kuullut sanottavan että taiteellinen lahjakkuus on femiininen piirre. Mutta onko se, sitä olen useasti miettinyt. Taidehistoriahan on täynnä miesten tekemiä taideteoksia, joka varmasti osaltaan johtuu naisten huonosta asemasta yhteiskunnissa kautta aikojen.
Opettajamme taidekoulussa mainitsi esimerkiksi Sjerfbeckin olleen aikanaan vahva nainen joka poltti tupakkaa ja ryyppäsi kuin miehet. Kysyin opettajalta että ovatko tuollaiset ominaisuudet naisella vahvuutta oikeasti, koska miehellä samat ominaisuudet ovat heikkoutta. Opettaja meni hämilleen, eikä osannut vastata kysymykseeni, kuten ei yleensä mihinkään muihinkaan kriittisiin kysymyksiini.
Katselin eilen uutisvuotoa jossa oli yksi maamme johtavista ja virallisesti arvostetuimmista taidemaalareista Nanna Susi. En voinut olla panematta merkille hänen möreää ääntään ja miesmäistä tyyliänsä. Samoin kun katsotaan Miina Äkkijyrkkää, vastaavat miesmäiset ominaisuudet nousevat hyvin esille.
Onko taiteellinen lahjakkuus sittenkään femiininen ominaisuus, vai onko se sittenkin miesmäinen ominaisuus?
Yksi kysymys on tietenkin se, onko naisten tullakseen huomatuksi taiteilijana, elettävä kuin mies ja tehdä taidettaan matkimalla miehiä.
Mistä löytyvät naiselliset naistaiteilijat, jotka hyödyntäisivät naisellisia ominaisuuksiaan taiteessaan ja myös näyttäisivät sen teoksissaan? Onko heitä ollenkaan ja pystyykö naisellisilla avuilla nousemaan myös taiteen huipulle?
Olen
useasti
12691
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
taiteilijanainen ja monien jonkin verran maskuliinisena pitämä, tosin menestystä ei ole vielä ainkaan tullut eli siitä en osaa sanoa mitään. Itse näen niin, että ihminen, joka lähtee rakentamaan elämäänsä sellaisen asian ja alan kuin taiteen ympärille, on usein tavalla tai toisella aika vahva ihminen. Vahvuus taas, tai ainakin kaikki sen ulkoiset ilmenemismuodot, mielletään yleensä maskuliinisiksi piirteiksi. Feminiinisiksi pirteiksi mielletään tietynlainen vetäytyminen, eleiden ja puhetavan kainous ja hillintä jne. Nainen voi siis oikeasti olla yhtä aikaa feminiininen ja vahva, mutta antaakseen itsestään feminiinisen kuvan ja käsityksen ympäristölleen, hänen on jonkin verran teeskenneltävä ja tietoisesti hillittävä esiintymistään ja eleitään. Tämä tosin muuttuu yleensä ajan mittaan tiedostamattomaksi ja automaattiseksi käytökseksi. Haluaisin ajatella, että taiteilijat ovat usein ihmisiä, jotka pyrkivät aitouteen ja teeskentelemättömyyteen taiteessaan ja omassa elämässään ja pitävät niitä tärkeinä arvoina. Meissä jokaisessa, naisissa ja miehissä, on maskuliinisia ja feminiinisiä piirteitä, kahtiajako kahteen sukupuoleen ei missään tapauksessa ole niin selkeä kuin minkälaisena se näyttäytyy tässä yhteiskunnassa. Toisaalta taidemaailmassa ja taiteilijoissa on, kuten usein on todettu ja todistettu, hyvin paljon homoseksuaaleja. Minusta tämä kertoo nimenomaan aitoudesta, teeskentelemättömyydestä, suvaitsevaisuudesta, eli niistä arvoista, jotka taiteilijoille usein ovat tärkeitä. Miesten maailmassa menestyy kuitenkin parhaiten miesten konsteilla. Onhan tutkittu sitäkin, että yhteiskunnassa ja liike-elämässä korkeissa asemissa olevat naiset puhuvat keskimäärin hyvinkin paljon matalammalla äänellä kuin naiset keskimäärin. Tämä tuskin johtuu siitä, että heidän äänihuuliensa rakenne poikkeaisi jotenkin keskimääräisestä. Mutta löytyykö naisellisia naistaiteilijoita, jotka menestyisivät nimenomaan naisellisilla aiheilla? Eräs keskeisimmistä yleisesti naisellisina pidetyistä piirteistä ihmisessä on kiltteys ja sovinnaisuus. Menestyvät taiteilijat ovat harvoin kilttejä ja sovinnaisia.
naisellisia piirteitä? Ehkä ne enemmänkin ovat sellaisia piirteitä, joiden ODOTETAAN olevan naisellisia piirteitä. En voi mitenkään ajatella, että naisia leimaisi mikään erityinen tapa käyttäytyä - niinkuin ei miehiäkään. On tiettyjä äärimmilleen menneitä sukupuoleen sidonnaisia käyttäytymismalleja, mutta niillä ei voi määritellä koko sukupuolta.
naisten tulee piilotella naisellisuuttaan, ja miehet saavat olla miehiä ihan omana itsenään... Eli naiset eivät oikeasti ole naisia, vaan oppineet tietyt sovinnaiset kaavat?
että miesmäisiä ominaisuuksia pidetään yhteiskunnallisesti hyvinä piirteinä. Kun katsot kilpailuasetelmia yhteiskunnassa, huomaat että niiden perusteella voi pärjätä nimenomaan miehekkäillä ominaisuuksilla. Ja kilpailu -jos ihan perimmäisyyksiin mennään-, sekinhän on lähtenyt alunperin miesten kilpailuvietistä.
outo kysymyksenasettelu ollaksemme jo 2000-luvulla, kysymyksesi ovat kuin 1800-luvulla tehtyjä. Lahajakkuus ei ole sukupuolisidonnainen asia, sitä joko on tai ei ole sukupuolesta riippumatta. Sen "feminiinisyyttä" tai "maskuliinisuutta" ei liioin ole osoitettu (eikä varmaan koskaan osoitetakaan). Naiset ovat harjoittaneet kaikkia samoja kuvataiteen lajeja kuin miehet, myös kuvanveistoa, joka joskus voi olla naiselle fyysisesti perin raskasta. Kansainvälisestikin tunnetut Laila Pullinen ja Eila Hiltunen olivat molemmat pienikokoisia ja naisellisia naisia, mutta henkisesti vahvoja ja tekivät suuria metalliveistoksia niin valaen, hitsaten kuin jopa räjäyttäen. Naisten vähäinen esiintyminen taidehistoriassa on yhteiskunnallisen syrjimisen syytä, naista ei ole monessa suhteessa pidetty tasa-arvoisena miehen kanssa. Vasta 1800-luvun lopulla oli yhteiskuntia, joissa naiset saattoivat itsenäisinä toimijoina olla vapaita taiteilijoita. Aloituksesi kaksi viimeistä kappaletta ovat niin omituisia, että en edes ymmärrä mitä niillä tarkoitat. Kirjoitat kuin nainen olisi täysin eri laji kuin mies; vakuutan sinulle, että kummatkin ovat Homo sapiens-lajia täysin samoin ominaisuuksin lukuun ottamatta suvunjatkamiseen liittyviä eroja.
ettei asia ole ollenkaan yksinkertainen. Itse haen jatkuvasti omaa ilmaisua yhä syvemmin, haluan olla Taiteilija, en Naistaiteilija. Ymmärrät varmaan? Samaa lajia.
olivatpa he mitä muuta hyvänsä, ovat minulle aina olleet täysin samanarvoisia miesten kanssa. Eihän näin käytännössä useinkaan ole, mutta se ei muuta minun käsitystäni. Sama pätee luonnollisesti taiteilijoihin, teos puhuu sekä puolestaan että tekijän puolesta eikä se julista tekijänsä sukupuolta. Olen jatkuvassa kiinteässä yhteydessä taiteilijayhteisöön, jossa enemmistö on naisia. Vaikka eri taiteilijoiden teoksia ei voikaan asettaa paremmuusjärjestykseen niin jokaisella on kuitenkin oma käsityksensä siitä, milloin jonkun maalaus onnistunut. Tässä yhteisössä ei eroja täsääs suhteessa ole miesten ja naisten välillä, kummillakin on sekä onnistuneita että vähemmän onnistuneita töitä eikä suinkaan mitenkään naisten tappioksi. Kaikki me pyrimme syventämään ilmaisuamme voidaksemme parhaiten tuoda esille käsityksemme "hyvästä" taiteesta. Siinä kaikki taiteilijat sukupuolesta riippumatta ovat täysin samassa asemassa. Jos välttämättä haluaa etsiä joitakin eroja sukupuolten välillä, niin abstrakti konstruktiivinen maalaus selvästi kiinnostaa miehiä enemmän kuin naisia. Miksi, sitä en tiedä, mutta sinulla naisena voi ehkä olla jokin käsitys siitä, miksi näin on.
Mies ja nainen eivät ole tasa-arvoisia missään kohtaan.. miehen aivotkin on isommat, joissa riittää enrgiaa tehdä asioita joihin naisten kyvyt loppuu kesken. Tuota asiaa voitte väitellä loputtomiin mutta faktat on faktoja. Nainen on altavastaaja mutta on omaa ominaisuuksia, joille mies on täysin orja.
katsoa vaikkapa eduskuntaa. Siellä niitä on turhankin paljon. En yhtään ihmettele että päätöksissä kangerrellaan ja mitään ei saada aikaiseksi. Ihan ihmeellisiä lakialoitteita mutta kuitenkaan niitäkään ei saada valmiiksi. Perustetaan vaan toimikuntia toimikuntien perään ja siltikään mitään valmista ei tule kun jotkin tantat saavat päähänsä heittätyä ihan yltiöäidillisiksi mikä ei sovi eduskuntaan. Minkäänlaista vastuuta he eivät ota mistään.
sfääreissä ihmiskunta on kahlannut kautta aikojen ja mikä on tulos? Edustat kivikautista jäännettä joka tulee katoamaan luonnonvalinnan seurauksena.
on olemassa, monellakin tavalla. Sana ei siten ole yksiselitteinen vaan vaihtelee asiayhteyden mukaan. Jos aloitetaan laajimmasta viitetaustasta niin maailma ei ole tasa-arvoinen kuten ei ole oikeudenmukainenkaan. Yhteiskunnallisestikin tasa-arvo toteutuu vain paikoitellen ja vain joissakin asioissa. Tämän keskustelun lähtökohta on aloittajan teksti, jossa hän epäilee, että naisella naisena, ihmisenä, ei olisi riittäviä ominaisuuksia taiteilijana tullakseen miehen veroiseksi taiteilijaksi. Tosin hänen tekstinsä on siinä määrin sekavaa, että vain hän itse tietää, mitä halusi sanoa. Hänen tekstiänsä voi tulkita myös siten, että naiselle, siis sukupuolelle, ei syntymässä ole annettu miehen veroiseksi taiteilijaksi mahdollistavia ominaisuuksia. Eli, että nainen, sukupuolena, ei tässä suhteessa olisi tasa-arvoinen miehen, sukupuolena, kanssa. Ajatus on absurdi. Yksilönä ihmiset, niin miehet kuin naisetkin, poikkeavat tässä auhteessa mutta eivät sukupuolena. Kannattaisi ennen kommentointia lukea se teksti, jota kommentoi. Siinä kirjoitan mm. näin: "Naisten vähäinen esiintyminen taidehistoriassa on yhteiskunnallisen syrjimisen syytä, naista ei ole monessa suhteessa pidetty tasa-arvoisena miehen kanssa."
että siinäpä taas yksi putkiaivo takomassa näppäimiä! Hohhoijaa! Ei naurata, vaikka toisaalta on huvittavakin mielenilmaus. Ilmeisesti tapaus, jota "naiset eivät ymmärrä", joka tietysti taas kertoo siitä, että naisilla on pienet aivot, vai mitä?