Perinteisesti kuvitellaan että kiusatuksi joutuu lähinnä ulkoisten ominaisuuksien takia mm. lihavuus, silmälasit, rumat vaatteet jne..
Totuus kuitenkin tutkimuksien mukaan on että kiusatuksi joutuu tiettyt luonteenpiirteet omaava tai tietyllä tavalla tilanteisiin reagoiva.
1) Alistuva
Suurin osa (80-85%) kiusatuista ovat passiivisia ja alistuvia. He ovat pelokkaampia, epävarmempia ja masentuneempia kuin ikäisensä yleensä.
He ovat varovaisia, herkkiä ja hiljaisia. Heillä on kielteinen käsitys itsestään ja tilanteestaan. He kokevat itsensä usein tyhmiksi ja epäonnistuneiksi, he häpeävät itseään eivätkä koe olevansa viehättäviä. He tuntevat olonsa koulussa yksinäiseksi ja hylätyksi. Usein heillä ei ole luokallaan ainoatakaan hyvää ystävää.
Tutkimukset osoittavat että tietynlaisen varovaisuuden ja arkuuden kaltaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, että ihmisestä tulee kiusaamisen uhri.
2) Provosoiva
Toisaalta kiusaamisen kohteeksi voi joutua provosoiva uhri (15-20%). Sellaiset ihmiset ovat usein kyvyttömiä keskittymään ja ovat yleisesti levottomia, ja heidän ympäristössään syntyy helposti ärtyneisyyttä ja jännitteitä. Näille on ominaista levottoman ja agressiivisen reagointimallin yhdistelmä.
(Arperger, ADHD)
Kiusaajat taas ovat:
- agressiivisia tovereitaan kohtaan
- usein agressiivisia myös aikuisia ja auktoriteetteja kohtaan
- he suhtautuvat myönteisemmin väkivaltaan ja väkivaltaisten menetelmien käyttöön
- he ovat erityisen impulsiivisia
- heillä on tarve dominoida muita
- he eivät tunne myötätuntoa kiusaamisen uhreja kohtaan
- fyysisesti vahvempia (pojat)
Käsitys, jonka mukaan kiusaajat ovat kovan ja agressiivisen pintansa alla oikeastaan epävarmoja ja arkoja, ei ole saanut tukea tehdyistä tutkimuksista. Heillä ei ole huonosta omanarvontunnosta aiheutuvia ongelmia.
Järkyttävintä on että jopa 60 prosenttia pojista, jotka syyllistyivät kiusaamiseen ylä-asteella, oli 24-vuotiaana tuomittu vähintään yhdestä rikollisesta teosta ja 35-40 prosenttia kiusaajista oli 24 vuoden iässä saanut kolme tai useamman tällaisen tuomion!!!!!
Koulukiusaajat syyllistyvät neljä kertaa useammin vakaviin rikoksiin kuin kiusaamiseen syyllistymättömät.
Eli ei kiusaajillakaan kovin valoisa tulevaisuus tunnu olevan.
Siksi ihmettelenkin miksei yhteiskunta ajoissa puutu kiusaamiseen???
Jos näistä kiusaajista saataisiin (terapialla?) pois edes puolet, yhteiskunta säästäisi myöhempien rikosten kustannuksissa mielettömän summan rahaa, puhumattakaan kiusauksen uhrien kärsimysten vähenemisestä.
Totuus kuitenkin tutkimuksien mukaan on että kiusatuksi joutuu tiettyt luonteenpiirteet omaava tai tietyllä tavalla tilanteisiin reagoiva.
1) Alistuva
Suurin osa (80-85%) kiusatuista ovat passiivisia ja alistuvia. He ovat pelokkaampia, epävarmempia ja masentuneempia kuin ikäisensä yleensä.
He ovat varovaisia, herkkiä ja hiljaisia. Heillä on kielteinen käsitys itsestään ja tilanteestaan. He kokevat itsensä usein tyhmiksi ja epäonnistuneiksi, he häpeävät itseään eivätkä koe olevansa viehättäviä. He tuntevat olonsa koulussa yksinäiseksi ja hylätyksi. Usein heillä ei ole luokallaan ainoatakaan hyvää ystävää.
Tutkimukset osoittavat että tietynlaisen varovaisuuden ja arkuuden kaltaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, että ihmisestä tulee kiusaamisen uhri.
2) Provosoiva
Toisaalta kiusaamisen kohteeksi voi joutua provosoiva uhri (15-20%). Sellaiset ihmiset ovat usein kyvyttömiä keskittymään ja ovat yleisesti levottomia, ja heidän ympäristössään syntyy helposti ärtyneisyyttä ja jännitteitä. Näille on ominaista levottoman ja agressiivisen reagointimallin yhdistelmä.
(Arperger, ADHD)
Kiusaajat taas ovat:
- agressiivisia tovereitaan kohtaan
- usein agressiivisia myös aikuisia ja auktoriteetteja kohtaan
- he suhtautuvat myönteisemmin väkivaltaan ja väkivaltaisten menetelmien käyttöön
- he ovat erityisen impulsiivisia
- heillä on tarve dominoida muita
- he eivät tunne myötätuntoa kiusaamisen uhreja kohtaan
- fyysisesti vahvempia (pojat)
Käsitys, jonka mukaan kiusaajat ovat kovan ja agressiivisen pintansa alla oikeastaan epävarmoja ja arkoja, ei ole saanut tukea tehdyistä tutkimuksista. Heillä ei ole huonosta omanarvontunnosta aiheutuvia ongelmia.
Järkyttävintä on että jopa 60 prosenttia pojista, jotka syyllistyivät kiusaamiseen ylä-asteella, oli 24-vuotiaana tuomittu vähintään yhdestä rikollisesta teosta ja 35-40 prosenttia kiusaajista oli 24 vuoden iässä saanut kolme tai useamman tällaisen tuomion!!!!!
Koulukiusaajat syyllistyvät neljä kertaa useammin vakaviin rikoksiin kuin kiusaamiseen syyllistymättömät.
Eli ei kiusaajillakaan kovin valoisa tulevaisuus tunnu olevan.
Siksi ihmettelenkin miksei yhteiskunta ajoissa puutu kiusaamiseen???
Jos näistä kiusaajista saataisiin (terapialla?) pois edes puolet, yhteiskunta säästäisi myöhempien rikosten kustannuksissa mielettömän summan rahaa, puhumattakaan kiusauksen uhrien kärsimysten vähenemisestä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...jommasta kummasta ryhmästä???
Minä kuulun ensimmäiseen "alistuvaan" ryhmään.
Mutten ole varma johtuko kiusaaminen siitä vai onko se kiusaamisen seurausta :(
mä kuulun mun mielestä paremmin tohon 1 ryhmään, tai en mä oikee tiiä. Mulla on vaan 1 kaveri, enkä muita haluakkaan. Oon aika itsepäinen ja saatan sanoo asiat monesti aika suoraan.. :) kukaan ei paljo tykkää mun luonteesta, ja monet liikkatunnillaki valittaa että mä en tee mitää. Mä vaan oon tämmönen, ei mua hirveesti kiinnosta mitä muut on musta mieltä. Oon myös hirveen vaatimaton ja teen asiat omalla tavallani. Hih, oon joskus aika vaikee tapaus, mut toisaalta oon aika kiltti ;] vaikka monet musta saaki toisenlaisen kuvan, monet opettajatki..
sä kuulostat tasan multa ton ikäsenä...! hyvin menee...
Joo.
Oon tuo "alistuva".:(
Näin se kyllä varmaan on, että luonteenpiirteistä se kiusaaminen johtuu kuitenkin, että eipä sitä voi enää ulkoisia ominaisuuksia syyttääkään. Mutta minä olenkin aivan tuon ykkösryhmän henkilön kaltainen: hiljainen, erakko...
Jep, mä oon alistuva, se on kyllä vähentynyt viime aikoina, oon nimittäin lähentynyt mun frednien kanssa niin paljon, onhan niitä eripuraa meiänkin välillä, tosin ne ei tiiä sitä. (Alkoholia ja huumeita
Eniten mua kiusattiin 5-7, luokilla, olin epäväarma pikkunen hieman hinttarin näkönen (ironiaa: oon homo)joten mua kiusattiin. En mäkään sen parempi tyyppi ollu, ne jotka oli mua alempia, tai siis mun tasosia hyypiöitä mä kostin mun kiusaamisen niille. En väkivallalla, mutta sellasella sairaassa psykologisella haukkumisella, se on loppu nyt!!! Korkeintaan puhun paskaa selän takana, mutt seki läpällä, ku tutustuu niihin huomaa niidenkin olevan "jees" tyyppejä.
Anyways, nykyään olo on parempi, ei kiusata lähes lainkaan, hieman ajoittaista vittuilua, mutta jos siihen reagoi oikee, niin seki loppuu, tai loppu oikeestaan. Kaikki on kyse kehonsa kanssa kommunikoinnista. Ihan ku kiusaajat testaa mahdollisia kohteitaan sanomalla niille jotain ilkikurista, jos siihen reagoi huonosti, kuten hiljasuudella tai epätitetoisuudella saattaa syntya kimurantti oravanpyörä, suomeks kiusaamista.
Hyvänä esimerkkinä on kävellä Hesassa ruuhka-aikaan. Oon niitä tyyppejä jotka väistää vastaantulijoita ja joita väistetään. Jos kävelee nopeesti ja kuvittelee olevansa "cool", tai esittää itsevarmaa, aika nopeesti susta tulee "väistetty" tai neutraali... ihan miten tykkää
Toivottavasti tekstissä oli jotain järkee, väsyttää nimittäin niin perhanasti!!!