taas koulu alkaa.. enkä haluu mennä sinne koska
mua kiusataan.
mun luokalla on yksi henkilö, joka kiusaa mua ja
muut lähtevät sitten siihen mukaan.
opettajille/vanhemmille kertominen oli turhaa,
koska siitä kiusaaja vaan innostui.. eikä sitä
haittaa vaikka se sais sata jälkkärii.. eikä sen
vanhemmat välitä paskaakaan mitä se tekee..
Sanokaa mitä mä teen!! en haluu kouluun!
en jaksa enää
mua kiusataan.
mun luokalla on yksi henkilö, joka kiusaa mua ja
muut lähtevät sitten siihen mukaan.
opettajille/vanhemmille kertominen oli turhaa,
koska siitä kiusaaja vaan innostui.. eikä sitä
haittaa vaikka se sais sata jälkkärii.. eikä sen
vanhemmat välitä paskaakaan mitä se tekee..
Sanokaa mitä mä teen!! en haluu kouluun!
en jaksa enää
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kiusaajalle pitää nopsaan tehdä selväksi että sun
kiusaamises ei oo niin helppoa kuin näyttäisi.
Jos se on aiemminkin kiusannut ei kannata
turvautua uhkauksiin vaan tekoihin. Käräytät sen
samantien ensimmäisestä kiusanteosta
opettajalles. Ellei tehoa niin vetäise enempiä
ajattelematta leegot suuhun. Ei ne öykkärit
puhetta tottele
Ite en tehnyt mitään kiusaamiselleni mutta
myöhemmin ylä-asteen jälkeen päätin että kukaan
ei enää ikinä tule kiusaamaan minua tai ketään
lähimmäistäni! Yritä kasvattaa itsetuntoasi!!
Aloitin myös itsepuolustuslajin joka saattoi
osaltaan auttaa asiaa jo niin paljon että en ole
edes käyttänyt/näyttänyt taitoja kellekään eikä
ole tarvinnut edes uhkata käyttää...
ja itsetunto kasvoi sen verran että en ole ihan
niin ujo kuin joskus yläasteella...
Kai sinulla on muuten edes kavereita tms joiden
apuun/tukeen voit luottaa? (tuella tarkoitan sitä
että ne väittäisivät vastaan jos joku tulee esim
haukkumaan) Itselläni oli kyllä kavereita mutta
ne "kaverit" vain seurasivat vierestä...
Vaikka kyllä me oltaisiin ne porukalla
hiljaiseksi saatu... Ne niinsanotut "kovat jätkät"
tulevat aina porukalla...
Huomasin sen kerran ala-asteella kun eräs heistä
oliki yksin niin minäkin uskallin jo valittaa
sille ja se pelästyi niin että lähti "kovana"
pois päin ja huuteli jotain tyyliin: "tuleppa
tänään kylälle niin nähdään kuka on kuka"...
Ja oisikohan ollut taas porukkaa sillä apuna
siellä kylällä? varmasti olisi ollut...
Kyseinen henkilö ei muuten sen kohtauksen jälkeen
enää valittanut niin paljon kuin ennen...
Tuskin ollenkaan...
Itse pärjäsin aika pitkälle pistämällä koko jutun
vitsiksi ja sanomalla vain juu, jaa, niin se on
jne... Ei siihen kiusaamiseen ole kuin se että
menette porukalla ja sanotte vastaan...
Kun on kaksi porukkaa vastakkain ei usein
tappelua synny vaan "kovat" lähtevät muita
kiusaamaan tms...
Just näin! Päätät, että sua ei enää kiusata! Pyri
tosiaan nostattamaan itsetuntoasi. Mulla se oli
vain ja ainoastaan siitä kiinni. Kiusaamisistani
on aikaa nyt useita vuosia ja tilanne on nykyisin
ihan toinen. Se on oikeastaan päinvastoin, ei
siis niin että minä kiusaisin ei , ei! Tarkoitan,
että olen enemmänkin se ihailtu vahva persoona,
joka pystyy vaikuttamaan! Käännä asia voitoksesi!
Niin..Yksinkertasta..
Pakeneminen ei pitemmän päälle auta asiaan
ollenkaan! Minua kiusattiin noin 6 vuotta sitten.
Kyseinen kiusaaja tulee samalle luokalle minun
kanssani ensi vuonna. ASia on taas edessä.
Kiusaamiselle on pantava piste, nyt heti! Paras
ase on ystävät. Käy vastaan ystäviesi avulla. Älä
välitä henkisestä kiusaamisesta, viittaa sille
kintaalla. Väkivaltaan pitää puuttua, anna
takaisin turpaan jos muu ei auta. Nosta asiasta
niin helvetin iso melu että vanhempien ja
opettajien on pakko puuttua asiaan.
muakin on kiusattu ja mutta puheiden annoin mennä
toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Ja mitä fyysiseen kiusaamiseen tulee niin näytin
kerran missä kaappi seisoo niin ei kukaan enää
vittuillut sen jälkeen...
sä tarviit hiukan tervettä itsetuntoa. tosiaan,
teet kuten joku jo neuvo että vastailet
mitäänsanomattomia vastauksia niihin. ja perhana
pistät vastaan! vaatii tosin paljon sellanen.
liikunta nostaa itsetuntoa ja saa uusia frendejä
- ainakin mahiksia tutustua uusiin kaiffareihin.
liiku siis paljon, pitää mielen terveenä!
Minuakin on kiusattu, mutta ei kiusata enään, kun
muutin tyylini "joukkoon sopivaksi". Nyt vuosia
myöhemmin voin sanoa, että vika oli vain ja
ainoastaan minussa itsessäni.
Syy siihen miksi kiusataan, on itsessään
kiusatussa. Toisin sanoin, jos olet hiljainen
niin puhu enemmän. Jos olet puhelias, niin mieti,
mitä päästät suustasi, eli käyttäydy harkitusti
äläkä vaan alennu aliarvioimaan muita taikka
ylentämään itseäsi muiden yläpuolelle. Jos olet
läski, niin laihduta. Jos pukeudut
epäsiisitisti / omituisesti niin pukeudu kuin
muut.
Toisinsanoin, ole kuin muut. Silloin ei varmasti
kiusata.
ei kannata muuttua persoonattomaksi massasieluksi
vain siksi että joku kiusaa. Omana itsenä on
paljon mukavampi olla. Kaikkiahan meitä on joskus
kiusattu, jopa mua, mutta ei nyt silti kannata
luopua omasta identiteetistä. Mä pääsin piinasta
eroon nyrkillä ja tekemällä kiusaajan olosta
tukalan eli toisinsanoen etsin hänestä vian ja
aloin kiusata takaisin. Kiusaajia toki oli
useampia mutta kun pääpiru on lyöty loppuu
muiltakin into. Ei kannata alistua.
No jaa. Voi olla, mutta kun itse olin ylimielinen
paska niin ajattelin, että voi olla viisaampaa
parantaa tapansa, kuin vänkäämään koko luokalle
vastaan. En katsos ollutkaan paras, kuten luulin.
PS. Ja toi nyrkki ei muuten olle sit paras tapa
hoitaa asioita.
tolla sun mielestäs ovelalla toiminnalla ehkä saa
kiusaamisen laimenemaan, mutta ei helvetti!!!
siis vittu mä todellakaan rupee yhtään mikskään
helvetiks muuttumaan vaikka mulle kuka vittuilis.
siis saatana, en mä täällä muiden takia elä!!
siis en todellakaan. mä oon just sitä mitä oon,
enkä muuks muutu. ei mua kyllä kiusatakaan, mutta
jos kiusattais, ni en varmasti muuttuis siitä
muiden mielestä omituisesta tyypistä yhtään
mikskään. läskin kannattaa laihduttaa ihan
ittensä vuoks.
toisinsanoen ole kuin muut, kuulu massaan, äläkä
ole itsesi, älä ole olemassa.
Sanoisinpa sinulle suoraan,että jos muut ei
välitä tehdä kiusaamisellesi mitään,niin silloin
on sinun itsesi toimittava. Siis jos kiusaajasi
ei usko kun yrität puheella ratkaista asiaa,on
hienoinen "väkivalta" seuraava ratkaisu. En nyt
tarkoita,että sinun tulee potkia kiusaajastasi
suolet pellolle,vaan yksinkertaisesti pieni
tönäisy voi jo saada ihmeitä aikaan. Kun itseäni
ja ystäviäni kiusattiin ylä-asteella,sain yhden
kerran tarpeekseni ja tönäisin sitä jätkää joka
kiusasi minua. Olin aika pieni ihminen silloin ja
täytyy sanoa,että purskahdin nauruun kun näin sen
jätkän ilmeen tönäisyni jälkeen. Sittemmin meistä
tuli sen jätkän kanssa ns. moikkaustuttuja. Kylä
asiat ratkeavat aina jotenkin. Oletko muuten
yrittänyt kertoa kiusaamisestasi suoraan
rehtorille,jättäen opettajat väliin?
suosittelen...
Millä tavalla se sua kiusaa? Haukkuu, tönii vai
mitä?
Meneppä ekana päivänä kouluun pesäpallomailan,
moottorisahan tai vaikka ihan vaa kirveen
kanssa.. Kysäset kiusaajalta että:"Mihis me
jäätii?". Ni eiköhän ala kusi valua jätkän
lahkeesta..
Kuules,nykynuoret ei tunne kun vain yhdenlaista
kieltä ja se on vanha kunnon luunelonen!
Ei se auta että ei oo välittävinään,ne luulee sit
että sä et uskalla panna hanttiin ja sit ne vasta
sun kimpussa onkin.
Jos sulle tullaan vittuileen niin lyö hampaat
kurkkuun vaan,sillain mä oon aina tehnyt ja hyvin
oon pärjännyt=)
Tottakai sä siitä jälkkäriin jäät mutta ainakin
itsekunnioituksesi palaa ja olosi tuntuu tosi
hyvältä ja se paskiainen ei enään koskaan uskalla
tulla lähellekkään sua,saati sit kukaan muukaan!
Ja tämä koskee teitä kaikkia
kiusattuja,jokaisella ihmisellä on oikeus
puolustautua,muuten ei pärjää,se on viidakon laki!
Hyväksy se tai joudut saaliiksi!
Itse olen ollut kiusaamisen kohde koko sen ajan
kun olen koulua käynyt. Usein olin samassa
pisteessä kuin sinäkin, mutta kaverit auttoivat
jaksamaan. Joskus suivaannuin ja heittäydyin
vaarallisen väkivaltaiseksi. Sitten joskus
ajattelin, että naurettavia ihmisiä nuo kaikki
ovat, kun eivät keksi muuta tekemistä kuin
heikompien nälvimisen. Muiden kuin lukemattomien
kiusaajieni keskuudessa olin huippusuosittu.
Sitten opin nauramaan kiusaajillen kavereiden
kanssa porukalla päin naamaa, ja pilkkaamaan
heitä samalla mitalla. Siihen se sitten loppui,
ja sama toistui aina uuden kiusaajaporukan
kanssa. Nykyään elän melko normaalia elämää ja
tiedän, että jos taas kiusataan, minulla on keino
lopettaa se. Luottamus itseensä ja muihin. Joten
mene kouluun, ja kun joku tulee sanomaan, että
lähe lehmä meneen, niin vastaat vaan että puhutpa
kauniisti peiliin.
mä olin maailman parhaas koulus, mul oli maailman
paras luokka, mulla oli maailman parhaat kamut,
mulla oli maailman paras elämä, mul oli maailman
paras koti, mul oli maailman parhaat lemmikit
(mun mielest)
Joka päivä heräsin hymyillen ja illalla nukahdin
hymyillen, mut se kaikki loppu siihen ku mun
äippä halus kourallisen sonneja, ja vei mut mun
kotikaupungista keskelle mettää.
Kotona oli vaikeaa. Meidän talossa asu vuoden
mummo ja pappa ja ne meni 20-21 nukkuun ja munki
piti sulatella siihen nukkumaan meno aikaan.
Noh... koulu alko. Alux en halunu tutustuu
kehenkää ja pojat auko mulle päätänsä.
Olin kaikin puolin erillainen ku muut... eläin
hullu, tyttö hoppari, kaupunkilainen.
Vaihtelin luokassa rooliani. Välillä olin
hiljanen, välillä hirvee "nipo"... mut en missään
vaiheessa oma itseni.
Mää ikävöin koko ajan mun edellistä elämää.
Kun vuosi alko tein itselleni selväksi, et
yläasteelle, meen mun vanhaan kouluun.
Sinne on 22km, ja siihen mihin olin joutumassa
oli 16.
Elin siinä toivossa, et elämä palaa ennalleen ku
pääsen 7. luokalle omien kamujen luo.
Mut mä en pääsekkään.
nyt parin päivän päästä koulu alkaa mun
helvetissä.
Muaki kauhistuttaa, niin ku suaki.
Mitä jos siitä tulee samallaista ku viime
vuodesta. Ei pelkästään se, et pojat kuisas mua
riittäny, vaa et mua vihas muutki oppilaat,
rehtori ja mun ope. Ope haukku mua koko luokan
eessä, ja rehtori huus mulle koko ajan, muut
oppilaat huusi ilkeitä kommenttejaan... on se
elämä helvettii, mut muista arvostaa niitä jotka
on sun oikeita ystäviä. Sitä mäki teen koko ajan,
ja haluun osoittaa sen niille selvästi=)
kirjottelen novelleja, ja tein omista
ajatuksistani novellin. Purkiin tunteitani
siihen, se pirautti pari kyyneltä, mut helpotti
oloa... kokeile
ps: älä tee samaa virhettä ku mä ja näytä
kiusaajille, et ne on saanu loukattus sua!
älä siis tee sitä virhettä ku mä ja ÄLÄ näytä et
ne on loukannu sua
Ja aika vitumaista on sekin kun oma kamu
kiusaa... sit ei oikeen voi suutuakkaan vaikka se
oliskuinka kauheeta se sen puhe. Mä on kestäny
koko8 vuotta aina jonkin laista syrjintää tai
kiusausta. Sit kun siitä on sanonu "pitäsitkö
pääsi kiinni kiiiitos", niin heti on tullut
tyyliin "en mä oo mitään pahaa sulle sanonu, ei
tollasesta pitäs suuttua"...... aghhh....
No joskus auttaa se että ei ole
huomaavinaankaan.... ja joskus se kiusaaja huomaa
sen että justiinsa yrittää olla niinkuin ei
mitään.
Takaisin ei kannata alkaa haukkumaan, siinä äkkiä
nolaa itsensä. Mutta tälläisessä asiassa on
kaikki keinot sallittuja, joten ei sekään varmaan
pahitteeksi olisi jos muistuttaisit sen kiusaajan
heikosta kohdasta, tai nolaisit sen jollain
julkisella paikallaa. jollain tokauksella "sulta
muuten riipuu vessapaperia housuista".