Ainevalinnoista ja kirjoituksista

Siis riippuu paljon siitä mikä kaupunki kyseessä. Helsingissä on paikkoja, joissa 3 L ja 2 E:n papereilla saa lähtöpisteitä 0 ja joutuu siis samalle viivalle pääsykokeessa, kuin 5 A:ta kirjoittanut. Pääsääntöisesti menee näin: jos haet AMK:hon, niin yo-arvosanat vaikuttavat lähtöpisteisiin. Mutta AMK:t on suurimmaksi osaksi sellaisia paikkoja, että niihin pääsee paskoillakin papereilla, kun jaksaa lukea pääsykoekirjat läpi. Pääsykoekirjojen opettelu siellä ei ole todellakaan yhtä pikkutarkkaa, kuin yliopiston suosituimpiin tiedekuntiin haettaesse (siis lääkis, oikis...). AMK:hon saattaa olla myös soveltuvuuskoetta ja tällästä. Yliopistoon haettaessa menee homma usein näin (en oo varma meneekö kaikissa, mutta ainakin humanistinen, lääkis ja oikis (stadi)): 50% sisäänpäässeistä otetaan sisään pelkän pääsykokeen perusteella ja 50% pääsykokeen ja yo-todistuksen antamilla yhteispisteillä. Eli puolilla valituista yo-todistus ei merkkaa pätkääkään. Sen sijaan puolet valituista saa hieman pisteitä yo-todistuksesta ja kokeessa saavat siten tehdä muutaman "ylimääräisen" mokan. Parhaiten saat kuvan todistuksen vaikutuksesta menemällä tiedekunnan nettisivuille. Sieltä löytyy kyllä kaikki tarvittava tieto ja tilastoja edellisiltä vuosilta. Tuo sun esimerkkis eli historian lukeminen: Jos suuntaat siis stadiin lukemaan humanistiselle historiaa, niin lähtöpisteitä jaetaan äidinkielestä ja neljästä muusta aineesta. Taulukon pisteytyksestä löydät humanistisen nettisivulta. Humanistiseen ja moneen muuhun haettaessa ei ole mitään väliä, minkä reaalin olet kirjoittanu eli se, että et ole kirjoittanu historiaa ei haittaa yhtään. Moniin paikkoihin vaaditaan pääsykokeessa kuitenkin lukion tietoja kemian, matikan ja fysiikan osalta. Nämä poikkeavat muista aineista sillä tavalla, että itsenäinen opiskelu on vaikeaa ja toisille oikeastaan mahdotonta. Muiden reaalien tiedot pystyy kuka tahansa sisäistämään hetkessä itsenäisesti, mutta esim. fysiikan laskurutiinia ei parissa viikossa hankita. Siksi fysiikan, kemian ja pitkän matikan valitseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki ovet ovat vielä auki, kun taas ne pois jättämällä ei ole moneen paikkaan asiaa (ellet opettele jälkeenpäin itsenäisesti tai iltalukiossa)... Mut joo... Mee surffailee yliopiston sivuille ja lue parit hakuoppaat läpi niin valottuu asiat.

Hei! Jatko-opintoihin haettassa ei voi antaa yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka paljon aineen kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa ja saatu arvosana vaikuttaa yliopistoon pääsyyn. Yritän kuitenkin avata tilannetta muutamien esimerkkien kautta. 1) Esimerkkinä historia Esimerkiksi Joensuun yliopistoon historiaa opiskelemaan haettaessa ylioppilaskirjoitusten arvosanat pisteytetään niin, että erityinen painotus on äidinkielen arvosanalla ja pitkän oppimäärän arvosanoilla. Tässä ainereaalissa kirjoittamallasi aineella ei ole merkitystä. Löydät pisteytystaulukot ja tarkemmat tiedot ylipistojen hakuoppaista (esim. http://hakijapalvelut.joensuu.fi/). Jokaisella oppiaineella on omat hakumenettelynsä, joten kannattaa tarkistaa erikseen sinua kiinnostavat hakukohteet yliopistojen hakuoppaista. Esimerkiksi mainitsemasi historian opintoihin Joensuunyliopistossa valintaan vaikuttavat pisteet lasketaan yhteen ylioppilaskirjoitusten arvosanoista saatavat pisteet, joita voi saada maksimissaan 84 pistettä (historian ainereaalista ei saa pisteitä erikseen) ja pääsykokeiden pisteet, joita voi saada enintään 126 pistettä. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsykokeilla on enemmän painoarvoa. Kuitenkin suosittelen, että kirjoitat historian ainereaalin lukiossa, jos aiot hakea lukemaan historiaa. Pääsykoekirjat on paljon helpompi omaksua, jos sinulla on jo etukäteen tietoa ja aineen sanastoa aiemmin opittuna päässäsi. Muistathan, että ylioppilaskirjoituksiin osallistuaksesi sinun on luettava ainakin kurssiin liittyvät pakolliset kurssit. 2) Esimerkkinä fysiikka Joissakin aineissa, kuten matematiikassa ja fysiikassa on käytössä ns. suoravalinta. Se tarkoittaa sitä, että yliopistoihin otetaan opiskelijoita pelkästään fysiikan tai matematiikan ylioppilaskirjoitusten arvosanan perusteella. Esim. jos kirjoitat mangan fysiikasta tai matematiikasta pääset suoraan opiskelemaan fysiikkaa. Kannattaa jälleen tsekata aineet ja yliopistot erikseen. Lyhyesti Kurssivalinnat vaikuttavat siihen, mitä aineita voit kirjoittaa ylioppilaskokeissa. Ylioppilaskokeiden yhteispistemäärä vaikuttaa usein enemmän kuin yksi ainereaalin arvosana. Matemaattisissa aineissa voi olla käytössä suoravalinta, jolloin voit päästä opiskelemaan aineita ilman pääsykokeita, jos ylioppilaskirjoitukset menevät tarpeeksi hyvin. Kannattaa mennä juttelemaan oman opinto-ohjaajasi kanssa, jos kurssivalinnat tuntuvat hankalilta. Kannattaa myös hankkia sinua kiinnostavien yliopistojen hakuoppaat. Useimpien yliopistojen hakuoppaat löytyvät netistä, ja niitä saa myös tilattua kotiin. Oma mielipiteeni on, että sinua kiinnostavien aineiden valinta on aina järkevää, sillä kiinnostuksen mukaanhan valitset tulevan jatkokoulutuspaikkasikin, eikö niin? Kiinnostavista aineista jaksat lukea syventävätkin kurssit ja siten saat paremmat arvosanat ylioppilaskirjoituksissakin. Lopuksi: Tsemppiä sinulle lukio-opintoihisi! Jatkokoulutusten kiemurat voivat tuntua hankalilta, mutta olen varma, että asiat selkenevät pikkuhiljaa, kunhan omat suunnitelmasi selkeytyvät.

Hei! Sinun kannattaa tutustua kunkin yliopiston nettisivuihin ja ottaa asioista selvää etukäteen. Yliopistojen valintakriteerit voivat muuttua vuosittain. Kriteerit vaihtelevat myös eri yliopistojen välillä. Historiaa voi hyvinkin päästä opiskelemaan, jos lukee hyvin pääsykokeisiin ja omaa vähintään keskitason ylioppilastodistuksen. Joillekin tietyille aloille vaaditaan, että on opiskellut lukiossa esimerkiksi pitkän matematiikan, pitkän fysiikan ja/tai kemian. Toivottavasti tämä selvensi asiaa! Et mainitse minkä ikäinen olet tai oletko jo aloittanut lukio-opintosi. Mene ihmeessä keskustelemaan koulusi opinto-ohjaajan kanssa. Jos et tällä hetkellä opiskele, saat asiantuntevaa ohjausta myös esimerkiksi työvoimatoimistoista.