Onko kyläyhdistysten aktiiveja linjoilla? Miten sujuvat maaseututaajamien yhteiset viemäröintihankkeet? Tässä on ollut kesästä asti aikaa vaikuttaa siihen, että maaseututaajamia kirjattaisiin ns. tavoitealueiksi kuntien vesihuoltosuunnitelmiin. Tavoitealueille voi tulla sitten kunnan viemäri 10 v siirtymäajalla eikä tarvitse niitä umpikaivoja alkaa rakentamaan ja mieletöntä paskarallia aloittamaan.
Meillä on kolmen kyläyhdistyksen yhteishanke runkoviemärin saamiseksi keskeisille maaseututaajamien alueille. Asia ei ole mitenkään helppo. Kunnissa pyrkivät kierosti siihen, että rakennettaisiin muutaman talouden yhteisiä pienpuhdistamoita. Ja sen jälkeen voisivat vesihuoltosuunnitelmassaan todeta, jotta on paljon pienpuhdistamoita. Hommat hanskassa, ei tarvitse tehdä mitään. Tuollainen juttuhan pitää torjua kertakaikkisesti, jos putkimahdollisuus on realistinen.
Meillä on kolmen kyläyhdistyksen yhteishanke runkoviemärin saamiseksi keskeisille maaseututaajamien alueille. Asia ei ole mitenkään helppo. Kunnissa pyrkivät kierosti siihen, että rakennettaisiin muutaman talouden yhteisiä pienpuhdistamoita. Ja sen jälkeen voisivat vesihuoltosuunnitelmassaan todeta, jotta on paljon pienpuhdistamoita. Hommat hanskassa, ei tarvitse tehdä mitään. Tuollainen juttuhan pitää torjua kertakaikkisesti, jos putkimahdollisuus on realistinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei mitään yhteisiä puhdistamoja tai pumppaamoita.
Vastuunjako tulevaisuudessa? Riitoja tiedossa ja välit naapureihin kovilla.
Eli ideaa kyllä on, mutta toteutus tosiaankin tökkii monesti ja pahasti. Monet eivät edes tiedä uusista tulevista määräyksisä, ja ovat täälläkin päin kiletäytyneet nurkalle tulevasta viemäristä tyyliin "kun tuo sakokaivo on riittäny...". Tosin täällä vielä saa imeyttää uusienkin määräysten aikaan, näin ainakin minulle kerrottiin, lupia en ole vielä hakenut. Toinen asia taasen on kylien nurkkakuntaisuus ja isonvihan aikaiset naapuririidat. Meilläkin eräälle kylälle tuli vesijohto, ja tappelivat vielä viemärit samaan, mutta eräskin maanomistaja salli vesijohdon kulkea omilla maillaan, mutteivät samaan kuoppaan viemäriä!!!!! Se siitä yhteistyöstä... Sitten taloja jäi kokonaan vaille vesijohtoa, kun naapuri kostoksi kielsi maillaan kulkevan ainoan reitin käytön...
Eli jos kylät halutaan kunnallisen tekniikan piiriin, se vaatii lakimuutoksia niin, että putket voidaan vetää halukkaille muutamien "jarrumiesten" kielloista huolimatta. Eihän moottoritietäkään tehdessä paljoa kysellä...
Erilaiset vesiosuuskunnat hyvä idea ja monessa paikassa toimivatkin mainiosti, mutta jos todella halutaan kylät yhteisiin putkiin, niin valtio ja kunnat tekijöiksi, joskus osuuskuntien urakat melko amatöörimäisesti hoidettuja...
Minulla on tuossa taustalla vakava juttu. Ja se on tämä uusi YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 18§ tai mikä lieneekään. Nyt elellään jo siirtymävaihetta.
Linkki:
http://www.vsagendatoimisto.fi/vesiensuojelu/jatevesien_kasittely/kestava_saaristo/tiivistelmat_v2.htm#lainsaadanto
kertoo minkä tyyppisestä puuhastelusta tässä on kyse kunnissa ja haja-asutusalueilla.
Kuntien asenteista riippuu, miten asiaan suhtaudutaan. Eräässä kunnassa hiljattain runkoviemäri olisi maksanut haja-asutusalueen saneerattavalle koululle 160.000 euroa. Päättäjät viisaudessaan hakivat saman hintaiselle panospuhdistamolle ympäristöluvan, vaikka kyläyhdistykset hankkivat minkälaiset selvitykset ja valitukset tekivät ympäristökeskukselle idioottimaisesta toiminnasta. Mitään merkitystä ei ollut esimerkiksi sillä seikalla, että runkoviemäriin olisi ollut heti 150 liittyjää matkalta koulun lisäksi. Viemäriin liittymisestä olisi tullut takaisin tuo 160.000 euroa ja "voittoakin".
Eli kyläyhdistyksissä kyllä ollaan paikoin havahduttu ja paikoin kunnat suhtautuvat oikein ja paikoin nurjasti. Jotenkin tuntuu päällimmäisenä, että tässä on kuitenkin taustalla ollut pimitysmeininkiä. Nimenomaan kuntien suunnasta olisi pitänyt olla aktiivisuutta varsinkin passiivisten kylien suuntaan aivan toiseen tyyliin.