näkeekö kukaan enneunia?
monet äitini suvun jäsenet näkevät. ja meillä nähdään unet nimenomaan toisten kuolemista. pelkään, että minulle on suotu tämä kirous/lahja(miten kukakin haluaa sen nähdä).
ensiksihän tulee monelle mieleen, että "vau, upeaa! sithän mä olisin OIKEA noita!!"
mutta tämä ei todellakaan naurata.
onko kellään tieteellistä/mitä tahansa selitystä tälle? olen miettinyt asiaa paljon. sattumaa nämä eivät ole. olisiko mahdollista, että toiset ihmiset kykenevät vastaanottamaan jonkinlaisia aaltoja/värähtelyjä/viestejä? tai niinkuin linnuilta on löydetty aivoista metallia suunnistamiseen, niin jos toisilla ihmisillä on jotain ainetta/yhteys alitajuntaan/käytössään jokin aivojen osa, joka osalla on surkastunut?
meillä on kyllä suvussa aina asuttu luonnonläheisesti. marja-aikoihin kokonaan metsässsä=) aktivoiko luonto jotain em?
uusia näkemyksiä asioihin?
en ole lukenut mitään kirjoja aiheesta(vaikka normaalisti juoksen jokaisen pikku nippelitiedon takia kirjastossa=), tietääkö kukaan mitään erityistä kirjaa?
esim. emo näki unen, jossa hänen enonsa hampaat mätäni/mureni suuhun. parin päivän päästä löytyi ruumis.
muori on nähnyt jonkun kuoleman, en muista tarinaa tarkemmin...
muori soitti serkulleen (kutsutaan häntä serkku1) heidän yhteisen serkkunsa(serkku2) kuolemasta. serkku1 oli heti kysyny, että tämähän on terveisiä ruotsista, että serkku2 on kuollut. muori kysyi että miten tiesit ja serkku1 kertoi unestaan pääpiirteittään näin:
unessa serkku2 tuli hakemaan häntä johonkin. he olivat tulleet huoneeseen, mihin oli pitänyt jättää kaikki tavarat. he olivat olleet lähdössä jatkamaan, mutta serkku1 oli huomannut omassa tavara/vaatepinossaan jonkin olevan vinossa. serkku1 oli käskenyt serkku2:n menevän edeltä, ja itse oli jäänyt laittamaan pinon kuntoon.
herätessään serkku1 oli tiennyt että se on menoa nyt. hän oli kutsunut lapsensa ja lastenlapset luokseen. hän oli hyvästellyt kaikki heidän tietämättään.
muorini soitosta seuraavana yönä serkku1 kuoli.
serkku2 oli kuollut samana yönä kuin serkku1 näki unen.
monet äitini suvun jäsenet näkevät. ja meillä nähdään unet nimenomaan toisten kuolemista. pelkään, että minulle on suotu tämä kirous/lahja(miten kukakin haluaa sen nähdä).
ensiksihän tulee monelle mieleen, että "vau, upeaa! sithän mä olisin OIKEA noita!!"
mutta tämä ei todellakaan naurata.
onko kellään tieteellistä/mitä tahansa selitystä tälle? olen miettinyt asiaa paljon. sattumaa nämä eivät ole. olisiko mahdollista, että toiset ihmiset kykenevät vastaanottamaan jonkinlaisia aaltoja/värähtelyjä/viestejä? tai niinkuin linnuilta on löydetty aivoista metallia suunnistamiseen, niin jos toisilla ihmisillä on jotain ainetta/yhteys alitajuntaan/käytössään jokin aivojen osa, joka osalla on surkastunut?
meillä on kyllä suvussa aina asuttu luonnonläheisesti. marja-aikoihin kokonaan metsässsä=) aktivoiko luonto jotain em?
uusia näkemyksiä asioihin?
en ole lukenut mitään kirjoja aiheesta(vaikka normaalisti juoksen jokaisen pikku nippelitiedon takia kirjastossa=), tietääkö kukaan mitään erityistä kirjaa?
esim. emo näki unen, jossa hänen enonsa hampaat mätäni/mureni suuhun. parin päivän päästä löytyi ruumis.
muori on nähnyt jonkun kuoleman, en muista tarinaa tarkemmin...
muori soitti serkulleen (kutsutaan häntä serkku1) heidän yhteisen serkkunsa(serkku2) kuolemasta. serkku1 oli heti kysyny, että tämähän on terveisiä ruotsista, että serkku2 on kuollut. muori kysyi että miten tiesit ja serkku1 kertoi unestaan pääpiirteittään näin:
unessa serkku2 tuli hakemaan häntä johonkin. he olivat tulleet huoneeseen, mihin oli pitänyt jättää kaikki tavarat. he olivat olleet lähdössä jatkamaan, mutta serkku1 oli huomannut omassa tavara/vaatepinossaan jonkin olevan vinossa. serkku1 oli käskenyt serkku2:n menevän edeltä, ja itse oli jäänyt laittamaan pinon kuntoon.
herätessään serkku1 oli tiennyt että se on menoa nyt. hän oli kutsunut lapsensa ja lastenlapset luokseen. hän oli hyvästellyt kaikki heidän tietämättään.
muorini soitosta seuraavana yönä serkku1 kuoli.
serkku2 oli kuollut samana yönä kuin serkku1 näki unen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mina en (onneksi ainakaan viela) nae mitaan vastaavaa...muuten kylla todella kummallisia unia, jotka yleensa viela muistan herattyani...mutta tunnen eraan henkilon, jolla on tuo sama lahja/kirous kuin sukusi naispuolisilla...etta kylla heita/teita on...riippuu varmaan jotenkin siita mainitsemastasi varahtelysta...ihminen ei useinkaan kayta kuin osaprosenttia aivoistaan, ja on ikaan kuin "unohtanut" luonnonvaraiset, vaistoihin ja aisteihin jne...perustuvat lahjansa...kun ei niita valttamatta nykyaan niin kauheasti tarvitse...Elama on niin organisoitua ja ohjelmoitua...ihmisilla ei ole aikaa pysahtya kuuntelemaan ns. "sisintaan" tms...olen aika varma, etta aika monessa nama yliluonnilliset kyvyt ovat piilevina, ja odottavat vain oikeaa aaltopituutta...etta semmoista.
...tämä serkku1 on miespuolinen.
tätä aaltopituutta oon just ajatellut.
itselläni kyllä on päivittäin deja vu- kokemuksia. ja vähän aika sitten sattui tapahtuma, jonka olin nähnyt unessa täysin samanlaisena. ja olin vielä kertonut siitä unesta ystävälleni, eli se oli täysin todistettavissa...
ennustan riimuista ja uskon että joillain on tämä sama kirous/lahja, mutta he vain kykenevät käyttämään sitä tietoisessa tajunnan tilassa hyväkseen/vahingokseen.
Joo. Joissakin suvuissa ilmestyy ilmeisesti enemman tata "herkkyytta"...tai joissakin yksiloissa...
Ainut paha siina juuri onkin, etta aina ei voi olla ihan varma, onko tekemisissa hyvien vai pahojen voimien kanssa tekemisissa...?
Joku on joskus harrastanut ihan "vitsimielessa" spiritismia, mutta lopputuloksena onkin ollut kamala ahdistus ja pelko jne...eli tulikin aktivoitua enempi niita pahoja henkia kuin varsinaisia kuolleita sukulaisia tma...
Hmm. No itse asiassa meidän suvussamme jossain määrin jotkut näkevät aina joskus jonkinasteisia enneunia, ja äidilläni on uskova kaveri joka näkee niitä todella paljon ja ne kans toteutuvat.
Minä itse uskon Jumalaan ja tiedän, että tuollaisia lahjoja voi olla. Tiedän ainakin, että äitini uskova kaveri on saanut sellaisen, sillä hän välillä näkee ennalta, että jokin ihminen tarvitsee apua, on ahdistunut tai vastaavaa.
Itselläni joskus tulee välillä voimakkaita tunteita joistain asioista (enneunia en näe), mutta yleensä ei mitään joka kuitenkaan lopulta ahdistaisi, ja minusta se on uskosta johtuvaa. Mutta oikeasti, en tiedä uskotko sinä millään tasolla Jumalaan, mutta sinä käytit tuosta "lahjastasi" sanaa kirous. Jos se on Jumalasta, niin sen tarkoituksena ei ainakaan ole ahdistaa tai tuntua kiroukselta. Jos sinä pelkäät tuota, ja haluat eroon siitä, niin sinä voit pyytää Jumalaa kuitenkin ottamaan tuon pois, ja halutessasi pyytää, että Jumala olisi sinun elämässäsi sydämessäsi, sillä silloin saisit Jumalan Pyhän Hengen sydämeesi ja Jumalan antaman rauhan. Totta kait voi selittää myös jollain värähtelyillä kaikkea, mutta onko olemassa sellaista värähtelyä, jota ihmisistä tulee ennen kuolemaa ja välittyy toisten uniin? ;) Minä en oikeastikaan usko värähtelyihin, ja minusta tuntuu, että se miten itsekin koet tuon kirouksen/lahjan, ettet voi uskoa johonkin värähtelyyn. Tai siis toisaalta, minä voin omakohtaisesti sanoa, että teidän tunteet, kun tuntuu siltä, että mitähän tämä on, onko tämä jotain vai kuvitteeko itse kaiken? tai sellainen olo, että voiko olla jokin lahja, vai onko vain yliherkkä tulkitsemaan. Itse olen usein lähiaikoina eräiden asioiden kohdalla miettinyt asioita, joita en voi selittää järjellä, ja joihin muutkin ihmiset ovat kiinnittäneet huomiota. Mutta noh, Jumala voi kuitenkin ottaa sinulta tuon pois, kun pyydät Häneltä apua, sillä minä uskon, että tuo sinulla on todellista :-)
en usko sinun jumalaasi.
uskon Äiti Maahan.
sinun jumalasi, jonka olette itsekeskeisesti nimennyt Jumalaksi, ei ole antanut minulle mitään hyvää. hän on vain kieltänyt, tuominnut, opettanut minua väärin. tarkoitan, että ehkä hän opettaa sinua oikein (ja olen todella onnellinen, jos niin on=)), mutta minä en kykene sellaiseen opetukseen ettei minulle anneta vaihtoehtoja, minun ei anneta tietää muusta(paremmasta/huonommasta). eihän voi tietää mitä on makea, ennen kuin tietää suolasta.
hän sanoo minulle, että ruumiini on saastainen, hän sanoo, että seksi(avioliiton ulkopuolella) on väärin, vaikka se on elämän perusedellytys. hän sanoo, että olen alempiarvoinen sukupuoleni vuoksi. hänen seuraajansa pelottelevat itse keksimillään kauheuksilla. hänen seuraajansa asettavat ihmisiä eriarvoisiksi, he, jotka vannovat hänen nimeensä, tappavat toisia hänen nimeensä. oikeuttavat tapponsa hänellä.
en pidä siitä, että hän on vain miesten jumala. kerro minulle esimerkki hänen feminiinisyydestään, jos niin on.
tässä vain pari lonkalta heitettyä... keksisin parempia jos olisi aikaa...
mutta, haluan korostaa, että olen todella iloinen puolestasi jos olet löytänyt polkusi, olet löytänyt jumalasi, Jumalan. pidä siitä kiinni! =)
olen aina valmis keskustelemana uskostani, koska se on tie oppia ja oivaltaa, löytämään uusia aspekteja. mutta en halua kenenkään sanovan minulle, että uskoni, kaikki jumalani, ovat vääriä, koska kukaan muu ei voi tietää sitä puolestani.
tämä on minun polkuni, sinulla on omasi. ehkä ne joskus kohtaavat!
meni viesti siihen, että jäin puhumaan uskostani, sori=)!!!
nooh, uskon myös, että tämä voi olla "korkeammasta voimasta" lähtöisin.
minun mielestäni kaikki on energiaa. tällaiset tapahtumat, joita toiset kutsuvat "yliluonnollisiksi"(esim nämä unet), ovat vain energian erilaisia ilmenemismuotoja, sellaisia, joita ei osata tulkita tieteen keinoin.
ja minun jumalattareni edustaa tätä energiaa, hänestä lähtee kaikki ja kaikki on häneen palaava. hän on elämän synnyttävä, ylläpitävä ja tuhoava voima
aaaaaaaaaargh!!!!!! taas tää meni tähän!
ANTEEKSI!!!!!!!!!!!!
Minun mielestani sinun ei tarvitse pyydella anteeksi omaa nakemystasi ollenkaan. Todella umpi-luterilainen ei tule koskaan ymmartamaan sinun nakokantaasi...MINA sen sijaan olen sita mielta, etta te puhutte molemmat samoista asioista, mutta eri vivahteilla ja eri nimilla.
Etta suvaitsevaisuus kunniaan! Kaikki uskonnot ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia...
kaikissa uskonnoissa on jotain toisista uskonnoista.
ehkä puhumme samoista asioista, ken tietää, mutta MILTEI uskallan väittää, että minun jumalieni nimeen ei ole tehty niin paljon veritekoja kuin hänen vastaaviinsa. ainakaan viimeiseen pariin sataan vuoteen. en kyllä voi olla varma siitäkään..
En ole ainakaan KUULLUT, etta jonkin asteen "valkoisen magian" piirissa olisi katkottu kauloja ja kayty sotia...mutta kristinuskon nimessa sitten sitakin useammin...sehan tassa vahan mattaakin. Ne kuuluisat ristiretkethan olivat pitkalti tapporeissuja...etta jos ei hyvalla, niin sitten pahalla...Olet oikeassa. Asia on pikemminkin niin, etta ns. "noidilta" ollaan kylla oltu aina ottamassa nirria pois, mutta harvemmin toisin pain...Minkas teet...verinen on kristinuskon historia.
Mehän luulemme ja kuvittelemme että aika on virta jossa soljumme mukana. Onhan se sitäkin, juuri koska me niin suurimman osan "ajasta" luulemme.
Onhan se aika myös palikka, venyvä ja paukkuva avaruudellinen käsite, ulottuvuus, jota voi havainnoida myös "ulkoapäin". Siinä se tieteellinen selitys.
T. Yxkivi