi olla, kun en saa kuulla, miten vajavainen olen ja kuinka sinä täydellinen. Parempi. Saat liidellä valkoisen ja puhtaan pilvesi reunalla. Minä olen vain mies arkiasussa. sinä nukut puhtaissa lakanoissa, minulla vaeltajan vuode. Rakastin minä sinua, et vain koskaan kuunnellut sitä. Tein, mihin ylsin, silmäsi ei kodannut sitä. Sielusi oli sokeutunut. On nyt parempi yksin. Vaeltajalla. Kääntää kasvot aurinkoon ja hymyillä pienille asioille. Juopua siitä, että saan olla täällä elämässä. Parempi meille molemmille olla yksin. Sinä ja täydellinen omatuntoni. Toivon etten toiste Rakastu sinuun niin. http://www.youtube.com/watch?v=W52PP3lYlUs Kiitos runostasi. Rakkaus on ihmismielen suurin tunne ja eittämättä sitä kautta myös iso riski. Uhkapeliä, elämän tuskallisten ja kipeidenkin kokemista. Ja kun haavoittuu, se on lopullista. Joutuu jatkamaan elämää arpikudosten kanssa. Jokaisessa auringonnousussa vuotaa ohut kyynel ja illassa viipyy tuttu varjo.. Rakkautta. Upeaa Rakkausrunoa sinulta tänäin. Hienoa kerrontaa Runona. Ajatus, teksti, säkeet, elivät ja kulkivat. Oli komea kokemus olla mukana ja sisäistää Runosi. Todella nautittava ja aitoa tunnetta sisältävä runo. Hieno Runosi. Iloa ja kannustusta aurinkoiseen päivääsi hyvä Ystävä.
... kuin satua, et halunnut tehdä arjesta juhlaa, vastata rakkauteeni rakkaudella. olit pinta liitäjä elämän valtateillä, parempi juhliviin kartanoihin,linnoihin kreivien, jotkut palaset ei millään toisiinsa sovi vaikka halua ja tahtoa olisi yllinkyllin ja muille jakaa ... olet hypännyt kerronnallisesti aivan uusiin ulottuvuuksiin, aivan häikäisevä on runosi, olisiko jotain oma elämän kerrallista tässä ? mutta todella hyvä ystävä hyvä !!! no kyllä kai näissä tunnelmissa kulkee jokaisen rakkaustarinan jälkeen, surullista ja koskettavaa mutta lopuissa pysyvät aina pois ne hienoimmat ja onnellisimmat muistot. on vain se viiltävä ... kiitos ystävä hyvä vierailustasi ja runostasi ja nyt toivotan sinne päin hyviä viikonloppuja.