Koulun oikeuksista rajoittaa oppilaan......

...oikeuksia kotimatkalla ja siirtyessä toisesta oppirakennuksesta toiseen.
Siis missä kulkee koulun velvollisuus, tai paremminkin oikeus rajoittaa oppilaan liikkumista ja esimerkiksi poikkeamista kotimatkalla sijaitsevaan kauppaliikkeenseen, kioskiin jne.
Siis 13- vuotiaan lapseni koulussa uhataan kahden tunnin jälki-istunnolla,eikä pelkästään uhata vaan myös sovelletaan käytännössä, jos tämä poikkeaa kotimatkalla kauppaliikkeessä, eikä kuulemani mukaan sillä ole mitään merkitystä, vaikka olisin itse antanut lapselle tehtäväksi tuoda kotimatkalla kaupasta itselleni vaikkapa kilon makkaraa.
Samoin on juttu jos tämä tavataan koulurakennusten välisellä 400m välimatkalla sijaitsevalla huoltoasemalla, ostamassa itselleen vaikkapa suklaata, tai hakemassa minulle autooni esimerkiksi ajovalopolttimon. Siis taas kaksi tuntia jälki- istuntoa!!!!
Siis minähän en ymmärrä, etteikö lapseni voisi toimittaa omia tai antamiani tehtäviä myöskin koulumatkalla. Katsottakoon sitten vaikka niin,että koulun vastuu lapsestani päättyy juuri sillä hetkellä kun tämä astuu em. liikkeisiin sisään.
Siis eikö nykypäivän koululla ja niiden opettajilla ole muutakin tähdellistä tehtävää koulussaan opetustehtävien parissa?
Vai onko kysymys siitä,ettei ammattitaito muuhun riitä?
Siis summaten tämä juttu: missä kulkee koulun vapauden rajoittamisen rajat(jätin tahallani käyttämättä sanaa vapaudenriisto)????????
Ja millä asteikolla "vapausrangaistus" mitataan?
253440
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

>>>>Siis missä kulkee koulun velvollisuus, tai paremminkin oikeus rajoittaa oppilaan liikkumista ja esimerkiksi poikkeamista kotimatkalla sijaitsevaan kauppaliikkeenseen, kioskiin jne.

No johan. Ymmärtääkseni koulu saa rajoittaa koululaisten poistumista koulun alueelta koulupäivän aikana. Tämä perustuu tavanomaiseen käytäntöön. Tarkoitus on tietysti suojella lapsia ja mahdollistaa heidän valvontansa.

Mutta kotimatkalla? Käsittämätöntä. Kantele asiasta kunnan kouluasioista vastaaville tahoille. Ja viimekädessä yhteys oikeusasiamieheen.

Äänestä
  • .....arvaappa ystävä hyvä miten lastani kohdellaan opettajien taholta sen jälkeen?
    Sempä vuoksi haluaisin selkeän vastauksen, millaiseen Vapaudenmenetykseen lapseni voidaan (esim) yhden opettajan tai koulunjohtajan toimesta tuomita ja mitkä ovat ne säännökset joihin kyseiset "tuomiot" voisivat, tai voivat perustua.
    Ymmärrän hyvin,että elämme vielä yhteiskunnassa, jossa noudatetaan oikeusperiaatteita (nullum puena signe legen, tai miten se meni)ja koulullakaan ei käsittääkseni ole minkäänlaista oikeutta rikkoa sikaanikieltoa, vaikka 30- vuotta samaa ikivanhaa jo itsekin koulussaan oppinutta ajat sitten vanhentunutta "tiedon- mössöä" jauhaneet opettajat pelkäisivät lapsia houkuteltavan Esson baarissa opiskelemaan hampurilaisten syöntiin. "Varsinkin kun tänäänkin oli sellasta mössöä, ettei sitä syö susikaan".

    Äänestä

  • toopeko oon kirjoitti:

    .....arvaappa ystävä hyvä miten lastani kohdellaan opettajien taholta sen jälkeen?
    Sempä vuoksi haluaisin selkeän vastauksen, millaiseen Vapaudenmenetykseen lapseni voidaan (esim) yhden opettajan tai koulunjohtajan toimesta tuomita ja mitkä ovat ne säännökset joihin kyseiset "tuomiot" voisivat, tai voivat perustua.
    Ymmärrän hyvin,että elämme vielä yhteiskunnassa, jossa noudatetaan oikeusperiaatteita (nullum puena signe legen, tai miten se meni)ja koulullakaan ei käsittääkseni ole minkäänlaista oikeutta rikkoa sikaanikieltoa, vaikka 30- vuotta samaa ikivanhaa jo itsekin koulussaan oppinutta ajat sitten vanhentunutta "tiedon- mössöä" jauhaneet opettajat pelkäisivät lapsia houkuteltavan Esson baarissa opiskelemaan hampurilaisten syöntiin. "Varsinkin kun tänäänkin oli sellasta mössöä, ettei sitä syö susikaan".

    Peruskouluasetus 58 § sanoo asiasta

    "Oppilasta, joka ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti, voidaan kurinpitokeinoilla ojentaa.

    Oppilaan ojentamiseksi:
    1) opettaja voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi;
    2) johtaja tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon;
    3) johtaja voi antaa kirjallisen varoituksen.

    Jälki-istunnon valvojina toimivat opettajat ja tuntiopettajat. Jälki-istunto on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä samana päivänä kuin se määrätään."

    Oppilaan pitää noudattaa koulun järjestystä. Sitä rikkoessa voidaan ojentaa.

    Tästä kotimatka-asiasta pitäisi olla säännös koulun järjestyssäännössä. Silloin ojentaminen olisi muodollisesti mahdollista sen rikkomisesta.

    Pitäisin kuitenkin mainitunlaista järjestyssääntöä (jos sellainen olisi) laittomana, koska koululla ei voi olla oikeutta määrätä järjestyssäännöissään oppilaan käyttäytymisestä enää koulupäivän päätyttyä ja koulun alueen ulkopuolella.

    Äänestä

Perustuslaki takaa jokaiselle oppilaalle liikkumisvapauden. Tätä perusoikeutta oppilaat saavat iästään riippuen käyttää joko itsenäisesti tai vanhempiensa toimesta.

1) Kouluilla ei ole oikeutta määrätä, mitä oppilas tekee koulumatkalla. Tämä asia ei siis ole järjestettävissä koulujen järjestyssäännöillä. Vanhemmat puuttuvat asiaan kasvatuksen kautta. Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on siis se, että koululla on mennyt nyt vähän yli. Tilanne ei perustu lakiin.

2) 13-vuotias saa käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Koulut eivät lain mukaan voi järjestyssäännöissään määrätä, että koulualueelta ei saa poistua. Näin kuitenkin tehdään yleisesti. Lakiin tietenkin voitaisiin ottaa määräys, että ala-asteikäiset eivät saa poistua koulualueelta, jos koulu näin katsoo. Vastaava laki vanhempien lasten kohdalla ei menisi läpi, sillä se olisi perustuslain vastainen.

Äänestä
  • On hyvä että tuot esiin tässä yhteydessä perusoikeudet. Se on ehkä itse tapaukseen nähden kaukaa haettua, mutta perusoikeudet ovat toisaalta tärkeitä.

    >1) Kouluilla ei ole oikeutta määrätä, mitä oppilas tekee koulumatkalla. Tämä asia ei siis ole järjestettävissä koulujen järjestyssäännöillä.<

    Tästä olen samaa mieltä. Olisi erikoista, jos kouluviranomaiset päättäisivät, mitä tehdään koulupäivän jälkeen ja onko lapsen mentävä esim. iltapäivähoitoon. Nämä asiat kuuluvat vanhemmille.

    >2) 13-vuotias saa käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Koulut eivät lain mukaan voi järjestyssäännöissään määrätä, että koulualueelta ei saa poistua. Näin kuitenkin tehdään yleisesti.<

    Koulualueelta poistuminen ei ole yhtä selkeä asia. Koulun velvollisuus on suojata lapsia, jotka ovat heidän valvontaan annettu koulupäivän ajaksi. Jos lasten annettaisiin juosta ympäri kaupunkia, voisi tästä seurata koululle/kunnalle vahingonkorvausvelvollisuus, jos jotakin tapahtuisi.

    Myöskään ei ole oikein mielestäni sanoa, että 13-vuotias käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Alaikäinen on nimenomaisesti vanhempiensa vallan alainen ja koulu käyttää aika pitkälti juuri sitä samaa valtaa alaikäisiin, mitä vanhemmatkin käyttävät valvoessaan lastensa turvallisuutta.

    >Lakiin tietenkin voitaisiin ottaa määräys, että ala-asteikäiset eivät saa poistua koulualueelta, jos koulu näin katsoo. Vastaava laki vanhempien lasten kohdalla ei menisi läpi, sillä se olisi perustuslain vastainen.<

    Rajanveto ala-aste/yläaste tuntuu keinotekoiselta. Yläaste aloitetaan 12-vuotiaana yleensä. Tuo ikä ei anna lapselle juurikaan mitään lisäoikeuksia. 12 v lasta on kuultava joissakin lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuksiin kuuluvissa asioissa, mutta esim. puhevallan henkilöönsä liittyvissä asioissa lapsi saa vasta 15-vuotiaana. Ehkäpä siis vasta 15 v lapsen liikkumisvapauden rajoittamista voisi pitää lain vastaisena.

    Täysivaltaiseksi (perus)oikeuksiensa käyttäjäksi henkilö tulee vasta 18 vuotta täytettyään.

    Äänestä

  • Lakeija kirjoitti:

    On hyvä että tuot esiin tässä yhteydessä perusoikeudet. Se on ehkä itse tapaukseen nähden kaukaa haettua, mutta perusoikeudet ovat toisaalta tärkeitä.

    >1) Kouluilla ei ole oikeutta määrätä, mitä oppilas tekee koulumatkalla. Tämä asia ei siis ole järjestettävissä koulujen järjestyssäännöillä.<

    Tästä olen samaa mieltä. Olisi erikoista, jos kouluviranomaiset päättäisivät, mitä tehdään koulupäivän jälkeen ja onko lapsen mentävä esim. iltapäivähoitoon. Nämä asiat kuuluvat vanhemmille.

    >2) 13-vuotias saa käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Koulut eivät lain mukaan voi järjestyssäännöissään määrätä, että koulualueelta ei saa poistua. Näin kuitenkin tehdään yleisesti.<

    Koulualueelta poistuminen ei ole yhtä selkeä asia. Koulun velvollisuus on suojata lapsia, jotka ovat heidän valvontaan annettu koulupäivän ajaksi. Jos lasten annettaisiin juosta ympäri kaupunkia, voisi tästä seurata koululle/kunnalle vahingonkorvausvelvollisuus, jos jotakin tapahtuisi.

    Myöskään ei ole oikein mielestäni sanoa, että 13-vuotias käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Alaikäinen on nimenomaisesti vanhempiensa vallan alainen ja koulu käyttää aika pitkälti juuri sitä samaa valtaa alaikäisiin, mitä vanhemmatkin käyttävät valvoessaan lastensa turvallisuutta.

    >Lakiin tietenkin voitaisiin ottaa määräys, että ala-asteikäiset eivät saa poistua koulualueelta, jos koulu näin katsoo. Vastaava laki vanhempien lasten kohdalla ei menisi läpi, sillä se olisi perustuslain vastainen.<

    Rajanveto ala-aste/yläaste tuntuu keinotekoiselta. Yläaste aloitetaan 12-vuotiaana yleensä. Tuo ikä ei anna lapselle juurikaan mitään lisäoikeuksia. 12 v lasta on kuultava joissakin lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuksiin kuuluvissa asioissa, mutta esim. puhevallan henkilöönsä liittyvissä asioissa lapsi saa vasta 15-vuotiaana. Ehkäpä siis vasta 15 v lapsen liikkumisvapauden rajoittamista voisi pitää lain vastaisena.

    Täysivaltaiseksi (perus)oikeuksiensa käyttäjäksi henkilö tulee vasta 18 vuotta täytettyään.

    ....keskustelu kulkee hienosti asialinjalla ja kaikenkaikkiaan en siis olekkaan toope, sillä minusta on oikein,että koulu huolehtii tietyssä määrin lapseni kasvattamisesta ja ohjaamisesta yhteiskunnan pelisääntöjen noudattamiseen, mutta en saata hyväksyä selkeitä ylilyöntejä. Ylilyönneillä tarkoitan sitä,että kasvattaessani itse lastani noudattamaan selkeiden pelisääntöjen nuodattamista kotiasioissa ja suhteissa toisiin ihmisiin ja asioihin, joku toinen soveltaan kovin subjektiiviselta pohjalta ponnistavia rangaistussäännöksiä lapseeni.
    En ole kirjoittanut tätä alunalkaen syystä,että lastani olisi rangaistu, vaan siksi,että hän itse ihmettelee minulle miksi näin on.
    13- vuotias, joka on saanut kotikasvatuksen myötä reippaan mielen ja omaksunut minulta pelottoman tavan koputtaa ovelle, kuin ovelle, sekä esittämään asiansa asiallisesti aikuiselle tervejärkiselle ihmiselle pelkäämättä mitään, on nyt kokenut asian tilan vääryydeksi ja jopa hänen vapautensa obportuniseksi rajoittamiseksi.
    Rehellisyyden ja oikeudellisyydeen nimissä on kuitenki myönnettävä,että kyllähän siellä on joukossa vaikka millasta "sahuria", mutta ei liene syytä kuitenkaan tarpeettomasti rajoittaa asiallista käyttäytymistä poikkeuksien vuoksi, vaikkakin "lainsäädäntömme" onkin perusperiaatteessaan luotu normaali-ihmisen suojaamiseksi poikkeukselliselta toiminnalta.
    Ilmeisesti lapseni käymä koulu ei ole ainoa, jossa näissä pelisäännöissä on selkeitä ylilyöntejä, joten en pitäisi mitenkään pahana vaikkapa jokunen kouluhallinnon edustajakin lukisi tämän käydyn keskustelun ja ryhtyisi asianmukaisesti,sekä rakentavasti syventymään siihen.

    Äänestä

  • Lakeija kirjoitti:

    On hyvä että tuot esiin tässä yhteydessä perusoikeudet. Se on ehkä itse tapaukseen nähden kaukaa haettua, mutta perusoikeudet ovat toisaalta tärkeitä.

    >1) Kouluilla ei ole oikeutta määrätä, mitä oppilas tekee koulumatkalla. Tämä asia ei siis ole järjestettävissä koulujen järjestyssäännöillä.<

    Tästä olen samaa mieltä. Olisi erikoista, jos kouluviranomaiset päättäisivät, mitä tehdään koulupäivän jälkeen ja onko lapsen mentävä esim. iltapäivähoitoon. Nämä asiat kuuluvat vanhemmille.

    >2) 13-vuotias saa käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Koulut eivät lain mukaan voi järjestyssäännöissään määrätä, että koulualueelta ei saa poistua. Näin kuitenkin tehdään yleisesti.<

    Koulualueelta poistuminen ei ole yhtä selkeä asia. Koulun velvollisuus on suojata lapsia, jotka ovat heidän valvontaan annettu koulupäivän ajaksi. Jos lasten annettaisiin juosta ympäri kaupunkia, voisi tästä seurata koululle/kunnalle vahingonkorvausvelvollisuus, jos jotakin tapahtuisi.

    Myöskään ei ole oikein mielestäni sanoa, että 13-vuotias käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Alaikäinen on nimenomaisesti vanhempiensa vallan alainen ja koulu käyttää aika pitkälti juuri sitä samaa valtaa alaikäisiin, mitä vanhemmatkin käyttävät valvoessaan lastensa turvallisuutta.

    >Lakiin tietenkin voitaisiin ottaa määräys, että ala-asteikäiset eivät saa poistua koulualueelta, jos koulu näin katsoo. Vastaava laki vanhempien lasten kohdalla ei menisi läpi, sillä se olisi perustuslain vastainen.<

    Rajanveto ala-aste/yläaste tuntuu keinotekoiselta. Yläaste aloitetaan 12-vuotiaana yleensä. Tuo ikä ei anna lapselle juurikaan mitään lisäoikeuksia. 12 v lasta on kuultava joissakin lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuksiin kuuluvissa asioissa, mutta esim. puhevallan henkilöönsä liittyvissä asioissa lapsi saa vasta 15-vuotiaana. Ehkäpä siis vasta 15 v lapsen liikkumisvapauden rajoittamista voisi pitää lain vastaisena.

    Täysivaltaiseksi (perus)oikeuksiensa käyttäjäksi henkilö tulee vasta 18 vuotta täytettyään.

    "Jos lasten annettaisiin juosta ympäri kaupunkia, voisi tästä seurata koululle/kunnalle vahingonkorvausvelvollisuus, jos jotakin tapahtuisi."

    Tämä on hyvin yleinen ja holhoava perustelu, mutta silti väärä. Jos oppilas poistuu koulun alueelta esimerkiksi vanhemman luvalla, ei koulu vastaa vahingoista. Olisikin jo aika luopua moisesta vastuu-keskustelusta, sillä se ei ole nyt relevantti.

    Ongelma on siis yhä se, milloin oppilas voi ilman vanhempien lupaa poistua koulun alueelta. Tämä on siis ikäkysymys, joka lainsäätäjän tulisi päättää.

    "Täysivaltaiseksi (perus)oikeuksiensa käyttäjäksi henkilö tulee vasta 18 vuotta täytettyään."

    Tämäkään nyt ei perustu mihinkään. Lapsi saa käyttää perusoikeuksiaan esim. kehitystään vastaavasti. Aiheesta on kirjoitettu paljon esimerkiksi teoksessa "Perusoikeudet:Hallberg ym." Mitään 18-vuoden rajaa ei siis ole olemassa.

    Jos vanhempi telkeää 13v.lapsensa tämän huoneeseen, syyllistyisi vanhempi vapauden riistoon. Tämä ei välttämättä ole kaikkien mielestä moraalisesti oikein, mutta näin asia on järjestetty Suomessa tällä hetkellä. Lapsella on siis oikeus perusoikeuksiinsa vanhemman tahdon vastaisestikin.

    Äänestä

  • Lakeija kirjoitti:

    On hyvä että tuot esiin tässä yhteydessä perusoikeudet. Se on ehkä itse tapaukseen nähden kaukaa haettua, mutta perusoikeudet ovat toisaalta tärkeitä.

    >1) Kouluilla ei ole oikeutta määrätä, mitä oppilas tekee koulumatkalla. Tämä asia ei siis ole järjestettävissä koulujen järjestyssäännöillä.<

    Tästä olen samaa mieltä. Olisi erikoista, jos kouluviranomaiset päättäisivät, mitä tehdään koulupäivän jälkeen ja onko lapsen mentävä esim. iltapäivähoitoon. Nämä asiat kuuluvat vanhemmille.

    >2) 13-vuotias saa käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Koulut eivät lain mukaan voi järjestyssäännöissään määrätä, että koulualueelta ei saa poistua. Näin kuitenkin tehdään yleisesti.<

    Koulualueelta poistuminen ei ole yhtä selkeä asia. Koulun velvollisuus on suojata lapsia, jotka ovat heidän valvontaan annettu koulupäivän ajaksi. Jos lasten annettaisiin juosta ympäri kaupunkia, voisi tästä seurata koululle/kunnalle vahingonkorvausvelvollisuus, jos jotakin tapahtuisi.

    Myöskään ei ole oikein mielestäni sanoa, että 13-vuotias käyttää perusoikeuksiaan itsenäisesti. Alaikäinen on nimenomaisesti vanhempiensa vallan alainen ja koulu käyttää aika pitkälti juuri sitä samaa valtaa alaikäisiin, mitä vanhemmatkin käyttävät valvoessaan lastensa turvallisuutta.

    >Lakiin tietenkin voitaisiin ottaa määräys, että ala-asteikäiset eivät saa poistua koulualueelta, jos koulu näin katsoo. Vastaava laki vanhempien lasten kohdalla ei menisi läpi, sillä se olisi perustuslain vastainen.<

    Rajanveto ala-aste/yläaste tuntuu keinotekoiselta. Yläaste aloitetaan 12-vuotiaana yleensä. Tuo ikä ei anna lapselle juurikaan mitään lisäoikeuksia. 12 v lasta on kuultava joissakin lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuksiin kuuluvissa asioissa, mutta esim. puhevallan henkilöönsä liittyvissä asioissa lapsi saa vasta 15-vuotiaana. Ehkäpä siis vasta 15 v lapsen liikkumisvapauden rajoittamista voisi pitää lain vastaisena.

    Täysivaltaiseksi (perus)oikeuksiensa käyttäjäksi henkilö tulee vasta 18 vuotta täytettyään.

    Tällä hetkellä siis missään eduskunnan säätämässä laissa ei sanota, että kouluilla olisi oikeus rajoittaa oppilaidensa liikkumisvapautta järjestyssäännöllä.

    Oikeustieteessä on kuitenkin vakiintunut kanta, että perusoikeuden rajoitus on mahdollista vain eduskunnan säätämällä lailla.

    Kärjistäen voidaan sanoa, että jos ekaluokkalainen poistuu koulualueelta, ei hänelle voida antaa jälki-istuntoa, koska asiasta ei ole lakia.

    Esittämäni ongelma on se, että millainen laki voitaisiin edes säätää. Nyt tilanne on täysin vastoin perustuslakia.

    On totta, että kysymys on hyvin teoreettinen. Mutta yhteiskunnan oikeus rajoittaa yksilöidensä oikeuksia on isommassa kaavassa hyvin mielenkiintoinen. Selvät rajat on vedettävä. Ja ymmärrän, että maallikoiden mielestä on täysin turha säätää lakeja tällaisista asioista. Kysymys onkin mielenkiintoinen lähinnä juridiikan näkökulmasta,

    Äänestä

  • Minä kirjoitti:

    "Jos lasten annettaisiin juosta ympäri kaupunkia, voisi tästä seurata koululle/kunnalle vahingonkorvausvelvollisuus, jos jotakin tapahtuisi."

    Tämä on hyvin yleinen ja holhoava perustelu, mutta silti väärä. Jos oppilas poistuu koulun alueelta esimerkiksi vanhemman luvalla, ei koulu vastaa vahingoista. Olisikin jo aika luopua moisesta vastuu-keskustelusta, sillä se ei ole nyt relevantti.

    Ongelma on siis yhä se, milloin oppilas voi ilman vanhempien lupaa poistua koulun alueelta. Tämä on siis ikäkysymys, joka lainsäätäjän tulisi päättää.

    "Täysivaltaiseksi (perus)oikeuksiensa käyttäjäksi henkilö tulee vasta 18 vuotta täytettyään."

    Tämäkään nyt ei perustu mihinkään. Lapsi saa käyttää perusoikeuksiaan esim. kehitystään vastaavasti. Aiheesta on kirjoitettu paljon esimerkiksi teoksessa "Perusoikeudet:Hallberg ym." Mitään 18-vuoden rajaa ei siis ole olemassa.

    Jos vanhempi telkeää 13v.lapsensa tämän huoneeseen, syyllistyisi vanhempi vapauden riistoon. Tämä ei välttämättä ole kaikkien mielestä moraalisesti oikein, mutta näin asia on järjestetty Suomessa tällä hetkellä. Lapsella on siis oikeus perusoikeuksiinsa vanhemman tahdon vastaisestikin.

    >Lapsi saa käyttää perusoikeuksiaan esim. kehitystään vastaavasti. Aiheesta on kirjoitettu paljon esimerkiksi teoksessa "Perusoikeudet:Hallberg ym." Mitään 18-vuoden rajaa ei siis ole olemassa.<

    Valikoiva lukutapasi ihmetyttää. Minäkin pidän lapsen oikeuksien kasvamista lapsen kehitystason mukaisesti oikeana mallina lähestyä asiaa. Kirjoitin edellä: "Ehkäpä siis vasta 15 v lapsen liikkumisvapauden rajoittamista voisi pitää lain vastaisena." Tätä et näyttänyt lainkaan huomanneen. Se on mielestäni hyvä ikäraja tähän lapsen liikkumisvapausasiaan. Ja kyllä lain mukaan henkilö tulee täysivaltaiseksi 18-vuotiaana, kuten kirjoitin.

    Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta löytyy nykyisen lainsäädännön selkein ohje lasten kohtelusta.

    "Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

    Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää."

    Tästä periaatteellisesta ohjeesta saadaan johdettua vastauksia moniin kysymyksiin mitä tulee lasten kohteluun. Kirjoitat kärjekkäästi, että "Jos vanhempi telkeää 13v.lapsensa tämän huoneeseen, syyllistyisi vanhempi vapauden riistoon." Tällaista telkeämistä voisi varmastikin pitää yllä olevan lainkohdan hengen vastaisena. Lapsen tulee saada osakseen ymmärtämystä eikä lasta saa kohdella millään tavalla loukkaavasti. Kotiarestina tehty huoneeseen telkeäminen tuskin täyttää näitä vaatimuksia.

    Siis vaikka 13-vuotiaan lapsen telkeäminen huoneeseen on minunkin mielestäni lain vastaista, ei vapauden rajoittaminen koulussa siten, että lasten ei anneta poistua koulun alueelta, sitä ole. Edellä maimittujen toimien tarkoitus on täysin erilainen ja toteuttamistapa asteeltaan aivan eri luokkaa. Koulussa lapsia ei teljetä mihinkään vaan ainoastaan estetään poistuminen koulualueelta. Koulun rajoitusten tarkoitus on lasten suojeleminen.

    Sinäkin näyt ymmärtäneen, että asiassa on kyse siitä, milloin lapsi voi poistua koulusta ilman vanhempien lupaa. Juuri tämän seikan luulisi selkeästi osoittavan, mistä asiassa on kyse: vanhempien valvontavallan käyttämisestä, joka nyt on vain siirtynyt koulun tehtäväksi koulupäivän ajaksi. Asialle on siten olemassa oikeudellinen perusta.

    Äänestä

  • Lakeija kirjoitti:

    >Lapsi saa käyttää perusoikeuksiaan esim. kehitystään vastaavasti. Aiheesta on kirjoitettu paljon esimerkiksi teoksessa "Perusoikeudet:Hallberg ym." Mitään 18-vuoden rajaa ei siis ole olemassa.<

    Valikoiva lukutapasi ihmetyttää. Minäkin pidän lapsen oikeuksien kasvamista lapsen kehitystason mukaisesti oikeana mallina lähestyä asiaa. Kirjoitin edellä: "Ehkäpä siis vasta 15 v lapsen liikkumisvapauden rajoittamista voisi pitää lain vastaisena." Tätä et näyttänyt lainkaan huomanneen. Se on mielestäni hyvä ikäraja tähän lapsen liikkumisvapausasiaan. Ja kyllä lain mukaan henkilö tulee täysivaltaiseksi 18-vuotiaana, kuten kirjoitin.

    Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta löytyy nykyisen lainsäädännön selkein ohje lasten kohtelusta.

    "Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

    Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää."

    Tästä periaatteellisesta ohjeesta saadaan johdettua vastauksia moniin kysymyksiin mitä tulee lasten kohteluun. Kirjoitat kärjekkäästi, että "Jos vanhempi telkeää 13v.lapsensa tämän huoneeseen, syyllistyisi vanhempi vapauden riistoon." Tällaista telkeämistä voisi varmastikin pitää yllä olevan lainkohdan hengen vastaisena. Lapsen tulee saada osakseen ymmärtämystä eikä lasta saa kohdella millään tavalla loukkaavasti. Kotiarestina tehty huoneeseen telkeäminen tuskin täyttää näitä vaatimuksia.

    Siis vaikka 13-vuotiaan lapsen telkeäminen huoneeseen on minunkin mielestäni lain vastaista, ei vapauden rajoittaminen koulussa siten, että lasten ei anneta poistua koulun alueelta, sitä ole. Edellä maimittujen toimien tarkoitus on täysin erilainen ja toteuttamistapa asteeltaan aivan eri luokkaa. Koulussa lapsia ei teljetä mihinkään vaan ainoastaan estetään poistuminen koulualueelta. Koulun rajoitusten tarkoitus on lasten suojeleminen.

    Sinäkin näyt ymmärtäneen, että asiassa on kyse siitä, milloin lapsi voi poistua koulusta ilman vanhempien lupaa. Juuri tämän seikan luulisi selkeästi osoittavan, mistä asiassa on kyse: vanhempien valvontavallan käyttämisestä, joka nyt on vain siirtynyt koulun tehtäväksi koulupäivän ajaksi. Asialle on siten olemassa oikeudellinen perusta.

    En väittänykään, että koulualueelta poistumisen kielto ja vapauden riisto tulisi rinnastaa. Tarkoitukseni oli esittää, että lapsen oikeudet menevät esim. vapauden riistossa yli vanhempien tahdon. Monen mielestä vanhemmalla on oikeus teljetä oma 13v. lapsi tämän huoneeseen. Näin ei kuitenkaan ole. Tästä taitaa olla jopa KKO:n ratkaisu.

    Lisäksi en oikeastaan pohtinut, että tulisiko tällainen laki säätää, jonka nojalla oppilaita voitaisiin kieltää poistumasta koulualueelta.

    Tällä hetkellä tällainen laki kuitenkin puuttuu. Perusoikeusrajoitus on tehtävä nimen omaan eduskunnan säätämällä lailla. Väittämääsi oikeusperustetta ei siis ole ainakaan vanhimpien lasten osalta. Voidaan kyllä ajatella, että vanhempien vastuu siirtyy koululle nuorempien lasten kohdalla. Vanhemmat oppilaat voivat sitä vastoin poistua koulualueelta vastoin vanhempiensakin mielipidettä. Kyseessä ei siis ole "vanhempien valvontavallan käyttämisestä, joka nyt on vain siirtynyt koulun tehtäväksi koulupäivän ajaksi".

    Yhteenvetona voidaan sanoa, että noin yläasteikäisten lasten poistumista koulualueelta ei voida kieltää, koska eduskunta ei ole tällaista lakia säätänyt. Tällaista lakia mahdollisesti säädettäessä tulee ottaa huomioon esimerkiksi suhteellisuusperiaate. Samat lapset kuitenkin käyvät itsenäisesti harjoituksissa ja liikkuvat ympäri kaupunkia muutenkin itse. Suuri osa jopa viikonloppuöisin ja juhlatuulella. On siis hyvin arveluttavaa rajoittaa heidän perusoikeuttaan kouluaikana. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja, se tulee ottaa huomioon, kun asiaa miettii juridiikan silmin.

    Äänestä

  • Minä kirjoitti:

    En väittänykään, että koulualueelta poistumisen kielto ja vapauden riisto tulisi rinnastaa. Tarkoitukseni oli esittää, että lapsen oikeudet menevät esim. vapauden riistossa yli vanhempien tahdon. Monen mielestä vanhemmalla on oikeus teljetä oma 13v. lapsi tämän huoneeseen. Näin ei kuitenkaan ole. Tästä taitaa olla jopa KKO:n ratkaisu.

    Lisäksi en oikeastaan pohtinut, että tulisiko tällainen laki säätää, jonka nojalla oppilaita voitaisiin kieltää poistumasta koulualueelta.

    Tällä hetkellä tällainen laki kuitenkin puuttuu. Perusoikeusrajoitus on tehtävä nimen omaan eduskunnan säätämällä lailla. Väittämääsi oikeusperustetta ei siis ole ainakaan vanhimpien lasten osalta. Voidaan kyllä ajatella, että vanhempien vastuu siirtyy koululle nuorempien lasten kohdalla. Vanhemmat oppilaat voivat sitä vastoin poistua koulualueelta vastoin vanhempiensakin mielipidettä. Kyseessä ei siis ole "vanhempien valvontavallan käyttämisestä, joka nyt on vain siirtynyt koulun tehtäväksi koulupäivän ajaksi".

    Yhteenvetona voidaan sanoa, että noin yläasteikäisten lasten poistumista koulualueelta ei voida kieltää, koska eduskunta ei ole tällaista lakia säätänyt. Tällaista lakia mahdollisesti säädettäessä tulee ottaa huomioon esimerkiksi suhteellisuusperiaate. Samat lapset kuitenkin käyvät itsenäisesti harjoituksissa ja liikkuvat ympäri kaupunkia muutenkin itse. Suuri osa jopa viikonloppuöisin ja juhlatuulella. On siis hyvin arveluttavaa rajoittaa heidän perusoikeuttaan kouluaikana. Tarkoitus ei aina pyhitä keinoja, se tulee ottaa huomioon, kun asiaa miettii juridiikan silmin.

    Vielä siitä, että onko oikein antaa edes ala-asteella olevalle oppilaalle, joka käyttää perusoikeuttaan, jälki-istuntoa. Jos siis nyt vedotaan siihen, että vanhempien valvontavalta olisi siirtynyt kouluille.

    Mielestäni koulut eivät voi antaa edes tällöin jälki-istuntoa, sillä laissa ei ole tällaista rajoitusoikeutta mahdollistettu. Perustuslain mukainen menettely olisi ilmoittaa vanhemmille, että lapsenne ei suostu pysymään koulualueella. On vanhempien asia puuttua tähän. Asia on toinen, jos eduskunta tällaisen kannan ottaisi.

    Tällaista ilmoitusmenettelyä ei tietenkään käytettäisi yläasteella, sillä heillä on oikeus poistua.

    Äänestä

  • Minä kirjoitti:

    Vielä siitä, että onko oikein antaa edes ala-asteella olevalle oppilaalle, joka käyttää perusoikeuttaan, jälki-istuntoa. Jos siis nyt vedotaan siihen, että vanhempien valvontavalta olisi siirtynyt kouluille.

    Mielestäni koulut eivät voi antaa edes tällöin jälki-istuntoa, sillä laissa ei ole tällaista rajoitusoikeutta mahdollistettu. Perustuslain mukainen menettely olisi ilmoittaa vanhemmille, että lapsenne ei suostu pysymään koulualueella. On vanhempien asia puuttua tähän. Asia on toinen, jos eduskunta tällaisen kannan ottaisi.

    Tällaista ilmoitusmenettelyä ei tietenkään käytettäisi yläasteella, sillä heillä on oikeus poistua.

    Koululla on kuitenkin kouluaikana valvontavelvollisuus, ja sitä velvollisuutta ei voi millään vanhemman lupalapulla siirtää pois. Jos kouluaikana oppilas (olkoonkin yläasteikäinen) saisi poistua koulua alueelta, niin millä ihmeellä koulu pystyisi toteuttamaan sen valvontavelvollisuutensa. Samat vanhemmat, jotka vaativat suureen ääneen lapsilleen oikeutta poistua koulun alueelta, ovat aina ensimmäisinä vaatimassa opettajia ja koulua tilille jos sitten jotain tapahtuu. Sen on kokemus osoittanut.

    Äänestä

  • Vanhempi kirjoitti:

    Koululla on kuitenkin kouluaikana valvontavelvollisuus, ja sitä velvollisuutta ei voi millään vanhemman lupalapulla siirtää pois. Jos kouluaikana oppilas (olkoonkin yläasteikäinen) saisi poistua koulua alueelta, niin millä ihmeellä koulu pystyisi toteuttamaan sen valvontavelvollisuutensa. Samat vanhemmat, jotka vaativat suureen ääneen lapsilleen oikeutta poistua koulun alueelta, ovat aina ensimmäisinä vaatimassa opettajia ja koulua tilille jos sitten jotain tapahtuu. Sen on kokemus osoittanut.

    "Koululla on kuitenkin kouluaikana valvontavelvollisuus, ja sitä velvollisuutta ei voi millään vanhemman lupalapulla siirtää pois."

    Mihinköhän mahdat perustaa tämän? Et ainakaan lakiin. Nyt kyseessä on väittely, joka koskee asiaa puhtaasti juridisesta näkökulmasta. Tältäkin kannalta vielä hyvin teoreettisesti.

    Kertaukseksi se, että tuomioistuin arvioi vakuutusehtojen yms. mukaan, että onko oppilaan poikkeaminen koulumatkalla niin olennainen, että vakuutus ei tätä enää kata. Jos taas oppilas poistuu koulualueelta (eikä toiminta liity mitenkään koulunkäyntiin) ja loukkaa, niin vastuu siirtyy oppilaalle itselleen / vanhemmille. Tietysti voidaan edellyttää, että opettajan huomatessa ekaluokkalaisen lähtevän omin ehdoin liikenteeseen, tulee hänen toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän vuoksi olisikin selkeää, että ala-asteelta kukaan ei saisi ilman lupaa poistua. Valvonta helpottuisi. Ylä-asteella sääntö olisi toisinpäin ja perustuslain mukainen.

    Koulu voi pyrkiä antamaan suosituksia oppilailleen, että alueelta ei poistuta. Myös liikennekasvatus on paikallaan. Jälki-istuntoa ei kuitenkaan voida määrätä. Lainsäätäjä voisi toisaalta säätää lain, jonka mukaan koulut olisivat oikeutettuja rajoittamaan liikkumisvapautta. Tämän rajoituksen tehosteena voitaisiin käyttää myös jälki-istuntoa. Tällainen rajoitus vanhemmille oppilaille tai oppilaille, joilla on vanhemman lupa, olisi kuitenkin lähtökohtaisesti perustuslain vastainen, eikä tällaista lakia voitaisi säätää ainakaan normaalissa järjestyksessä.

    Äänestä

  • Minä kirjoitti:

    "Koululla on kuitenkin kouluaikana valvontavelvollisuus, ja sitä velvollisuutta ei voi millään vanhemman lupalapulla siirtää pois."

    Mihinköhän mahdat perustaa tämän? Et ainakaan lakiin. Nyt kyseessä on väittely, joka koskee asiaa puhtaasti juridisesta näkökulmasta. Tältäkin kannalta vielä hyvin teoreettisesti.

    Kertaukseksi se, että tuomioistuin arvioi vakuutusehtojen yms. mukaan, että onko oppilaan poikkeaminen koulumatkalla niin olennainen, että vakuutus ei tätä enää kata. Jos taas oppilas poistuu koulualueelta (eikä toiminta liity mitenkään koulunkäyntiin) ja loukkaa, niin vastuu siirtyy oppilaalle itselleen / vanhemmille. Tietysti voidaan edellyttää, että opettajan huomatessa ekaluokkalaisen lähtevän omin ehdoin liikenteeseen, tulee hänen toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän vuoksi olisikin selkeää, että ala-asteelta kukaan ei saisi ilman lupaa poistua. Valvonta helpottuisi. Ylä-asteella sääntö olisi toisinpäin ja perustuslain mukainen.

    Koulu voi pyrkiä antamaan suosituksia oppilailleen, että alueelta ei poistuta. Myös liikennekasvatus on paikallaan. Jälki-istuntoa ei kuitenkaan voida määrätä. Lainsäätäjä voisi toisaalta säätää lain, jonka mukaan koulut olisivat oikeutettuja rajoittamaan liikkumisvapautta. Tämän rajoituksen tehosteena voitaisiin käyttää myös jälki-istuntoa. Tällainen rajoitus vanhemmille oppilaille tai oppilaille, joilla on vanhemman lupa, olisi kuitenkin lähtökohtaisesti perustuslain vastainen, eikä tällaista lakia voitaisi säätää ainakaan normaalissa järjestyksessä.

    Miksi ala-asteella ja yläasteella pitäisi olla eri säännöt. Yhtä perustuslain vastaisia tai mukaisia ne kummassakin tapauksessa ovat. Pientä logiikkaa, kiitos.

    Äänestä

Asia on vähän monimutkaisempi kuin ensikuulemalta ajattelisi. Nimittäin koululainen on vakuutettu koulumatkoilla sattuvia haavereita varten koulun ( = kunnan, kaupungin) puolesta.

Kuka maksaa sairaanhoidon, jos koululainen jää koulusta tulomatkallaan auton alle rautakaupan edessä, josta isä on pyytänyt hakemaan vaikka uuden maalauspensselin. Rautakauppa ei normaalisti ole lapsen koulutien varrella. Siis nykyisessä holhousyhteiskunnassa pitää varautua kaikkeen eikä se, että koulu olisi automaattisesti maksumies, enää päde. Minä en ainakaan, jos olisin koulun edustaja, maksaisi penniäkään. Isillä toivottavasti on kakaroille vakuutus...

Äänestä
  • ...siis, että jos kehoitan lastani menemään mummulaan iltapäiväksi, joka on aivan toisessa suunnassa kuin kotimme, niin se tulkittaisiin muuksi kuin koulumatkaksi.
    Jos ja kun lapsella on normaali vakituinen koti iltapäivähoidossa mummulassa, niin se sinun mielestäsi ei olisi normaali "kotimatka"?
    Olen toista mieltä tästä jutusta!
    Se mitä tulee poikkeamiseen rautakauppaan joka olisi esim vain 100m päässä normaalista suorasta kotimatkasta ei kyläkään kyllä kaada vakuutusta mihinkään, sillä elävässä elämässä asioita tulkitaan hieman laveammin.
    En usko minkään vakuutuslaitoksen, vakuutusoikeuden tms. poistavan vakuutusturvaa ko. syystä.
    Nyt näyttää siltä,että Ope on pikkusen fakkiutunut tutkijankammioonsa ja kehoittaisinkin keskustelemaan esimerkinomaisesti opettamiensa lasten vanhempien kanssa esimerkinomaisesta tilanteesta.
    Kyllä minä sen ymmärrän,että lapsia pitää valvoa, mutta jääköön se nyt vaikka sen tupakinpolton valvontaan koulun aidantakana ja antakoon koulu elävän elämän soljua omaa tietään.

    ps. siellä on vanhoissa tuomarinohjeissa kappale: se mikä ei ole oikeus ja kohtuus älköön olko lakikaan!

    Äänestä

  • Vakuutusvastuulla kotimatkaa koskien ei ole mitään tekemistä itse asian eli sen kanssa, että saako koulu antaa määräyksiä koskien koulupäivän jälkeistä aikaa.

    Koululainen saa käyttää kotimatkansa/koulumatkansa ihan mihin itse haluaa ja mitä hänen vanhempansa edellyttävät.

    Sama pätee myös aikuisten maailmassa: työnantaja vastaa vahingoista, joita sattuu matkalla töihin ja töistä kotiin, mutta työnantaja ei voi antaa määräyksiä työntekijälle enää työajan päätyttyä.

    Äänestä

  • Lakeija kirjoitti:

    Vakuutusvastuulla kotimatkaa koskien ei ole mitään tekemistä itse asian eli sen kanssa, että saako koulu antaa määräyksiä koskien koulupäivän jälkeistä aikaa.

    Koululainen saa käyttää kotimatkansa/koulumatkansa ihan mihin itse haluaa ja mitä hänen vanhempansa edellyttävät.

    Sama pätee myös aikuisten maailmassa: työnantaja vastaa vahingoista, joita sattuu matkalla töihin ja töistä kotiin, mutta työnantaja ei voi antaa määräyksiä työntekijälle enää työajan päätyttyä.

    Jos siis sattuu onnettomuus, tutkitaan vakuutuksen ehtoja. Oppilas / vanhemmat voivat ottaa itse riskin siitä, että vakuutus ei enää pädekään. Mitään oikeudellista seuraamusta oppilaalle (jälki-istunto) ei voi seurata siitä, että hän poistuu koulualueelta.

    Kuten Lakeija sanoi, vakuutuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

    Ne sutor supra crepidam -
    Suutari pysyköön lestissään

    Äänestä

  • Minä kirjoitti:

    Jos siis sattuu onnettomuus, tutkitaan vakuutuksen ehtoja. Oppilas / vanhemmat voivat ottaa itse riskin siitä, että vakuutus ei enää pädekään. Mitään oikeudellista seuraamusta oppilaalle (jälki-istunto) ei voi seurata siitä, että hän poistuu koulualueelta.

    Kuten Lakeija sanoi, vakuutuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

    Ne sutor supra crepidam -
    Suutari pysyköön lestissään

    Peruskoululaissa sanotaan mm. että koulumatkalla sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Käräjillä tarvittaessa sitten ratkaistaisiin mikä kuuluu oppilaan koulumatkaan. Ehkä jälki-istunnon määrääminen koulumatkalla poikkeamisesta on liiallista, mutta minusta on kyllä paikallaan että koulu on selkeästi ilmoittanut mikä kuuluu koulumatkaan ja mikä ei. Kun oppilas on noudattanut koulumatkaan kuuluvaa reittiä kotiin saakka, loppuu tuo koulun ja yhteiskunnan vastuu tapaturmista. Jos oppilas sen sijaan poikkeaa koulumatkalla jonnekin muualle, niin kenen on vastuu.

    Olisit iloinen siitä, että lapsesi käy koulua jossa opettajat ovat noin tosissaan hänestä huolehtimassa. Minä ainakin olisin...

    Äänestä

...kummasti tämä lähtöasetelma, joka oli se,että onko koululla oikeus rajoittaa lapsen liikkumisvapautta koulupäivän jälkeen ja rankaisuoikeudesta perusteluineen.
Tuossa matkan varrella ovat Lakeija ja Minä käsitelleet asiaa ansiokkaasti ja asiapohjalta.Heidän kannanottonsa ovat olleet varsin selviä, joskin joitakin nyanssieroja tulkinnassa on havaittavissa ja se on aivan normaalia, kun keskustellaan vakavasti lainopillisista kysymyksistä. Etenkin, kun asia alkaa jo hipoa kansalaisen perusoikeuksia.
On siis käynyt selvästi ilmi,että koulun velvollisuudet loppuvat tontin rajalle ja sen jälkeen oppilas on enemmän tai vähemmän omalla tai vanhempien vastuulla, joten rangaistuksien määräämiseltä putoaa pohja pois.
Se,että koululaiset ovat vakuutettuja koulumatkan osalta ei liity millään lailla tähän kysymykseen.
Vakuutussuoja on aikanaan määritelty samoin lähtökohdin ja samoihin aikoihin kun työnantajan velvollisuudet työmatkan suhteen, joten annetaan nyt vaan puuron olla kattilassaan, eikä kaadeta velliä sekaan.
Elävässä elämässä tilanteet muuttuvat nopeasti ja selkeää formaattia ns. koulumatkasta on turha tässä alkaa muodostamaan pisteestä A pisteeseen B. Sillä se on noppologiaa, eikä työntekijäkään menetä vakuutussuojaansa käytännön elämässä käydessään työmatkalla kaupassa,joskin siitä voidaan kyllä vääntää kättä, jos ja kun jne....
Nyt toivoisin Teiltä kummaltakin(ilmeiset oikeusoppineet) Lakeija ja Minä selkeää formatisoitua yhtenäistä koostetta kannastanne alkuperäiseen asetelmaan, mikäli aikanne ja harrastuksenne suinkin riittää varsin perustavaa laatua olevan kysymyksen loppulausuman esittämiseen.

Äänestä
  • Alkuperäinen kysymys todellakin oli se, että miten lapsesi liikkumisvapautta voidaan rajoittaa kotimatkalla.

    Tähän asiaan kouluilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa.

    Jos siis käsket lapsesi menemään koulusta kodin sijasta mummolaan ja hän loukkaantuu, niin nousee esille kysymys, että onko kyseessä enää koulumatka. Korvataanko tällainen vahinko? Tämän ratkaisee tuomioistuin. Järkeevää ainakin olisi, että kotimatkaa tulkitaan laajasti, eli kotimatka mummolaan on myös kotimatka. Normaalit kaupassa käynnit ja muut toimet ovat mielestäni myös kotimatkaa. Jos taas lapsi menee huvipuistoon kotimatkalla, katkeaa luonnollisesti koulun /valtion korvausvastuu.

    Mutta nyt kyse ei ollut vastuusta. Jos siis olet valmis kantamaan vastuun vahingoista koulumatkalla, niin lapsesi voi hyvin poiketa matkalla vaikka huvipuistossa. Ei koulu voi määrätä, että koulusta mennään suoraan kotiin. Jälki-istunto tällaisesta poikkeamasta ei perustu Suomessa voimassaolevaan lainsäädäntöön.

    Äänestä

  • Onko koululla oikeus rajoittaa koululaisen vapautta siten, että kieltää lasta poistumasta koulun alueelta ja voiko tästä ojentaa jälki-istunnolla?

    Lähtökohta kouluviranomaisen oikeudelle rajoittaa koululaisen vapautta on vanhempien valvontavallassa lapsiinsa nähden. Lainsäädännössä on säädetty koulun oikeudesta ylläpitää järjestystä koulussa (perusopetuslaki).

    Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom.
    "Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

    Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella."

    Yllä siteeratun lain mukaan koulun järjestyssäännöt voivat koskea myös liikkumista koulun alueella. Tulkitsen tämän huomioon ottaen mitä sanoin vanhempien valvontavallasta niin, että koulu voi estää koululaista poistumasta koulun alueelta. Saman lain 36 § nojalla koulu voi määrätä koululaiselle jälki-istuntoa.

    Perusteltuna ei voi kuitenkaan pitää, että yli 15-vuotiaan oppilaan liikkumista rajoitetaan samalla tavoin. Lisäksi lukiota koskeva sääntely ei mahdollistaisikaan oppilaan ojentamista jälki-istunnolla (lukioasetus 51 §).

    15-vuotiaan oppilaan oikeuteen itse päättää liikkumisestaan saadaan viitteitä tämän ikäisen oikeudesta puhevallan käyttämiseen huoltajan ohessa omaa henkilöään koskevassa asiassa (oikeudenkäymiskaari). Liikkumisvapaus jos mikä on henkilöä koskeva asia.

    Oikeudenkäymiskaari 12 luku 1 §
    "Vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäinen käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella itsenäisesti puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta."

    Mitä tulee perusoikeuksien koskevaan keskusteluun aiheesta, on syytä huomata, että perustuslaissa on säädetty myös oppivelvollisuudesta (perustuslaki 16 §). Kyseessä on siis ristiriita perusoikeuden ja kansalaivelvollisuuden välillä, johon itse perustuslaista ei voida saada suoraa ratkaisua.

    Äänestä

  • Minä kirjoitti:

    Alkuperäinen kysymys todellakin oli se, että miten lapsesi liikkumisvapautta voidaan rajoittaa kotimatkalla.

    Tähän asiaan kouluilla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa.

    Jos siis käsket lapsesi menemään koulusta kodin sijasta mummolaan ja hän loukkaantuu, niin nousee esille kysymys, että onko kyseessä enää koulumatka. Korvataanko tällainen vahinko? Tämän ratkaisee tuomioistuin. Järkeevää ainakin olisi, että kotimatkaa tulkitaan laajasti, eli kotimatka mummolaan on myös kotimatka. Normaalit kaupassa käynnit ja muut toimet ovat mielestäni myös kotimatkaa. Jos taas lapsi menee huvipuistoon kotimatkalla, katkeaa luonnollisesti koulun /valtion korvausvastuu.

    Mutta nyt kyse ei ollut vastuusta. Jos siis olet valmis kantamaan vastuun vahingoista koulumatkalla, niin lapsesi voi hyvin poiketa matkalla vaikka huvipuistossa. Ei koulu voi määrätä, että koulusta mennään suoraan kotiin. Jälki-istunto tällaisesta poikkeamasta ei perustu Suomessa voimassaolevaan lainsäädäntöön.

    Samaa mieltä "Minän" kanssa tältä osin.

    Äänestä

  • Lakeija kirjoitti:

    Onko koululla oikeus rajoittaa koululaisen vapautta siten, että kieltää lasta poistumasta koulun alueelta ja voiko tästä ojentaa jälki-istunnolla?

    Lähtökohta kouluviranomaisen oikeudelle rajoittaa koululaisen vapautta on vanhempien valvontavallassa lapsiinsa nähden. Lainsäädännössä on säädetty koulun oikeudesta ylläpitää järjestystä koulussa (perusopetuslaki).

    Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom.
    "Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

    Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella."

    Yllä siteeratun lain mukaan koulun järjestyssäännöt voivat koskea myös liikkumista koulun alueella. Tulkitsen tämän huomioon ottaen mitä sanoin vanhempien valvontavallasta niin, että koulu voi estää koululaista poistumasta koulun alueelta. Saman lain 36 § nojalla koulu voi määrätä koululaiselle jälki-istuntoa.

    Perusteltuna ei voi kuitenkaan pitää, että yli 15-vuotiaan oppilaan liikkumista rajoitetaan samalla tavoin. Lisäksi lukiota koskeva sääntely ei mahdollistaisikaan oppilaan ojentamista jälki-istunnolla (lukioasetus 51 §).

    15-vuotiaan oppilaan oikeuteen itse päättää liikkumisestaan saadaan viitteitä tämän ikäisen oikeudesta puhevallan käyttämiseen huoltajan ohessa omaa henkilöään koskevassa asiassa (oikeudenkäymiskaari). Liikkumisvapaus jos mikä on henkilöä koskeva asia.

    Oikeudenkäymiskaari 12 luku 1 §
    "Vajaavaltainen käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäinen käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella itsenäisesti puhevaltaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta."

    Mitä tulee perusoikeuksien koskevaan keskusteluun aiheesta, on syytä huomata, että perustuslaissa on säädetty myös oppivelvollisuudesta (perustuslaki 16 §). Kyseessä on siis ristiriita perusoikeuden ja kansalaivelvollisuuden välillä, johon itse perustuslaista ei voida saada suoraa ratkaisua.

    ” Valiokunta huomauttaa, että järjestyssäännöllä ei voida ilman laissa olevaa riittävän täsmällistä ja perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset muutoinkin täyttävää säännöstä antaa määräystä esimerkiksi jonkin perusoikeuden rajoittamisesta. Ilman lain riittävän täsmällisten säännösten tukea järjestyssäännöllä ei voida määrätä myöskään yksilön oikeuksista tai velvollisuuksista” (PeVL 70/2002 vp.)".

    Näin ollen päättelysi on ihan looginen, muttei riitä siihen, että tällaisella voisi rajoittaa perusoikeutta. Perustuslakivaliokunta on tämän lausunut auki lausunnossaan. Lausunto liittyy juuri esittelemääsi pykälään järjestyssäännöistä ja liikkumisesta koulun alueella. Pelkkä tulkinta ei siis riitä.

    "Mitä tulee perusoikeuksien koskevaan keskusteluun aiheesta, on syytä huomata, että perustuslaissa on säädetty myös oppivelvollisuudesta (perustuslaki 16 §). Kyseessä on siis ristiriita perusoikeuden ja kansalaivelvollisuuden välillä, johon itse perustuslaista ei voida saada suoraa ratkaisua."

    Oppivelvollisuudesta on säädetty perustuslaissa, joten tässä ei ole mitään ongelmaa juridisesti. Lisäksi täytyy huomauttaa, että ns. oppi laitosvallasta kaatui jo 1970-luvulla. Siis rajoitukset eivät voi perustua mihinkään sellaiseen, että joku on vasten tahtoaan velvoitettu olemaan jossain. Eihän vankilassakaan voida rajoittaa vangin oikeuksia miten tahansa, vaikka näin voitaisiin esim. estää paremmin huumeiden leviäminen. Itseäni toistaen: "Tarkoitus ei pyhitä keinoja".

    Äänestä

... sillä niin Lakeijan, kuin myös Minän tulkinnoissa ollaan hyvin lähellä toisiaan ja parempaa ratkaisua emme tässä pysty muodostamaan, vaan se jää, tai jäisi mahdollisen istunnon päätökseksi, jos kyseistä asiaa käytäisiin istumaan.
Kuitenkin jää myös se mahdollisuus,että joku kantelee asiasta Oikeuskanslerille/Eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolloin kannamuodostus tulee pakolliseksi.
Alkuasetelma kuitenkin tuli tässä istunnossa selväksi: Koululla ei ole oikeutta, eikä velvollisuutta valvoa oppilaan koulumatkaa, saati sitten asettaa siltäosin sanktioita.

Mielestäni keskustelua on käyty asiallisessa hengessä ja kiitän omasta puolestani keskustelusta, jonka tulokseksi kirjaan edelleen vahvistuneen uskoni oikeusjärjestelmämme toimivuuteen.

Toivotan puolestani Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


toopeko oon? kirjoitti:

...oikeuksia kotimatkalla ja siirtyessä toisesta oppirakennuksesta toiseen.
Siis missä kulkee koulun velvollisuus, tai paremminkin oikeus rajoittaa oppilaan liikkumista ja esimerkiksi poikkeamista kotimatkalla sijaitsevaan kauppaliikkeenseen, kioskiin jne.
Siis 13- vuotiaan lapseni koulussa uhataan kahden tunnin jälki-istunnolla,eikä pelkästään uhata vaan myös sovelletaan käytännössä, jos tämä poikkeaa kotimatkalla kauppaliikkeessä, eikä kuulemani mukaan sillä ole mitään merkitystä, vaikka olisin itse antanut lapselle tehtäväksi tuoda kotimatkalla kaupasta itselleni vaikkapa kilon makkaraa.
Samoin on juttu jos tämä tavataan koulurakennusten välisellä 400m välimatkalla sijaitsevalla huoltoasemalla, ostamassa itselleen vaikkapa suklaata, tai hakemassa minulle autooni esimerkiksi ajovalopolttimon. Siis taas kaksi tuntia jälki- istuntoa!!!!
Siis minähän en ymmärrä, etteikö lapseni voisi toimittaa omia tai antamiani tehtäviä myöskin koulumatkalla. Katsottakoon sitten vaikka niin,että koulun vastuu lapsestani päättyy juuri sillä hetkellä kun tämä astuu em. liikkeisiin sisään.
Siis eikö nykypäivän koululla ja niiden opettajilla ole muutakin tähdellistä tehtävää koulussaan opetustehtävien parissa?
Vai onko kysymys siitä,ettei ammattitaito muuhun riitä?
Siis summaten tämä juttu: missä kulkee koulun vapauden rajoittamisen rajat(jätin tahallani käyttämättä sanaa vapaudenriisto)????????
Ja millä asteikolla "vapausrangaistus" mitataan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu