Hei. Miten onnistuu 10 gigan suuruisen ohjelman siirto dvd-soittimen kovalevyltä 4,7 gigan dvd-levylle? Suurempiahan ei ole. Kyseessä Sonyn tallentava kovalevyllinen dvd-soitin RDR-HXD-895. Kaikki alle 4,7 gigan suuruiset ohjelmat dvd-tallennin polttaa itse. Pitääkö ohjelma pakata?
Kovalevyltä dvd:lle?
kelpokamera
12787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Saahan sitä DVD:lle vaikka 10 tuntia materiaalia, mutta kyllä on kuvakin sitten sitä ihteään. Eli pakkohan se on pakata uudelleen. Uudelleen pakattaessa kesto ratkaisee laadun, jos laitat alle puolitoista tuntia per levy niin se on ihan hyvä, pari tuntia niin pakkaus alkaa jo näkyä ja tästä enemmän niin katselu on jo tuskaa. Tallentavan DVD:n kanssa voi olla myös rajoitteita, miten paljon materiaalia saa yhdelle levylle. Esimerkiksi tuota puoltatoista tuntia ei välttämättä saa tallennettua optimoidusti, vaan tallennin tallentaa samalla laadulla kahteen tuntiin asti ja sitten taas huonommalla laadulla siitä eteen päin. Tietokoneella kun tekee levyn niin se hyödyntää aina koko tallennustilan ja tekee parhaan mahdollisen kuvanlaadun eli esim. puolitoista tuntia voi olla kokonainen DVD-R hyvällä bittinopeudella. Mitäpä, jos jakaisit ohjelman kahdelle levylle?
Kiitos vastauksesta. Mutta kuinka tapahtuu ohjelman "kierrätys" tietokoneen kautta? Kuinka siirrän ohjelman tietokoneelle dvd-tallentimelta? Molemmissa on hdmi-paikat. Kytkin ne eilen paikoilleen, mutta signaalia ei löydy. En saa kuvaa näkymään tietokoneen ruudulla tallentimen kovalevypuolelta eikä koneeseen laitettu dvd-elokuvakaan näy. Voiko pulma olla näytönohjaimessa?
Jos tallentimessa ei ole USB- tai firewire liitäntää tietokoneelle, niin sitten ei varmaan kannata siirtää niitä lainkaan. Käytännössä ainoa tapa olisi joku videodigitoija, mutta tässä on se huono puoli että siirto tapahtuu analogisesti ja kuvan laatu huononee hyvin herkästi liikaa (riippuen kaappauslaitteesta). Lisäksi homma menee sen verran hitaaksi, ettei se enää aja asiaansa. Ehkä tässä tapauksessa on ainoa tapa tehdä tallentimen avulla kaksi levyä ja tallentaa ne parhaalla mahdollisella laadulla, mihin tallennin pystyy (eli mahdollisimman vähän videota/levy).
Erikoinen juttu, sillä Verkkokauppa.comissa just yksi myyjä totesi, että netistä pitäisi olla ladattavissa dvd-shrink-ohjelma, jolla siirron pitäisi kuulemma onnistua tietokoneen kautta. Tiedä sitten.
Eipä tainnut myyjä tietää mitään. DVD-shrink-ohjelma ei ole tarkoitettu kovalevytallenteiden siirtämiseen DVD:lle. Sillä pystyy helposti rippaamaan kaupallisia DVD-levyjä ja "kutistaa" ne niin pieniksi, että mahtuvat yksikerroslevylle, koska se pakkaa kuvaa ja sen avulla voi jättää ylimääräiset audio-raidat ja extrat pois. Itse tallennus pitää kuitenkin tehdä esim Nerolla. Ohjelma taitaa olla nykyään laiton, koska sen avulla voi kiertää kopiosuojaukset ja aluekoodit. Sitä ei voi ladata edes ohjelman "viralliselta" web-sivulta (www.dvdshrink.org) ko. syystä.
Mutta on kyllä aika kummallista, että kovalevylle tallennettuja yli 4,7 gigan ohjelmia ei pysty korkealla laatutasolla siirtämään dvd:lle! Vai jäikö multa nyt jotain huomaamatta? Katsoin juuri tallentimesta niin kaikki elokuvat ja jalkapallo-ottelut liikkuvat siellä 8-10 gigan tasolla.
Tallennin pakkaa ilmeisimmin datan uudelleen ja käyttää korkeaa bittivirtaa, jottei kuva huononisi paljoa. Ehkä ei kannata liikaa miettiä laisinkaan noita gigatavuja, vaan tallenteen kestoaikaa ja jakaa se levyille sen mukaan. Eli esimerkiksi yli kahden tunnin mittaiset tallenteet useammalle levylle jne.
Hankin joitakin vuosia sitten kiintolevytallentimen ja aloin keräämään dvd-kirjastoa. Alun kokeilujen jälkeen huomasin että yli viiden tunnin tallenteilla alkoi näkyä jo niin paljon häiriöitä että se rupesi haittaamaan katselua. Niinpä sovin itseni kanssa että en tallenna yli neljää tuntia levylle. Jos ihminen näkee yli kahden tunnin tallenteissa tuskallisessa määrin häiriöitä niin sitä voi pitää jo jonkinlaisena sairautena joka rajoittaa elämää. Eihän sellainen ihminen pysty katsomaan esimerkiksi televisiota ollenkaan. Silloin kiinnitetään huomiota niin mitättömiin asioihin ettei niillä ole käytännön elämän kannalta mitään merkitystä. Tulee hakematta mieleen tarinoiden hifihörhöt jotka jotka laittoivat satoja tuhansia markkoja äänentoistolaitteisiin ja kuuntelivat sitten siniaaltoa. Se soi puhtaasti. Tai enhän minä tiedä kun en tallenna tietokoneella että kuinka surkeaa jälkeä se tekee mutta ainakaan tuollaisen kiintolevytallentimen polttamassa kahden elokuvan levyssä ei ole mitään moittimista. Paitsi ehkä sisällössä mutta se ei ole tekniikan vika.
Kyllä ne häiriöt näkyy kunnon vehkeillä. Jos kuvalla on leveyttä esim. 2 metriä tai enemmän niin siinä erottuu jo ostetuistakin levyistä eri studioiden tekeleet aika selvästi, siis ihan alkuperäiset ostetut levyt ei kotipolttoiset. Mutta nämä on tietysti makuasioita. Toisten mielestä YouTuben suttuiset kamerakännykkävideot ovat laadukkaita, mutta ehkäpä kaltaisesi henkilöt eivät ole koskaan nähneetkään kunnon kuvaa.
"Kyllä ne häiriöt näkyy kunnon vehkeillä". Jep. Niinhän se on. Ja jos ei näy niin hankitaan piru vieköön vielä paremmat laitteet ja mennään vielä lähemmäs katsomaan niin että varmasti näkyy. Eikö niin? Edelleen sitä mieltä että siinä keskitytään lillukanvarsiin. Kyllä kaltaiseni henkilöt mukaanlukien minä itse ovat nähneet kunnon kuvaa. Itselläni ei ole tosin kuin puolisentoista metriä leveä kuva ja kyllä siitä häiriöt erottaa jos haluaa. Mutta miksi haluta? Niistä ei kuitenkaan pääse täysin eroon ennen kuin keksitään jotain mullistavaa, nykytekniikoilla ei. Eikö häiriöiden tutkimisen sijaan pitäisi keskittyä ohjelmien sisältöön? Vaan jos kaltaistesi henkilöiden harrastamassa ohjelmatuotannossa ei ole sisältöä, pelkkää audiovisuaalista tekniikkaa vain. Eli, kuten totesit. Makuasioita, yhdelle merkitsee yksi ja toiselle toinen asia ja niistä kiistely on loppujen lopuksi p:n jauhantaa.
jos on 8,5 gigan DL DVD-R tai DL DVD R kaksikerroslevy...
Ei kai se ole kiellettyä nauttia elokuvasta vielä senkin jälkeen, kun siitä ei enää voi tehdä aidosti elokuvateatterissa. Katsotaan kotona DVD:ltä tai BluRaylta. Sehän on vain yksi tapa nauttia elämästä pari tuntia, vaikkapa raskaan työpäivän päätteeksi. Terveellisempääkin kuin viinan juonti. Kun tehdään itse omia levyjä, kannattaa niiden laatuun panostaa kun ei sitä tiedä koska kenellekin sattuu mahdollisuus hankkia kunnon kotiteatterivehkeet. Voihan sitä voittaa vaikka lotossa. Sen jälkeen aiemmin ryssitty huonosti tehty työ saattaa jopa harmittaa. Maailma menee myös HD-suuntaan aika voimakkaasti. Ei tiedetä, millaisilla vehkeillä näitä tämän päivän tallenteita vielä joskus katsotaan, nehän säilyvät jopa kymmeniä vuosia. Kannattaa tehdä huolellista työtä nyt, niin voi olla tyytyväinen joskus tulevaisuudessa. Varsinkin kaikki omatekoiset videot huolella talteen, niitähän ei voi myöhemmin ostaa kaupasta HD-versiona enää koskaan, vaan laatu on tasan sitä millaiseksi sen tänä päivänä tekee.