mikä neuvoksi: illalla rauhoitutaan sohvalle,lapsi juo maitoa sylissäni,ja on sen näköinen että kohta simahtaa. no, vien hänet sänkyynsä,hän pysyy makaamassa ehkä 3sek. sitten lähtee konttaamaan pinnasängyn päätyyn ja nousee seisomaan. laitan uudestaan makaamaan,ja taas se nousee ylös.ei auta silittelyt kun ei pysy paikaallaan. jos otan syliin ja yritän rauhoitella,alkaa itku.jos otan viereen sänkyyn pötköttämään alkaa pyöriminen.ja konttailu. jos jätän yksin sänkyyn ja lähden huoneesta,siellä alkaa joko itku tai sitten se ravaaminen ja tutkiminen jatkuu. tää on tosi ärsyttävää kun tuossa pari kuukautta sitten meni pitkän aikaa tosi hyvin toi nukkumaan meno,sillon kun otettiin käyttöön toi "unimaidolla" rauhoittuminen,silloin sen vaan sai kantaa sänkyyn ja uni tuli saman tien. mikä NYT on niin vaikeeta?? niin ja yks ongelma vielä tää meidän vekkuli vielä syökin 1-2 krt yössä. antakaa vinkkejä..
miten 1vuotiaan saa nukkumaan
?????
131054
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tassuhoito: http://vanhemmat.mll.fi/hoivaan_ja_kasvatan/uni/uni_tassu.php
ja mennään kans nukkumaan niin, että maito juodaan sylissä (meillä tosin lapsen huoneessa, jotta saa heti sänkyyn!) ja sitten siitä pöpperössä siirretään omaan sänkyyn ja toivotellaan hyvät yöt. Ja toimii!! MUTTA, olen huomannut, että silloin kun neitimme on nukkunut toiset päiväunet vielä iltapäivällä (normaalisti nukkuu 11.30-13.30)tai noi yhdet venyy yli 14, nukkumaanmeno on hankalampaa. Eli lapsi ei ole tarpeeksi väsynyt illalla. Mihin aikaan teillä nukutaan päikkärit? Yhet vai kahdet? Meillä helpottui myös iltanukahtaminen, kun siirryttiin noihin yksiin päiväuniin!! =)
unipussi on meillä rauhoittanut aavistuksen nukahtamista ja nukkumista.. toinen juttu, jätä yösyötöt pois, äkkiä laps oppii, että iltamaidon jälkeen saa aamupalan..
Kokeilepas antaa lapses touhuta sängyssä. Meillä 1,7 v tyttö ja se möyrii aikansa sängyssä ja sitten nukahtaa. Joskus täytyy olla vierellä. Oon ottanu vasta sitten syliin, jos kovin itkeskelee. Kun rauhoittunut niin heti takaisin sänkyyn. Meillä myös silittely auttaa. Jos oot vierellä niin älä huomioi mitenkään (ellei itke), ei puhetta ei silmiin kattomista. Niin ja tohon yösyömiseen. Meillä söi tissiä reilu yks vuotiaaksi. Lopetettiin kerta laakista tissittely ennen nukkumaan menoa että yöllä (päivällä vielä söi tissiä muutaman kk). Jokuset itkut itkettiin. Mutta saatiin tilalle kunnon yöunet ja päivällä hyvin syövä vekara :) Meillä autto yösymisen lopettamiseen päätös, että yöllä ei enää syödä ellei olla kipeitä. Ja päätöksestä pitää pitää kiinni. Tsemppiä teille kovasti!
Meillä otettiin joskus vähän alle yksivuotiaana nukahtamisvaikeuksien vuoksi selkeät iltarutiinit käyttöön. Eli puuro samaan aikaan illalla, sitten pesulle ja lopuksi kirjojen lukemista ja katselua lapsen sängyn vieressä sylikkäin. Katsotaan muutama kirja, sitten sänkyyn ja vielä siellä luetaan yksi kirja. Sitten sanotaan hyvää yötä ja silitellään lasta. Kesti muutaman kuukauden ennen kuin lapsi omaksui rutiinin täysin ja aluksi otettiin välillä syliin koska itketti. Nyt kuitenkin omaksunut systeemin täysin ja hyörii ja pyörii kyllä sängyssä ennen nukahtamista, mutta nukahtaa sinne lopulta. Meillä ollaan vielä sängyn vieressä kunnes lapsi nukahtaa, mutta kaipa tuostakin voi opettaa pois jos ja kun jaksaa. ;-) Meillä ainakaan nukuttamisessa ei ollut aiemmin mitään helppoa tietä. Tämänhetkiseen helppoon tilanteeseen joutui näkemään paljon vaivaa, mutta se todellakin palkitsi lopulta. Meillä myös 1-vuotias vielä söi yöllä, mutta tuolloin se lopetettiin niin, että lasta vaan lohdutettiin muilla keinoilla yöllä eli sylissä tai sitten otettiin vanhempien viereen nukkumaan.
Meillä ei ole ollut näitä ongelmia, koska meillä ei ole ollut pinnasänkyä koskaan käytössä. Lapsi on siis aina nukkunut parisängyssä, sänky työnnettynä nurkaan. Nukkuu siellä seinän puolella. Jalkopäädyssä on pinnasänky sivuvaununa, joka lähinnä toimittaa laidan virkaa. Illalla on aina ollut iltarutiinit. Sen jälkeen käydään YHDESSÄ MAATE parisänkyyn. On kausia, jolloin touhottaa ja konttaa, mutta ei koskaan itke eikä protestoi. Kun sänkyyn on kerran menty, sieltä emme koskaan nouse pois. Ei juttelua ei mitään muutakaan. Muutama unilaulu ja sitten äiti vain makaa hiljaa vieressä. Aika pian lapsikin siinä vohotettuaan malttaa käydä makuulle viereeni ja nukahtaa helposti. On nyt yli 2 vuotias ja tämä tapa toimii meidän perheessä hyvin. Illalla jää tosi hyvin aikaa olla miehen kanssa olohuoneessa, koska iltaunille käynti sujuu niin hyvin. Ei ole mitään nukutusrumbia tai juoksuja. Eikä niitä tule. Mun mielestä tän ikäisten ei kuulu osata nukahtaa yksin. Jos alkaa itkee ja huutaa kun poistut, pitää olla paikalla, kunnes lapsi just nukahtaa. Jotkut lapset nukahtaa yksin hyvin ilman huutoja, mutta useimmat ei.
Munkaan mielestä ei tarvitse pienen lapsen osata vielä yksin nukahtaa, mutta ei vanhempien myöskään tarvitse mennä samaan aikaan nukkumaan lapsen kanssa. Jos ei siis itse halua. Eli en näe mitään pahaa siinä että nukuttaa lapsen omaan sänkyynsä, jotta vanhemmillakin olisi omaa ja yhteistä aikaa illalla. Toki tämä vaatii enemmän panostusta kuin vanhemman viereen nukuttaminen (meillä ainakin), mutta on vaivan arvoista.
Siis mä kirjotin ton, että meidän lapsi nukutetaan mun viereen parisänkyyn ja nukkuu siellä hyvin läpi yön. Jäi mainitsematta, että kun lapsi on nukahtanut, minä nousen ylös vielä olohuoneeseen 2-3 tunniksi miehen kanssa. Meillä nimenomaan on sitä yhteistä aikaa miehen kanssa joka ikinen ilta viikossa, koska aikaa ei kulu nukutustaisteluun tai sängystä-pois-sänkyyn-takaisin rumbaan. Kun mennään sänkyyn, sinne kanssa me jäädään, maataan vierekkäin lapsen kaa siinä. Ilman itkuja ja taisteluja nukahtaa aika nopeasti, koska luulee, että mäkin käyn siihen nukkumaan. Ei ole mitään, mitä vastaan taistella, koska siinä on niin mukavaa. Meille jää siis ruhtinaallisesti aikaa miehen kaa toisillemme, kun lapsi on nukahtanut. Ollaan näin toimittu alusta saakka ja toimii hyvin. Lisäksi kaikki yöt saadaan nukkua tosi hyvin, koska lapsi ei herätä öisin, ei itke eikä huuda (sitä tekisi, jos olisi omassa huoneessa). Ja seksiä emme siis koskaan ole harrastaneet sängyssä, vaan olohuoneessa sohvalla peiton päällä. Eli ei vaikuta lapsen parisängyssä nukkuminen pätkääkään meidän seksielämään. Tämä tyyli sopii meille ja toimii hyvin.
Vastaan vielä, eli kirjoitin tuon viestin johon kommentoit. Meillä tuollainen ei olisi onnistunut koska lapsi liikkuu unissaan niin paljon. Ja oikeastaan meidän toimintatapa lähti siitä, että nukutettiin viereen ja lapsi havahtui aina kun olin nousemassa siitä pois, joka siis tarkoitti sitä että minun piti todellakin mennä nukkumaan samaan aikaan lapsen kanssa eikä yhteistä aikaa miehen kanssa ollut. Lisäksi lapsi tosiaan pyörii unissaan enkä mitenkään uskaltaisi häntä jättää laidattomaan parisänkyymme ilman että jompikumpi vanhemmista toimii laitana. ;-) Mutta ehkä pointtini juuri olikin se, että kukin toimikoon tyylillään, yhtä ja oikeaa tapaa ei ole vaan jokaisen on löydettävä omalle lapselle, omalle perheelle ja omaan tilanteeseen sopiva tapa. Ja sen oman tavan löytämisessä ei auta muu kuin kokeileminen...
Kukin toimii tyylillään. Kannattaa jokaisen perheen ennakkoluulottomasti kokeilla, mikä sopii. Jos lapsi huutaa ja itkee joka yö omassa huoneessa eikä vanhemmat saa siksi nukuttua tai täysiä öitä, voisi olla paikka miettiä nukkumisjärjestelyjä uudelleen. En mäkään jättäisi ilman laitoja lasta sänkyyn. Odotan niin kauan, kunnes lapsi unessa, ei enää herää kun nousen ylös ja saamme koko illan aikaa miehen kaa olkkarissa. Ison sängyn saa toimivaksi ja turvalliseksi, kunhan siitä tekee sellaisen. Meillä on erittäin matala japanilaistyyppinen sänky (pudotusta noin 20 cm). Sänky on työnnetty nurkkaan, joten pääpääty ja pitkä sängyn reuna ovat täyssuojattuja, kun laitana toimii siis seinä. Jalkopäädyssä on avonainen pinnasänky, toimittaa laidan virkaa. Toinen pitkä sivusta, siinä on laidat tehtynä. Lapsi oppi 11 kk iässä tulemaan yhdestä vapaasta kolosta peppu edellä alas. Se kolo tukitaan tyynyllä, kun en ole sängyssä.
meillä! Ihan kuin olisin itse kirjoittanut!
Meillä tyttö 1v ja 1 viikko. Jos ei ole tarpeeksi väsynyt kun laitan omaan sänkyyn, pomppaa seisomaan kuin vieteri heti kun laitan hänet alas. Voi nousta useita kymmeniä kertoja... Nykyää juotan maitoa meidän sängyssä ja usein siihen vierelle nukahtaakin. Heti kun nukahtanut kannan omaan sänkyyn eikä juuri koskaan herää. Nukkuu sitten aamu kuuteen saakka kertaakaan heräämättä.
Tämä on ihan normaali lapsen kehitysvaihe. On niin innoissaan kun pääsee ylös ja kevellen kulkemaan, että haluaa harjoitella näitä taitoja vasyneenäkin...
Sohvalla maidon jälkeen näyttää uniselta, mutta sängyssä alkaa heti leikkiminen. Annan pojan rauhassa leikkiä unilelulla tai autolla ja sitä kestää n.15min. Laittaa itse lelut pois ja asettuu nukkumaan. Tämä tapahtuu jokainen ilta eikä siinä ainakaan meillä ole ollut mitään haittaa. Kiva katsella pienen leikkiä ja loikoilla sängyssä.
Tuo yösyöttä on kyllä ikävämpi juttu kun lapsikin on jo vuoden. Oletko kokeillut vain kääntää lapsesi toiselle kyljelle tai antaa hörpätä vähän vettä? Viereen ottaminenkin voi tehdä lapselle olon turvalliseksi ja saada nukkumaan paremmin. Onko teillä makuuhuone pimeä? Pimennysverholla saa lapsen helposti oppimaan vuorokauden rytmit ja milloin nukutaan. Meillä yösyöttö jäi kokonaan pois 5,5kk ikäisenä ja silloinkin oltiin vain imetyksen varassa.
Laitan pojat sänkyihinsä ja maidot juodaan siellä. Toinen poika pitää itse pulloa ja toisen pulloa mun täytyy pitää, kun ei itse suostu pitämään, vaikka kyllä osaisi. ;) Heti, kun maidot on juotu, annan tutit tilalle ja menen itse omaan sänkyyni köllöttelemään (muka nukkumaan). Muutaman kerran pojat nousevat sängyissään tarkistamaan, että oon paikalla ja pian nukahtavat.
Aikaisemmin istuin sänkyjen vieressä niin kauan, että nukahtivat, mutta sitten toinen pojista alkoi esittää kaikenlaisia temppujaan sängyssä eikä rauhoittunut ollenkaan, joten täytyi keksiä uusi systeemi nukuttamiseen, joka on nyt toiminut.
Aiemmin meillä oli myös tuota jatkuvaa ylös nousemista sängyissä ja kontattiin/möngittiin pitkin sänkyjä.. Muuten annoin mönkiä siellä niin paljon kuin tahtoi, mutta aina jos aikoi nousta seisomaan laitoin takas makuulle. Voit uskoa, että välillä oli aika hermoja raastavaa, kun kumpikin vuorotellen nousi ylös!;) Nykyään, kun oon myös "nukkumassa", nousevat kyllä toisinaan seisomaan, mutta menevät samantien uudestaan makuulle.
Myös päikkärien kesto ja se koska ne on nukuttu vaikuttaa tosi paljon siihen miten nukkumaanmeno sujuu.