Mun päivät menee ihan normaalisti,mutta kun
saapuu ilta mä jostain syystä alan aina
miettimään kaikkia juttuja..sytyttelen
kynttilöitä huoneeseen,kuuntelen musiikkia joka
luo muhun sellasen pistävän ikävän
tunteen..makaan vaan sängylläni enkä halua edes
nukahtaa koska ajattelen erästä ihmistä joka on
minusta kaukana..:(Ikävän tunne on niin voimakas
että saatan itkeäkkin pari tuntia aina..sitten mä
myös murehdin tulevaisuuttani ja
kaikkea..Pimeys,kynttilät ja musiikki on niin oma
maailmansa..olen huomannut..
saapuu ilta mä jostain syystä alan aina
miettimään kaikkia juttuja..sytyttelen
kynttilöitä huoneeseen,kuuntelen musiikkia joka
luo muhun sellasen pistävän ikävän
tunteen..makaan vaan sängylläni enkä halua edes
nukahtaa koska ajattelen erästä ihmistä joka on
minusta kaukana..:(Ikävän tunne on niin voimakas
että saatan itkeäkkin pari tuntia aina..sitten mä
myös murehdin tulevaisuuttani ja
kaikkea..Pimeys,kynttilät ja musiikki on niin oma
maailmansa..olen huomannut..
Vastaukset 4
Vanhimmat
...se taitaa niin mennä. Välistä tuntuu pahalta
ja epävarmalta ja heikolta... mutta niin se kai
pitääkin? Sitten vastavuoroisesti hyvät hetket
tuntuu vielä paljon paremmilta... jep... Musiikin
ja muiden moisten oma maailma on kyllä hyvä
pakokeino ympäröivästä, kun ei sitä juuri muita
edes ole... ;)
pelon romantiikkaa.. itse ainakin sitä sellaisena
pitäisin. yö, pimeys, kynttilät.. jotakin
alkukantaisen voimakasta, väkivaltaista, pimeätä,
romanttista.
en tiedä onko toi nyt niin kamala juttu, vai mitä
itse luulet? tietysti on paha murehtia asioita,
joihin ei juurikaan pysty sillä hetkellä
vaikuttamaan. se on melkein tietoista mielialan
laskemista.
kaipaa, kaipaa kovasti.. kaunista. mutta pidä se
rajoissa, älä anna sen ottaa hallintaa,
ikävöinnin. hyvä idea on tunteilla, muttei
kuitenkaan antaa tunteilleen valtaa.. ainakin
useimmiten.
nauti tunnelmasta!
[::playing - Llorca - My precious thing::]
Tampereen kaupungin sähkölaitos. ei tarvi tyytyä
kynttilöihin. ah tätä sivistystä.
Niinhän se on...
mulla on sama juttu, kun ei oo frendei. Huoneen
sisustamisella yritän luoda siitä mulle
sellasen...emmä tiiä, mut melkein joka ilta tulee
kuunneltuu sellast musaa, mikä saa kaipaamaan
viel enemmän, tulee poltettuu kynttilöitä ja
ikävöityä, mietittyä tulevaisuutta, et mitä sitä
sitte vuoden päästä tekis ja kaikkee muuta
sellasta...yksinäisyys on toisaalta turhauttavaa,
mutta jotenki taas niin ihanaa, mä oon aina ollu
vähän sellanen yksinäinen mietiskelijä-tyyppi...
no, tuli taas himmeetä sepustusta, mut...ET OO
AINOO!