Moikka!

Meillä nuorilla jo murrosiän ohittaneilla ihmisillä ei ole omaa palstaa, mutta toivottavasti minua osataan kuunnella tällä palstalla:
Olen ollut poikaystäväni kanssa jo yli 4 vuotta. Me olemme todella onnellisia, mutta matkassa on yksi mutka...minun vanhemmat.
Äitini yrittää saada minua yhteen hänen löytämien miesten kanssa. Isäni sanoo, että olemme meillä vain syömässä, emmekä tee muuta.
3593
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Miksi teillä ei saa syödä vaikka on kattila täynnä ruokaa? Sinuna haistattaisin pitkät äitisi valitsemille miehille, kova luonteinen kuin olen. Itsepähän sinä siitä päätät kenen kanssa olet ja varsinkin nyt kun olette poikaystäväsi kanssa ollut jo niin pitkään, luulisi äitisi tajuavan, että haluat olla jätkäsi kanssa, et kenenkään muun. Sano se hänelle! Sano tarpeeksi usein tai tarpeeksi lujasti.. (en tarkoita huutamalla, vaan lujalla tarkoituksella).
Meillä on mieheni kanssa ongelmana tuleva vauva joka syntyy vuodenvaihteessa. Mieheni vanhemmat ja koko suku on nyt jo ominut vauvan ja tarvikkeet itselleen. Ketkähän sen vauvan oikein saa?! Siellä on tehty jo joka viikonlopulle oikein suurinpiirtein aikataulut jonka mukaan vauva kierretetään koko suku läpi joka viikonloppu! Ei tule kuuloonkaan!!!

Tiedän kuinka helpottavaa se on kun vain saa puhua/ kirjoittaa, vaikkei kukaan ymmärtäisi. Minäkin joudun yksin kantamaan tämän ahdistuneisuuden taakan, koska mieheni on ajatuksiani vastaan. Varsinkin kun on kyse HÄNEN suvustaan. Olemme sentään jo naimisissakin!!!

Äänestä
  • Meillä on vähän sama tilanne poikaystävän kanssa. Ollaan oltu yhdessä kolme vuotta. (olen 22-vuotias, poikaystäväni 23-v.)

    Mulla on lapsi meidän avoliiton ulkopuolelta, olin 16-v. kun sain tyttöni, eli tyttö on 7v.
    Meillä on poikaystävän kanssa kaksi yhteistä lasta, jotka, varsinkin ensimmäinen tuli hankittua lievän paineen alla. Miehen vanhemmat, sisarukset, täti ja setä painostivat, että täytyy meidän hankkia yhteinen lapsi, koska olen suhteen ulkopuolellakin saanut lapsen hankittua!

    No, lapsi syntyi,poika, täyttää tammikuussa 2v.
    Toinen tuli pian perään,tyttö, 5kk:n ikäinen nyt.

    Aluksi pikkuvauvaa, poikaa piti kuljettaa miehen sukulaisten luona. EI ollut lapsella vielä nimeäkään, kun oli jo monet kerrat kiertänyt eri sukulaiset ym. läpi. Miehen äiti soitti joskus aamulla seitsemältä, että tulenhan varmasti käymässä vauvan kanssa.

    Sitten se meni siihen, että en saanut ottaa enää omaa tyttöäni mukaan! Tyttö oli siskolla hoidossa, kun käytiin miehen vanhempien luona kylässä. Nyt kun on pikkuvauva taas, sama rumba jatkuu. Olen miehelle valittanut ja yrittänyt puhua, mutta hän itse ei halua laittaa vanhemmilleen vastaan.

    Huono tilanne, mutta onneksi tulee vähän välimatkaa, kun muutamme heistä 100 km:n päähän kesän alussa.

    Äänestä

Ajattelepa kirjoitusta vielä uudelleen. Etkö yhtään keksi mistä vanhempasi todella valittavat?? Ajattelepa asiaa vanhempiesi näkökulmasta... Mitä ilmeisemmin asut vielä vanhempiesi nurkissa?? Eiköhän vanhempasi yritä vihjailla sulle että sun olisi aika ruveta aikuistumaan elikkäs muuttaa omaan asuntoon. He haluaisivat jo alkaa elelemään sitä omaa elämäänsä eikä kustantaa sinun elämääsi enempää. Olethan jo kerran työelämässäkin ja mitä ilmeisemmmin saat palkkaa. Minne rahasi kulutat, itseesi? Osallistutko perheen ruokakustannuksiin? Vuokraan/yhtiövastikkeeseen?? jne.. Vaikka susta tuntuu että kulutat "vähän" niin silti he joutuvat elättämään sinua (antavat katon pääsi päälle, pesevät pyykkisi, kustantavat elämistäsi jne) ja kaiken lisäksi he joutuvat suunnittelemaan oman elämänsä vielä sinun mukaasi eli sut pitää aina hakea töistä vaikka olisi varmaan haluja tehdä välillä muutakin. En tiedä ikääsi, mutta luulen että sun olisi aika ruveta miettimään oman asunnon hankkimista..

Ja ehkä äitisi ehdottelee sinulle muita miehiä, koska ethän näytä tekevän elettäkään tämän nykyisen kanssa että olisitte tosissanne rakentamassa yhteistä tulevaisuutta.... Tässä joitakin ajatuksia. Ehkä kannattaisi keskustella vanhempien kanssa että mistäs se kenkä oikeesti puristaakaan...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nuori nainen kirjoitti:

Meillä nuorilla jo murrosiän ohittaneilla ihmisillä ei ole omaa palstaa, mutta toivottavasti minua osataan kuunnella tällä palstalla:
Olen ollut poikaystäväni kanssa jo yli 4 vuotta. Me olemme todella onnellisia, mutta matkassa on yksi mutka...minun vanhemmat.
Äitini yrittää saada minua yhteen hänen löytämien miesten kanssa. Isäni sanoo, että olemme meillä vain syömässä, emmekä tee muuta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu