mun poikakaverini lähti tänään ulkomaille töihin
ainakin parix viikkoo... ennen nähtiin
suunnilleen joka päivä, oltiin viikonloput
kylkikyljessä kiinni, oli syli johon käpertyä ja
kädet jotka mut lämmitti jos mua paleli.
nyt se loppu ainakin parix viikkoo, mä oon aika
herkkä ihminen- itken hyvin pienistä asioist jne.
(muita samanlaisia??)
no kax viikkoo voi tuntua teistä hyvin pieneltä
ajalta, mut kuulematta oikeestaa mitään
kullastani (puhelut ja textarit maksaa ihan
helevetin paljo), se on jo ikuisuus. miten mä
saisin ajatuxeni johonkin muualle, sillä mä en oo
pystyny nukkuu, ja itken nyttenkin. mulla on ihan
hirvee ikävä jo nyt niin entäpä vaikka sitten
kahen viikon päästä?
mä en kaipaa tänne mitäämn vittuilu vastauksia,
vaan haluisin kuulla miten muut on selvinny?
miten he ovat saaneet ajatuxensa muualle..?
kiitos kaikille jotka vaivautuu vastaamaa....
ainakin parix viikkoo... ennen nähtiin
suunnilleen joka päivä, oltiin viikonloput
kylkikyljessä kiinni, oli syli johon käpertyä ja
kädet jotka mut lämmitti jos mua paleli.
nyt se loppu ainakin parix viikkoo, mä oon aika
herkkä ihminen- itken hyvin pienistä asioist jne.
(muita samanlaisia??)
no kax viikkoo voi tuntua teistä hyvin pieneltä
ajalta, mut kuulematta oikeestaa mitään
kullastani (puhelut ja textarit maksaa ihan
helevetin paljo), se on jo ikuisuus. miten mä
saisin ajatuxeni johonkin muualle, sillä mä en oo
pystyny nukkuu, ja itken nyttenkin. mulla on ihan
hirvee ikävä jo nyt niin entäpä vaikka sitten
kahen viikon päästä?
mä en kaipaa tänne mitäämn vittuilu vastauksia,
vaan haluisin kuulla miten muut on selvinny?
miten he ovat saaneet ajatuxensa muualle..?
kiitos kaikille jotka vaivautuu vastaamaa....
Vastaukset 7
Vanhimmat
En halua vittuilla, mutta ei oo mulla vastaavia
ongelmia ollu. Eikös sulla ole kavereita, tai
jotain muuta tekemistä, harrastuksia, tms.? Vai
loppuvatko sinun kaikki elämän aktiviteetit
yhteen ihmiseen?
Kuule mun poikaystävä on myös ulkomailla töissä
mut se viipyykin jouluun asti.Nyt pistetään se
luottamus sit koville, mut tiedän et me
selvitään.Ikävä on todella suuri..
No mulla on ainakin edessä kirjotukset joten on
ainakin aikaa keskittyä niihin.Ja kavereille on
aikaa joten kannattaa tosiaan purkaa sydäntään
ystäville ja touhuta paljon niitten
kanssa.Itsekin huomasin tänään kuinka ystävätkin
piristää kummasti.Mut se on kun heti pääsee yksin
olemaan niin ikävä iskee ja kyyneleille ei voi
mitään...Mut voisin sanoa et poikaystäväni onkin
sit ehdottomasti paras joululahjani =)
Tsemiä sulle! Koitahan kestää =)
Vikter: mä asun paikkakunnal jossa mulla ei ole
kavereita ja lähimmät kaverit mulla sattuu oleen
30 km pääs kaupungis jossa käyn päivittäin koulun
vuoksi, ja olisihan mulla mahdollisuus olla
sielläkin vaikka päivittäin mutta mun kavereilla
on jokaisella oma poikakaveri jonka kanssa
(tottakai!) viettää kaiken mahdollisen ajan. ja
kaiken lisäx mulla on pieni eläintarha kotonani
joten, joudun niiden kanssa viettämään aikas
suuren osan päivästäni, ja kun ne olen itse
päättänyt ottaa niin mun ne on myös hoidettava..
=) kiitti kuitenkin kun, vastasit..
Sade: jouluun asti, tuntuu tosi hirveelle, mun
poikakaveri tekee matkatyötä ja joutuu tämän
vuoksi oleen aika paljon myös ulkomailla. tosin
hän on vasta ollut vuoden kyseissä työssä, mutta
näillä näkymin myös loppu elämänsä. eli toisin
sanoen hän joutuu käymään ja viipymään viikosta
about kahteen kuukauteen muissa maissa. :( ikävää
mutta totta!
Kiitti sullekkin kun vastasit, kun vaan sais
ajatukset jonnekkin muualle..
Panosta vaikka koulun käyntiin,joo kuulostaa
kaameelta,mut toimii ja lähe frendien kaa ryyppää
tai jotai...Suunnittele kaikkii juttui et mitä sä
teet si kun jätkäs tulee,uusii suudelmii tai
jotai...
Hirveetä,mitenköhän selviit?On sulla iiiso
ongelma!Voi äiti....
vieraissa...
Mulle kävi samallailla.Mä ja mun kulta nähtiin
kans joka ikinen päivä n.vuoden ajan mut sit se
sai töitä n.150 kilsan päästä eikä viittiny ajaa
sitä välii jokapäivä joten muutti sinne ja me
nähään vain joka viikonloppu ja aina ku tulee
pitempii lomii mä meen sinne.Olihan se alux
vaikeeta ku nähtiin kans aina ja oltiin muutenki
joka päivä kii toisissamme mut kyl siihen tottuu
sitä on jatkunu jo yli puolivuotta ja aika kyl
menee ku on kavereitten kaa ja sit aina vaan
oottaa sitä v-loppuu ja miettii mitä kaikkee taas
vois tehä!!Mut tsemii sulle..ja muuten senki
verran vielä et olin pariviikkoo sit viikon
kreetalla enkä voinu ku lähettää muutaman viestin
enkä muuten kuullu siit mitään niin on se
rankkaa..ainaki mulle oli..Mut pärjäile!!!