Huonokuuloisena ala-asteella

Minä olen huonokuuloinen nuori nainen (ollut syntymästä asti). Suoritin peruskouluni kuulovammaisten koulussa. Osaan viittomakieltä, opin sen jo ollessani erityispäiväkodissa, jossa oli todella hyvät opettajat/ohjaajat. Viittomakieltä käytettiin opetuksessa tosi paljon(puheen lisäksi), ja se oli ainakin minulle antanut hyvät pohjat myöhemmälle opiskelulle.

Minun koulussani opetusta annettiin myös toki viittomakielellä etenkin ala-asteella, jossa vielä silloin oli ihan taitavia opettajia, jotka hallitsi kunnolla viittomakieltä (toisin oli yläasteella). Ja suurin osa tuntui todella paneutuvan opettamiseen, vaikka sellaisiakin epäpäteviä opettajia saattoi välillä olla, jotka eivä ottaneet selvää ymmärsivätkö oppilaat kaikkea opetusta ym.

Lisäksi ala-asteella annettiin runsaasti puheterapiaa, joka on tärkeää huonokuuloisille lapsille suullisen ilmaisun kehittymisessä.

Miinuksena koulussani oli se, että ei erikseen järjestetty viittomakielen opetusta omana aineenaan, vaan ilmeisesti se oli kuurojen oppilaiden oma juttu. Olisi ollut kiva opiskella sitä esim. äidinkielen yhteydessä. Ja kyllä mielestäni huonokuuloiset kuten kuurotkin tarvitsevat jatkuvaa viittomakielen kertaamista
ja lisäopiskelua.
Sekä havaitsin jo varhain ettei koulussani kaikki opettajat osanneet lainkaan viittoa tai viittoivat tosi huonosti, vaikka luokassa saattoi olla myös kuuroja oppilaita. Sen takia ei kyseiseen kouluun paljon kuuroja oppilaita tullut, vaan he siirtyivät kuurojen kouluun.

Minusta viittomakielen käyttö on erittäin tärkeää huonokuuloisten lasten opetuksessa, koska olen itsekin todennut että opetus menee silloin parhaiten perille - ja ennen kaikkea oppilaiden kiinnostus opetukseen säilyy sekä samalla oppii itsekin koko ajan lisää viittomaan ja ilmaisemaan itseään monin tavoin.

Kiitän kovasti hyvästä kirjoituksestasi, siitä on varmasti apua. :)

Voin vaan kertoa, että olen sanaton onnesta, koska en uskonut, että kukaan oikeasti voisi kertoa kokemuksiansa ihan noin vaan. Mutta kiitos ja tuhannesti kiitos!

Kyllä tästä hyvä lopputyö tulee! :)

Hei!

Olen 25v. huonokuuloinen. Kävin kaikki kouluni ns. kuulevien kouluissa eli oli lähes aina ainoa huonokuuloinen luokassani ja yleensä jopa koko koulussa.

Ensimmäiset kaksi vuotta ala-asteella olivat kaikkein kamalampia. Sain kuulolaitteeni kun aloitin koulun. Koko asuinalueellani ei ollut muita huonokuuloisia nuoria. Kaikki olivat sitä mieltä että se oli vanhojen mummojen ja pappojen "tauti".

Opettajana minulla oli ensimmäisellä luokalla iki-vanha mummo, joka jäikin ensimmäisen luokan jälkeen eläkkeelle. Hän oli aivan kamala. Ei ottanut minua huomioon lainkaan, puhua mutisi niin epäselvästi etten kuullu juuri mitään eikä ikinä toistanut oppilaiden vastauksia. Joka on yksi tärkeimmistä seikoista, joka PITÄÄ tehdä kun luokassa on huonokuuloinen oppilas. Tosin opettajakoulutuksessa painotetaan, ettei oppilaiden vastauksia saa toistaa!! Mikä on mielestäni kummallista, mitä haittaa tästä olisi normaalikuuloiselle lapselle??? Ei mitään! Luokassa oppilaat selvästi karsastivat minua, koska olin "erilainen" kun minulla oli kuulolaitteet.

Toisella luokalla minulle tuli siis uusi opettaja, vastavalmistunut muori mies. Joka ei ollut kuullut kuulovammaisista mitään. Toinen vuosi siis meni minun opetellessani hänen ääntään ja hänen opetellessaan kuinka tukisi ja auttaisi minua. Oli jo edistystä edelliseen vuoteen, koska opettaja oli kiinnostunut oppimaan uutta. Toisin kuin tämä vanha mummeli, hän kun jo tiesi kaiken!

Minua kiusattiin kaksi ensimmäistä vuotta, joka välitunti. Koulusta en siis pitänyt ollenkaan. Vanhempani soittivat jatkuvasti kouluun, että siellä pitää puuttua kiusaamiseen. Mutta siihen ei puututtu. Minulla ei ole enää muistissa kenenkään oppilaan nimeä, jotka olivat luokallani nämä kaksi vuotta. Asuinalueella en ole sen jälkeen käynyt kun sieltä muutimme pois.

Kolmannesta kuudenteen luokkaan kävinkin jo eri koulussa ja luokallani oli toinen huonokuuloinen oppilas. Tämä oli mielestäni oikein mukavaa aikaa ja aloinkin pitää koulunkäynnistä. Nyt lähdin aamuisin mielelläni kouluun. Luokassa minuun suhtauduttiin aivan kuin kaikkiin muihinkin olin "yksi kavereista". Minut kutsuttiin oppilaiden synttäreille, kanssani leikittiin, pelattiin, kuiskittiin salaisuuksia, juteltiin ihastuksista jne... Tämä oli mahtavaa, koska 2. ensimmäisen kouluvuoden aikana minulla ei ollut vastaavia kokemuksia.
Opettajani oli aivan mahtava. Hän oli jo tutustunut kuulovammaisiin ja tiesi mitä pitää huomioida. Hän opetti kuulovammaisille vapaa-aikanaan kansantansseja. Erittäin motivoitunut ja asiansa osaava siis.

Viittomia minä en käyttänyt ala-aste aikanani. En kokenut tarvitsevani. Kuulin kohtalaisen hyvin kuulolaitteilla ja muita apuvälineitä hyväksi käyttäen.

Vaikeita aineita olivat englanti ja ns. reaaliaineet, joissa on paljon käsitteitä. Nämä käsitteet kun tuppasivat jäädä aina hieman epäselviksi. Hankalaa olivat myös 5-6-luokalla tulevat tehtävät, joihin piti keskittyä samalla kun opettaja puhui. Tämähän kun ei kuulovammaisilta onnistu kun pitää lukea huuliota samalla. Esim. kalvolta kopioitava teksti ja opettajan selittämä asia = mahdoton yhtälö! Onneksi opettaja yleensä antoi minun kopioida tekstin kaveriltani myöhemmin.

Tällä hetkellä työskentelen kuulovammaisten koulussa ja voin kertoa, että se opetustyyli poikkeaa täysin ns. kuulevien koulusta. Täällä kaikki oppilaat ovat kuulovammaisia, ja on erikseen sijoitettu kuurot, kuulomonivammaiset sekä huonokuuloiset. Huonokuuloisiakin kun on lievästä vaikeaan asti. Yleensä valitaan luokkaan opettaja, joka viitto jos oppilaat ovat vaikeasti huonokuuloisia tai kuuroja, muuten pääasiassa myös kuulovammaisten koulussa opetus huonokuuloisille oppilaille tapahtuu puhekielellä ja tukiviittomin.
Huonokuuloiset kun tulevat yleensä elämässään sijoittumaan kuulevien maailmaan ja kommunikoimaan puheella.
Viittomakieltä hallitsen tottakai. Mutta kuulun siihen vähemmistöön, joka sen hallitsee. Yleensä huonokuuloiset, jotka pärjäävät puheella ja kuulolla eivät hallitse viittomia.

Toivottavasti tästä oli sinulle edes jonkin verran apua.

Hyvää jatkoa opiskeluusi.

*Niisku*