Tossa kun toi erellinen juttu kerto, että uusia muskeliraktoreita ostetaa kilipaa, nii konekantahan lisääntyy perkeleesti koko ajan.
Kohta on joka töllissä kolmosraktorinakin melko hyvä laite.
Mihinkä ne vanhat päristimet sitten hukataan? Kohta tulee siitäki rirektiivi, että niitä vanhoja romuja ei saa enää seisottaa pihassa, eikä pellonreunassa.
Eikää ne mökkiläisetkään kauaa nii tyhmiä oo, että niitä vaivoikseen ostelis, kun parempiakin alkaa olla tyrkyllä.
Jotta mahretaanko me piankin hukkua raktoreihin?
Kohta on joka töllissä kolmosraktorinakin melko hyvä laite.
Mihinkä ne vanhat päristimet sitten hukataan? Kohta tulee siitäki rirektiivi, että niitä vanhoja romuja ei saa enää seisottaa pihassa, eikä pellonreunassa.
Eikää ne mökkiläisetkään kauaa nii tyhmiä oo, että niitä vaivoikseen ostelis, kun parempiakin alkaa olla tyrkyllä.
Jotta mahretaanko me piankin hukkua raktoreihin?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kierrätykseen..
Traktori sulatetaan rautaharkoksi ja tehdään siitä uusi traktori!!
Kun aikaa menee 10-20 vuotta niin nämä "elektroniikan" ihmeet tuskin enää juuri käy ja kukkuu mutta oikeat "mekaniikan" ihmeet varmaankin toimivat joten kuten.
Nykyisissä autoissa ja traktoreissa on liikaa herkkää elektroniikkaa tärkeissä paikoissa kuten syöttöpumpun ohjauksessa ja hydrauliikassa.
Käytäntö on osoittanut että sekin on kuluvaa tavaraa vaikka toisin väitetään. Puolijohteetkin ja varsinkin tehopuolijohteet näyttävät vanhenevan käytössä siinä missä muukin passiivisempi komponenttitavara kuten esim. eletrolyyttikondensaattorit. Ja erikoisesti on merkille pantava sellainen seikka että käyttämättömänä seisova kone vikaantuu helposti.
Elkot menee oikosulkuun kun ovat jonkun vuoden virrattomina jne...
Miten sitten ajellaan kun varaosia ei enää löydykkään paikallisesta agrimarketeista kalliiseenkaan hintaan?
No vanhoillapa tietysti!
Jo nyt on saatavana 80 -luvun mersuihin ja bemareihin ns. tarvikeboxeja joissa on turhat hienoudet karsittu pois ja joilla kone saadaan käyntikuntoiseksi "karvahattumalliksi".
Onko traktoreissakin kohta sama suuntaus? Veikkaanpa että 10 vuoden päästä jo manaillaan että mistä saataisiin "musta laatikko" syöttöpumppuun tai nostolaitteisiin kun ko. mallin valmistus lopetettiin jo ajat sitten ja varaosat on loppuun käytetty ja koneen huolto ja edustus on lopetettu tai kiertänyt sen seitsemällä firmalla ja varaosavarasto ja asiansa osaava henkilökunta on saneerattu mäkeen aikapäiviä sitten...
Ei niillä vanhoilla mitään tee, vaikka vielä käymään saisikin, kun on tehokkaampiin tottunut. Kyllä se on lähinnä toiveajattelua, ja että "poiskaan ei raaski heittää", joten lahotkoon siinä.
Samaan se menee, kun autojen kanssa. Eipä sellaista hätää tule, että niitä käyttöön viitsisi kunnostella, vaikka niitä tuolla metsän reunassa sentään jonkinmoinen röykkiö on.
Ei ne tuolta liikkeistä lopu, kyllä uusia ja entistä parempia aina saa.
Että, älkää nyt viitsikö naurattaa. Ennen kuin elektroniikasta pula tulee, tulee pula polttoaineesta.
Joten kaivakaa vaan sieltä ladon takaa vanhat toimintavarmat hevosvetoiset esiin ja uusikaa puuosat. Sekä hankkikaa hevonen varalle.
Lare kirjoitti vähän mutta asiaa: "kaivakaa vaan sieltä ladon takaa vanhat toimintavarmat hevosvetoiset esiin ja uusikaa puuosat. Sekä hankkikaa hevonen varalle"
Heh, heh - niinhän se on.
Mutta ihan mielenkiitoinen kysymys tuo vanhojen raksvaattoreiden kohtalo. Suomen pienillä maatiloilla niiden tekninen käyttöikä on muutamia kymmeniä vuosia enemmän kuin taloudellinen käyttöikä. Joka vuosi n. 5000 tilaa lopettaa => n. 10000 traktoria vapautuu käytöstä. Lisäksi ostetaan 7-8000 uutta => yli 10000 pienempää vapautuu viljelykäytöstä. Vuosittain siis yli 20 000 kpl !!! ja tätä on jatkunut jo vuosikausia. Ei ihme että käytettyjen markkinoilla on ostajan markkinat, etenkin parikytä vuotta vanhojen joita rassaa enemmän ikä kuin pikkutilan käyttötunnit, jotka luultavasti ovat vielä jakautuneet parin kolmen traktorin kesken.
Mistähän se kuitenkin johtuu, että vanhoista vieläkin pyydetään niinkin kovia hintoja ja siltä tuntuu, että hinnat pysyy.
Ajattele nyt vaikka jotain 20 vuotta vanhaa konetta. Maksaa vieläkin lähes saman kuin silloin uutena. Ja jos on 4-veto, vaikka pienempikin, niin nyt maksaa enemmän kuin aikoinaan uutena.
Ei taida olla viljelijällä vieläkään rahapulaa, kun kannattaa vanhojen traktoreiden olla pellonreunassa.
Ainakin liikkeissä pyynti ja maksettu hinta on täysin eri asiat.
Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat, nelikko on kysytty ja siksi maksaa suhteessa huomattavasti enemmän takatuuppari. Ja pääosin ne "pellonreunan" koneet on pahan päivän varalle.
Muistan hyvin kuinka isovanhempani säästivät kaikkea "pahan päivän" varalle. Mikä on nykyään paha päivä? Sen varalta ei kannata traktoria puun alla säilöä.
Tuntuu kone menevän kiinni parissakin vuodessa, jolloin siitä ei ole pahana päivänä heti apua.
Ka, täällä olikin jo pohdittu samaa asiaa kuin minä tuossa edellisessä.
Asiahan on niin, että 10 vuotta vanhaa konetta ei ole varaa laittaa sulatukseen, siinä loppuu pelivara niin käyttäjältä, myyjältä kuin valmistajaltakin.
Nykyiset yhteispaineruiskutteiset dieselit on tehty niin, että niitä ei voi käyttää ilman elektroniikan ohjausta, sama koskee pääosin hydrauliikkaa ym.
Päästövaatimuksethan ovat se tekijä, joka on vienyt moottoriteknologian väärille urille.
Vaikka itse olen elektroniikkainsinööri, niin olen vahvasti ja tarpeen vaatiessa perustellusti sitä mieltä, että elektroninen moottorinohjaus on väärä tapa pienentää päästöjä. Pitkällä tähtäimellä parempi tapa on ottaa ne hiukkaspäästöt pönttöön talteen ja polttaa pois. Kaasumaiset päästöt kierrätykseen, eli käytetään polttoaineina uusiutuvista lähteistä tulevia energialähteitä.
Niin kauan kuin polttomoottori on ollut käytössä, ei siihen ole tullut juuri muita hyviä uudistuksia kuin mitä Diesel-moottorin kehittäminen oli. Loppujen lopuksi koko polttomoottoriteknologia on aivan lapsenkengissä, elektroniikalla vain korvataan peruslähtökohdan alkukantaisuutta.
Kerroit,että polttomoottoritegnologia on lpsenkengissä tällä hetkellä.Onko totta,kun ajattelen autonmoottoreita,niin kun kannen ottaa pois jää yksinkertainen lohko 60-luvun mallinen.Kansi on kehittynyt,ehkä eri tahtiin. Kaikki elektroniikka on imusarjoissa yms. Mutta se perus lohko?
Moottorin perustekijät, eli lohko, kiertokanget ja kampiakseli, ei ne ole mihinkään muuttuneet 100:n vuoteen. Saab teki tutkielman puristussuhteeltaan muuttuvasta moottrista, mutta ilmeisesti GM ei katsonut sitä tarpeelliseksi...
Kaasujenvaihto on alue, jossa pientä kehitystä on tapahtunut venttiilien siirtyessä kannen yläosaan ja nokka-akselin siirtyessä käyttämään venttiilejä suoraan. Ahtimella on saatu tehonlisäystä samaan perusmoottoriin, mutta siinäpä sen sitten onkin. Elektroniikan käyttö polttoaineen syötössä ja sytytyksessä auttaa pienentämään kulutusta ja päästöjä niin kauan kuin se toimii kunnolla. Autotehtaille ja ti-virittäjillehän tämä tietokonemoottori on kultakaivos, kun tehoja saadaan samasta perusmoottorista lisää ohjelmistoa vaihtamalla.
Mutta sihen perusmoottoriin, edelleen joukkio mäntiä liikkuu edestakaisin suhteellisen tiiviissä putkissa ja edestakainen liike muutetaan kampiakselilla rotaatioksi. Ottomoottorihan on yksinkertainen mutta epätaloudellinen. Korkea lämpötila ja suuret lämpötilaerot aiheuttavat termistä rasitusta rakenteille.
Etenkin isoissa ja pitkien käyttöjaksojen moottoreissa tulisi rakenteen olla sellainen, että palamistapahtuma olisi sylinterin ulkopolella ja vain korkeapaineinen kaasu johdettaisiin sinne, kuten höyrykoneessa. Tällöin tyhjäkäynti voitaisiin jättää pois, vääntömomentti olisi heti 0rpm:sta lähtien riittävä jne. kehitettävää riittää...
nythän on kehitteillä Z-moottori, joka on jonkinlainen parannus nykyisiin 2-t dieseleihin.
Paras tapa hyödyntää elektroniikkaa autossa on lukkiutumattomat jarrut, mutta nekin voitaisiin toteuttaa muutenkin.
Turbiinimoottorissa ollaa askel pidemmällä. Siinä ei tuhlata energiaa edestakaiseen liikkeeseen, vaan akselit ja siivet pyörivät. Jos halutaa lisää tehoa, ruiskutetaan enemmän polttoainetta polttokammioon, ja kyllä kulkee. Eikä ole ronkeli polttoaineelle!
Hinta vain on kalliiden materiaalien ja valmistustekniikan vuoksi aika suuri. Mutta maksaa se turboahtimen lisääminen tavalliseen mäntämoottoriinkin.
Turbiinimoottorissa on hyvät ja huonot puolensa mäntämoottoriin verrattuna. Tehoa saadaan pienestä laitteesta paljon, rotaatiossa ei ole "hukkaliikkeitä", ja kuten sanoit, polttoaineeksi käy melkein kaikki nestemäinen mikä palaa. Haittana taas on varsinkin aksiaalisen moottorin kallis ja vierasesineille altis rakenne. Hyötysuhdekaan ei mekaanisen voiman tuotossa ole häävinen. Jonkinlainen yhdistelmä lämmön ja pyörintätehon talteenotossa on turbiinin tapauksessa optimaalinen, mutta monimutkaisuutensa vuoksi se on hankala ja kallis soveltaa kovin pieniin kohteisiin. Todennäköisin käyttötapa turbiinille esim. työkonekäytössä on generaattoriin yhdistäminen voimansiirron ollessa sähköinen.
Turboahtimen hinta on kertaluokkaa halvempi kuin turbiinimoottorin, koska siinä ei ole polttokammio(i)ta eikä pa-syöttölaitteita, vaan käyttövoima tulee ulkopuolelta ja ahtimen tuotos ohjataan ulos järjestelmästä eikä näinollen tarvita ohivirtauskanaviakaan. Materiaalien puolesta pätee kallis hinta myös turboon.
Noh, ei tartte niin paljoo traktoria kärryn eteen vaihrella, kun kaikille on omansa...
Vanhoilla traktoreilla on monta osoitetta. Vähän riippuu merkistä ja mallista. Suurin osa tiensä päähän tulleista puretaan. Purkajat tietätävät mitä varaosia eniten kysytään. Traktori on koneena yleensä vahvaa tekoa esim. henkilöautoon verrattuna, paljon valuosia, jotka eivät ruostu kuten auton pellit. Tarpeeksi kauan seisseet puretut osat päätyvät sulatukseen. Romun hinta on muuten tänä syksynä noussut vahvasti, Kiina ostaa. Kaikien turhin osoite on noutajan odottelu kuusen jurella, remontti vähän kesken, aloitettu ehkä 25 v sitten. Pienehköt 50- 80- luvun traktorit ovat käytössä ja usein oikein hyvässä kunnossa. Niitä käytetään pihojen aurauksiin, polttopuiden hankintaan, pikku puutarha ja peltopalstojen hoitoon, maatiloilla apu ja pihatraktoreina. Näyttää siltä, että maalla lähes jokaisella, jolla on vähänkin enemmän tonttia tai pieni metsäsaareke, niin on myös pikkutraktori. En tiedä, paljonko, mutta arvelen tuhansittain on maasta viety käytettyjä traktoreita ympäri maapallon toisiin maihin, Aasiaan ja Afrikkaan eniten. Maas Tul:ssa on ollut pysyvä ostoimoitus jo vuosikausia. Kuulin juuri vm -66 olevan ensitraktorini (n. 45 hv) menneen Keniaan. Traktorin pyörien haku 15 v. sitten toi esiin käytäntöjä. Olin saanut käsiini pyörät 13.6/38 renkailla, ne olivat aika huonot ja halusin vaihtaa ne 16.9/34 pyöriin. Pyörät ja hyväkuntoiset renkaat otettiin Fordista, josta jo oli purettu hytti. Fordin raideleveydet oli asennettu minimiin, vaatimus oli kokonainen käyvä kone, neljä pyörää, kontti täyteen näitä ja laivalla Aasiaan, siellä riittää riisivainioita tallattaviksi ja päivänvarjo riittää katoksi. Kauppias otti joka välistä. Rahti ja etäisyys ei ole ongelma kaupankäynnissä, jos on verkosto, kaikki onnistuu.
Olen haeskellut sopuhintaista traktoria pienen pienelle maatilkulle, lähinnä perunapellolle, sekä talvella tien auki pitämiseen.
Myyjät pyytävät mielestäni täysin kohtuuttomia hintoja vielä 50 ja 60 luvun ruostekasoista. Jos on nuorempaa tarjolla, ilmoitelkaa.
Kalliimpikin kelpaa (osamaksulla).
Mene liikkeestä ostamaan. Suoralla kaupalla pyynthinta putoaa äkkiä 25-30%. Katso vaikka mallia täältä:
http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iT=71
http://vaihtokone.k-maatalous.fi/vaihtokone/haku_index.cfm?maatalous=yes
Tänne pitää rekisteröityä:
http://www.valtra.fi/
Täälläkin jotain:
http://www.agritek.fi/
Minun mielestäni 50-60 luvun ruostekasoja saa ihan kohtuuhinnoilla, 0,5 e/kg renkaiden hinta, kun viittii valkata niin pikkuhommiin konetta vuosikymmeniksi. Kuinka halvalla pitäisi saada ruostekasa? Vai kuinka paljon olet valmis (osamaksulla) maksamaan nuoremmasta.
Miten olisi esim. tämä:
INTERNATIONAL 634 -75 -TRAKTORI, Tehdastekoisella hytillä. Hyvällä takalananalla. Esim. lumitöihin. Uudet takarenkaat, siisti. Tarpeettomana. Tarjoa. H. 3300.0 e , puh. 0400-481819, 019-416613, [email protected], Hyvinkää
tai
FIAT 411 R -65, alkuperäinen, siisti, linko, ketjut on, rek., hp. 1500.0 e , puh. 0400-578222, Joensuu
tai
FORD 3000 -72, huippuhyvä ja toimiva pikku tr turvaohjaamolla, h. 2800.0 e , puh. 050-3585041, [email protected], Joensuu
tai jos halvalla pitää saada
DEUTZ -64, 3-sylinterinen, mukaan lumilevy, kettingit, ym. Täysin kunnossa, paperit ok. H. 1100.0 e , puh. 050-5376488, Seinäjoki
Kiitos tiedoista, nyt vaan alan valitsemaan.
Fordsonit on aina muodissa.Kun se eräskin uusi Valtion metalli jäi pellolle niin Majorilla jatkettiin.Minulla ei ainakaan koskaan ole piirilevyvikoja tullu majoriin.Osat on suhtkoht edullisia,niitä vielä saa ja tekniikka on mieleen karvaselle miehelle,ei mitään elektroniikkaa paksusormisen riesaksi.Siksi väitänkin ettei Majorit ainakaan pitkiin aikoihin katoo.