Eräs kauneimmista joululauluista on Sylvian joululaulu. Harvat tullevat ajatelleeksi millaista on häkkiin suljetun linnun tai eläimen elämä - ihmisestä puhumattakaan.
Tätäkin joulua lukuisat viettävät erilaisten kalterien takana.
Lueskelin jälleen eräitä ajatelmia, jotka Karl H. Wiik on kirjoittanut viime sotein aikana tällaiseissa oloissa:
- Kun kansa köyhtyy, ovat suuret sanat toisinaan sitä josta viimeksi tulee puute.
- Jos maailma tarvitsee määrätyn ajan jotakin tehtäväänså varten, ei meillä ole oikeutta yksityisen etumme tähden kiirehtiä sitä.
- Maasta olet sinä tullut, maaksi jälleen muuttuva sanotaan hautojen ääressä.
Tärkeämpi olisi totuuden toinen puoli.
Jumalasta olet sinä tullut,
Jumalaksi on sinun jälleen muututtava.
Hyvin usein ajattelen itseni ja toisten moittivan olosuhteita. Ihmeellistä on kun joku kykenee luomaan unohtumatonta vangittuna -
Sylvian lintukaan ei lopettanut lauluaan häkissäänkään.
Tätäkin joulua lukuisat viettävät erilaisten kalterien takana.
Lueskelin jälleen eräitä ajatelmia, jotka Karl H. Wiik on kirjoittanut viime sotein aikana tällaiseissa oloissa:
- Kun kansa köyhtyy, ovat suuret sanat toisinaan sitä josta viimeksi tulee puute.
- Jos maailma tarvitsee määrätyn ajan jotakin tehtäväänså varten, ei meillä ole oikeutta yksityisen etumme tähden kiirehtiä sitä.
- Maasta olet sinä tullut, maaksi jälleen muuttuva sanotaan hautojen ääressä.
Tärkeämpi olisi totuuden toinen puoli.
Jumalasta olet sinä tullut,
Jumalaksi on sinun jälleen muututtava.
Hyvin usein ajattelen itseni ja toisten moittivan olosuhteita. Ihmeellistä on kun joku kykenee luomaan unohtumatonta vangittuna -
Sylvian lintukaan ei lopettanut lauluaan häkissäänkään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sylvian joululaulu on minulle myöskin yksi rakkaimmista. Ehkä olen nyt liian nostalginen mutta äitini nimi oli Sylvia, se tuo tuulahduksen lapsuudesta ja nuoruudesta.
Sävelmä on muistaaksi Collanin ja sanat suomensi
M Korpilahti.
Sylviahan on lintu ja kuuluu kerttusiin joka asustaa Sisiliassa ja muuttaa Suomeen kesäksi.
Olenkohan oikeassa. Sypressit kuitenkin tuoksuvat
Sisiliassa ja sää on nyt keväinen.
Pikkulintu riemuissaan laulevi onneaan. Ei se tiedä ruoastaan, laulaa sentään vaan.
Toivon, että lintumme voisivat lentää vapaina.
Usein kuitenkin me ihmisetkin asetamme itsemme häkkiin vapaaehtoisesti.
Olisikohan meillä jotain opittavaa Mestarilta, joka sanoi:
- Katselkaa kedon kukkasia ja taivaan lintuja.
Eivät ne murehdi mitä söisivät tai päällensä pukisivat. ..
häkkejä, joita asianomaiset eivät ole itse rakentaneet, eivätkä he ole rikollisia, että siitä syystä olisivat häkissä.
Jos jaksan, ja jos ikä ja järki riittää kertomuksen laatimiseksi, en laske tunteja, joita kuluu kun yritän kertoa siitä/niistä. Mutta epämääräisesti laadittua en kelpuuta, vaan siitä pitää tulla tarkka kuvaus.
Muistan Ilmari Turjan puheen Haikki Huhtamäen neuvojuhlassa.
Hän ketoo lapaulaissyntyisen Heikin vaikuttavan Turussa ja liikkuvan suurten "linnojen" väliä, joissa ei ole kaltereita. Tätä ei koskaan pidetty arvossa ja sen mummo sanoi selvään "Ittelle":
- Phyh ! Miksei Turuus.
Näistä näkymättömistä kaltereista varmaan riittäisi tarinaa vaikka miten pitkään ja -
ihmettelemistä, miksi luomme näitä muureja tieten tahtoen ympärillemme.
Siellä sirkutelkoon!