Tänään on Aatamilla ja Eevalla yhteinen nimipäivä. En ole perehtynyt syihin, miksi näin asia on. Kun vietämme kovin kiistanlaista juhlaa muutenkin, Tarja Halonen tulee Naisen ikään.
Aatamin ja Eevan elämä on kovasti tutkittu, pohdiskeltu ja taiteilijatkin ovat halunneet paratiisin tapahtumiin saada oman "Eskon puumerkkinsä" niin miksi emme mekin voisi asiasta keskustella.
Toivon, että keskustelut paratiisin tapahtumista
saataisiin käydä Turussa julistetun joulurauhan puitteissa perhe- ja ystäväpiirissä.
Aatamin ja Eevan perhe-elämää sekoiti käärme houkutuksineen ja lasten kasvatuksessakin oli tiettävästi ongelmia.
Isyyys- ja äitiysasiatkaan eivät sukupuuta tutkiessani ole tulleet täysin ymmärretyiksi ainakaan
omissa pienissä aivosoluissani eivät kaikki ole loksahtaneet aivan kohdalleen.
Paremman tekemisen puuttuessa voinette viestitellä omia käsityksiänne yhdessä pohdittavaksi.
Alustuskysymykseksi heitän; kenen on suurin syy syntiinlankeemuksessa ?
Aatamin ja Eevan elämä on kovasti tutkittu, pohdiskeltu ja taiteilijatkin ovat halunneet paratiisin tapahtumiin saada oman "Eskon puumerkkinsä" niin miksi emme mekin voisi asiasta keskustella.
Toivon, että keskustelut paratiisin tapahtumista
saataisiin käydä Turussa julistetun joulurauhan puitteissa perhe- ja ystäväpiirissä.
Aatamin ja Eevan perhe-elämää sekoiti käärme houkutuksineen ja lasten kasvatuksessakin oli tiettävästi ongelmia.
Isyyys- ja äitiysasiatkaan eivät sukupuuta tutkiessani ole tulleet täysin ymmärretyiksi ainakaan
omissa pienissä aivosoluissani eivät kaikki ole loksahtaneet aivan kohdalleen.
Paremman tekemisen puuttuessa voinette viestitellä omia käsityksiänne yhdessä pohdittavaksi.
Alustuskysymykseksi heitän; kenen on suurin syy syntiinlankeemuksessa ?
Vastaukset 76
Vanhimmat
joka vaati tottelevaisuutta tuollaisessa asiassa. Mehän olisimme elukoita( ja suurin osa onkin! ), jos meillä ei olisi hyvän ja pahan tietoa.
Mitenkäs näin pääsi käymäänkään?
Mistä puhuva käärme, kielletyt hedelmät, tieto alastomuudesta; mikään eläin ei häpeile "alastomuuttaan" eikä hellyydenosoituksiaan paritellessaan.
Mustasukkaisia "omastaan" kyllä saattavat olla.
Naakkaparista olisi ihmisillekin paljon opiksi otettavaa.
tänään illalla tv-ohjelmaa valaista, niin siinähän ihmisillä ja valailla oli yhteinen kieli, joka muistutti viittomia.
Kun Eeva oli ollut paratiisissa ja miettinyt, ketä uskoisi, ehkä käärme oli viittonut Eevalle, että koolla on väliä.
Jokainen ihminen ja elävä olento on pienoismaailma ja siinä olevat solut jälleen omansa kuten tämä meidän kotimaamme on osa maapalloa, joka on osa aurinkokuntaa, joka on osa linnunrataa, joka on osa...
Kuinka vähän me loppujen lopuksi tiedämme tästä maailmasta, jossa elämme.
Ajatuksemme pyörii yllättävän pienissä ympyröissä, ellei oman napamme ympärillä niin sitten siinä, että josko käärme kuiskutteli Eevan korvaan mainitsmaasi asiaa;"Koolla on väliä..."
Saattaa olla, etää päivän Eevojen päässäkin pyörii päällimmäisenä tuo ajatus vielä tällä kypsällä iälläkin.
:-)) taitaa jäädä miehille ikuisuuskysymykseksi.
Vaikka kuinka monet kerrat kirjotettais ja sanottais että tärkeintä on tunne, niin sittenkin pulpahtaa aina miesten taholta epäilys, että onkohan sillä koolla kuitenkin väliä.
Syntiinlankeemus oli välttämätön ja kuului luomistyöhön, ei Luojallemme tullut mikään asia yllätyksenä, kaikki oli tarkoin suunniteltua.
Paraikaa lueskelen ja yritän työstää erästä muistelusta tapahtumineen muutaman vuosikymmenen takaa mustassa Afrikassa valkoisen naisen näkökulmasta. Tämä kirjoituksen hauduttaminen on avartanut omaa maailmankatsomustani valtavasti.
Yhden yksityiskohdan voisin kertoa:
Nuoren Busmannin tummanruskeat silmät pyörivät ihmetellen kun valkoinen lähetystyöntekijä kertoo Johannes Kastajasta. Tämä eli erämaassa vain johonkin eläimen taljaan verhoutuneena ja sai vain heinäsirkkoja ja hunajaa ravinnokseen.
- Saisinpa minäkin joskus heinäsikkoja maistaa ja aah ! hunaja on harvinaista makeaa herkkua.
Joskus minä uskon saavani leopardin metsästettyä.
Olisin kylässä arvostettu ja kunnioitettu "baas !"
Johanneksen täytyi olla rikas mahtimies !
Miten me ihmiset voisimme edes hieman ymmärtää toisiamme ja tulla ymmärretyiksi ?
Keskustelin erään japanittaren kanssa asiasta.
Puhe meni tähän koko-juttuun.
Sinulla on pieni mies - minkähän kokoinen hänellä on?
- miehelläni on hyvin, hyvin pieni, mutta se on tosi vikkelä !
Leskirouva meni linja-autoon nääsvillessä.
Kaksin komean kuskin kanssa. Kysyi, josko saisi nähdä millainen noin komean miehen "ase" on.
Saatuaan sepaluksen auki rouva totesi:
- Kuinka noin isolla ja komealla pojalla voi olla nuin pieni?
- Näkisitpä sen juhlapukees, tuli kuin atteekin hyllyltä.
Pian kuultiin hiljainen ääni;
- Nysse tulee !
Miksi koosta puhutaan niin usein?
Jos ladussa ei ole enää luistoa, onko suksen koollakaan väliä?
Kunnon sukselle on parasta on hakea sellainen latu, jossa on vielä luistoa.
Hyppyri tuo katala,
on mulle liian matala!
Asia voidaan korjata monella tavalla.
Vannisen Benjam ja Pekka kehittelivät hyviä voiteita,
eikä Kiurun Aku ollut Pekkaa pahempi.
Suomen tytöt Kollenilla 1952 ottivat viestikultaa ja kympillä nelosvoiton.
Nyt saamme sanoa Tiilikais-Pekan tavoin:
"Kello käy.
eikä Hakulista
vieläkään näy!"
Tässä sitten kysellään, josko vika on sysissä vai sepissä. Ei riitä, että on kotimaiset monot,
sivakakat puuttuu,
kahlua
ja lyly on
ulos myyty.
Sisua näemme vain joittenkin autojen nokassa.
hukkunut koko mies? Olis käyttänyt pitoo myös, vaikka sänki leuassa.
Entäs jos ei luista edes sen vertaa, että pääsisi hyppyrille saakka?
Erään mukavan pitkän hiihtäjän neuvo oli:"Ajattele ittes märiäksi..." Josku kun suksi ei luistanut niin painui maaliin päästyään suoraan saunaan sukset jalassa.
Otsikon aiheessa pysyttäessä olisi hyvä miettiä yhdessä suksen, voiteiden, mäen ja muun valintaa ja kuunnella pikkuisen jotain alan asiantuntijaa.
Kirjoituksessakin on joskus riittänyt: "Rupee Lyyti kirioottamahan kun saa oikian osoottehen."
Moni asia saattaa olla kovin pienestä kiinni,
uimarille voi tulla vesikauhu ja hyppääjän ammattitauti taitaa olla -
rimakauhu !
Torikauhuun harvoin vankilassa sairastutaan, mutta siellä voi kehittyä suljetun paikan kammo !
Usein kotipuolessa saatettiin ostaa pitolehmä ja tähän viitattiin myös nuorten seurustelussakin.
-Ookko sä ajatellu vakiintua, ottaa pito....
Suomalaisilla hiihtäjillä on suksissa ollut ehken liikaa "pitoa" ainakin vapaalla hiihdettäessä.
Mäenlaskija kokee kauhua ajatellessaan että suksiin on tainnut tulla erehdyksessä luiston sijaan liikaa -
pitoa !
aika on toinen. Olen ylpeä naissukukuntaan kuulumisesta ja joitakin älykkäitä miehiäkin on olemassa.
Viittaa vähän siihen, että vertaukset suksista, luistosta ja hyppyristä on käsitetty liian sananmukaisesti.
Tuossa luultavasti ei pitänyt olla kyse lainkaan talviurheilusta ...
talviurheilusta, onhan nyt talvi.
Kesällä hiihdetään vesisuksilla.
Ajattelen nykyisin enemmän varsinkin näin tapanina, että hyvä on saada jotain voimistelua kun emme kuitenkaan enää Puijon torniinkaan kiipeä mäkeä laskemaan.
Se luiko saattaisi olla mukavaa sydänalustallekin, mutta varjele sitä alastun kössähdystä. Pienemmässäkin "nakkooksessa" sitä on akan tehnyt eli saanut.
Ukko tekee mäessä akan niin sille voi nauraa, mutta kun sinä Hilkka hilkka päässä menet nurin niin saanko silloin sanoa, että sinä teit akan, sait akan vai kuinka asian kertoisin -
nauramatta !
Huumoria ymmärtäisin luojallakin olleen kun aatamin ja eevan loi.
Kuvittele kuinka helppoa meidän miesten on.
Kiipeämme vain pienen mäennyppylän päälle sukset jalassa ja laskemme alas -
saan tai teen akan. Ei se luoja aikanaan ymmärtänyt ihan kaikkea.
Naisilla se on vaikeampaa - ei saa ukkoa vaikka kuinka nätisti pyllähtäisi !
Vesihiihtoa kesällä harrastaessaan nainen ei ole paremmassa asemassa.
Kupsaus ja joutuu Ahdin valtakuntaan,
pahimmassa tapauksessa Näkki vie.
Onko Näkki muuten uros vai naaras ?
Vesihiihtoa kesällä harrastaessaan nainen ei ole paremmassa asemassa.
Kupsaus ja joutuu Ahdin valtakuntaan,
pahimmassa tapauksessa Näkki vie.
Onko Näkki muuten uros vai naaras ?
Mies on tässäkin paremmassa asemassa.
Pahimmassa tapauksessa saattaa kuitenkin joutua -
vedenneidon pauloihin.
kirjoitin ohjelman olleen valaista. Delfiineistähän se oli. Niiden kanssa ihmiset "puhuivat viittomakieltä".
Valtava edistysaskel on tämä, että tunnustaa tekemänsä kömmähdyksen ja välit ovat sivupersoonan kanssa luottamukselliset ja kunnossa.
Pyöriäiset ovat vekkuleita otuksia, ilmankos niitä käytetään jopa elokuvien sankareinakin.
Oppisimmepa vain paremmin tuntemaan ja ymmärtämään meitä ympäröivää luontoa je sen elämää.
Pitää etsiä toinen mäki ja toinen hyppyri.
Sitten voi tulla huimakin ilmalento.
Tähän 60 mäkeenkin on pesiytynyt joukko alamäenlaskijoita, jotka runsas kuukausi sitten laittoivat uuden mäen, jota kilvan kehuttiin.
He kilvan kertoivat kuinka huono tämä on verrattuna perustettuun uuteen.
Tunsin rehellisesti sanoen onnea vaikka en johtajksi tai valmentajaksikaan itseäni kelpuuttaisi, mutta kun on silmät ja korvat päässä niin tiesin, että harjoitteluolosuhteet taitavat parantua kun "kehäraakit" poistuvat, jotka
usein persluikua laskiessaan sotkivat kuntoon saatetun latu-uran.
Petyin kun alkuinnostuksen jälkeen ei päästy mäessä alkua pidemmälle.
Homma kaatui kun piti ensi töikseen valita mäkeen sheriffi joka antaa laskuvuorot ja kullekin rintanumeron eikä jäsenkortitta sinne ollut asiaa.
Sakinhivutus kuuluu kautta aikain kovien poikien leikkeihin. Kun vedetään kölin ali muutama kerta
ja pistetään muutama havu ladulle kun tiedetään jonkun halun olevan laskuvuorossa.
Kun hän sitten tekee "akan" mäessä niin päästetään yhdessä räkäinen nauru..
Uskottiin hajun jäävän yksikseen yskiskelemään vanhaan. Kun näin ei käynyt niin tultiin sakilla karhaamaan täältä pois.
Kyseinen "Haju" kirjoittelee vain niin hajuttomia juttuja. Pituutta ja määrää niillä kyllä on.
Joku naisenpuoli näkyy niistä joskus tosin innostuvan.
- Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Eihän palstalla ole näkynyt ainuttakaan miestä, miesmuistiin, ei ainakaan luku- ja kirjoitustaitoista.
Tuollaisen herjanheittoon kelpaa kapalovauvakin.
Ei siinä miehen mittaa ole, eikä tule !
-Nimeni tiedätte ja tapani tulette tuntemaan.
Näin alokasta säikyteltiin armeijassa aikanaan.
Sinulla olisi mahdollisuus milloin tahansa näyttää että palstalla on sittenkin
yksi mies !
Näytä, jos olet mies.
Taitaa olla ainakin kyseisen kirjoittajan vaikea osoittaa, että on tosiaan mies.
Lemuaa akkamaiselta.
Hah-hah! Tuo on muuten täyttä totta!
Voisitteko hieman kuvailla millaiset tuoksut ja aromit aistitte, jos vaikka sattuisin kohtaamaan -
veljmies kun on.
nykyäänkin, pienet lapset elävät ensin vanhempiensa huomassa(paratiisissa ), jolloin heillä ei ole vielä tietoa, mitä murrosikä tuo tullessaan.
Murrosiässä he tulevat tietoiseksi jostakin, minkä sukurauhaset saavat aikaan ja jonka vaikutuksesta seuraa muutos käyttäytymisessä(synti).
Sitten seuraa pois muuttaminen vanhempien huomasta ja edessä on vastuun ottaminen omasta elämästä(otsasi hiessä).
Niinhän Eevalle ja Aatamillekin kävi, eikä sen kummempaa.
Kuis se nyt näin käv.
Äiti viedään satojen kilometrien päähän synnyttämään. Hoitotätien huomassa lapsi varttuu
ja koulu yhdessä kaveriporukan kanssa kasvattaa.
Kotonaan lapsi ei juuri molempien vanhempien huomassa kuin ani harvoin.
Kuvailemasi tilanne on nykyään enemmän poikkeus kuin sääntö.
kuten kerrot, nykyiset lapset hoitaa joku muu kuin oma äiti.
Kun vaimennamme emovaiston annettuamme ahneudelle vallan ja viemme lapsemme vieraiden hoitoon, se kostautuu rakkauden vähenemisenä ja mielisairauksien lisääntymisenä, kuten tilastotkin kertovat.
Tuossa muussa tiedonhankinnassa, josta mainitset, että "koulu yhdessä kaveriporukan kanssa kasvattavat", vika on juuri tiedonhankinnan käytännön toteutuksessa, ei siinä, että tietoa haetaan, sillä uteliaisuus on luonnon asetuksissa.
Todisteena pidän viikunanlehteä siitä, että Raamatunkin viittauksella luomiskertomuksessa hyvän- ja pahantiedosta viitataan murrosikään.
Hormonien(luonnon asetukset!) aikaansaamat käytöksen muutokset ovat silti pysyneet samoina kuin mitä ne ovat olleet parituhatta vuotta sitten. Se, mikä on syntiä ja mikä ei, on määritetty maallisten vallanpitäjien toimesta.
Nyt joulukuussa olen kirjoittanut kahdesta merkityksellisestä lehdestä saamistani virikkeistä paljon omia päätelmiä. Ensimmäinen virikelehti oli papyrys ja nyt tämä viikunanlehti.
Hajupojalle: Niin, että älä sinä hajupoika sillä Pradvallasi ja muilla julkaisuilla edes yritä kilpailla, jotta ei kohta tarvitse laittaa raparperinlehteä peittämään häpeän punaa kasvoillesi.
Rakkaudestakohan potkit tuota pikkuipanaa.
Mikähän mahtanee olla pravda tuus totus?
Riittäisikö tuo lehti peittämään edes pikkuisen pikkuista?
Peitteeksi suosittelen sinun eilistä Pravdaasi sillä juuri ilmestyi sinun uusin.
tätä ennen kertaakaan maininnut Pradvaa, mutta hajupoika on maininnut sen useita kertoja. Siitä johtui sen yhdistäminen häneen.
Mistä sinä sait päähäsi yhdistää se minuun?
Optikolla käytyäsi katso kirjoituksesi viimeinen kappale. Odotan mielenkiinnolla uutta painotuoretta ainoata totuutta kun ymmärtääkseni totuus on vain yksi, nyt jokaisella omansa ja sekin erilainen jokaisella julkaisukerralla,
siksi sivullinenkin on kiinnostunut.
"Keltainen lehdistö" on aina ollut luetuin.
allaolevan uuden nimimerkin takana piileksii hajupoika, se on selvää.
Et kai sinä tarkoita, että kun olet ennenkin yrittänyt Pradvalla minua lätkiä, otan sen niin kuin ohjelehtiseksi itselleni.
Sinulle pitäisi kohta hakea raparperinlehden lisäksi myös pajua.
Tuon Aivan- otsikolla kirjoitukseni viimeisen kappaleen viimeisessä sanassa on painovirhe. Pitää olla: kasvoillasi.
Meni vahingossa vastaus väärään paikkaan.
Luuvitostako olet tarjoamassa?
Hajupoika nukkuu vielä "vanhurskaan unta" ja nouseskelee kohta puoliltapäivin silmät sirrillään ristissä.
yöllä.
Pidetään vaan kumpikin omat mentaliteettimme, älä yritä väkisin yhdistellä niitä.
Mitä sinunkin Jumalasi sanoisi siitä, jos alkaisit omatoimisesti yhdistelemään kirjoittamaamme kun minä en halua?
Joten pidä vain omat, jostain kopioidut saarnasi ja muut lainauksesi ja minä pidän oman elämänkatsomukseni ja kokemukseni, joiden mukaisesti olen kirjoittanut tänne.
Olet usein tekeytynyt joukoksi kirjoittajia, ja tämän joukko yleensä väheksyy elämänkatsomuksiani, mutta toisaalta tekojoukkoasi apuna käyttäen vihjailet koko ketjua, jossa on myös useita minun kirjoituksiani kuuluvan sinun kirjoittamiksi, hajupoika.
Olet yrittänyt sillä Pradvalla leimata minua ja siten tehdä minusta kommunistia, joilla Suomessa on käytännössä elinkautinen tuomio ja lainsuojattomuus, joka koskee myös lainsuojattoman lapsia.
Voisit ottaa vastuuta siitä, mitä teet, senkin luuvitonen!
Kaiken huipuksi rehvastelet kuinka paljon silläkin aikaa, mikä olet palstalla kirjoittanut, olisit pystynyt hankkimaan ostovoimaa jos olisit kirjoittanut muualle. Tulee mieleen, että onkohan tarkoituksesi vakuuttaa muutkin siitä, että vain sinä olet jotain ja muut eivät ole mitään ja lisäät jälleen omia valtuuksiasi ?
Mitä vastaat tähän?
Vastauksena:
-Erilaisuus on meidän ihmiskunnan rikkaus oli sitten kysymys ihonväristä, uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. En ole milloinkaan keskustelussa pyrkinyt asettamaan näissä suhteissa näitä paremmuusjärjestykseen.
- Sinä ja useat muut nikit usein esiintyvät "me" muodossa kuin muutkin olisivat kannallasi.
Tuskin löydät kirjoitustani, jossa olisin näin tehnyt.
- Yleensä pyrin välttämään vihjauksia, paitsi silloin kun tarkoitus on saada lukijan itse ajattelemaan ja etsimään vastauksen ja tekemään omat itsenäiset johtopäätöksensä.
Politiikkaa seuraan ja olen ollut siitä kiinnostunut pikkupojasta saakka. Minulle se on tapa yhteisten asiain hoitamisessa. Politiikassa voidan yksittäisessä asiassa arvostella jotain päätöstä tai kannanottoa tiettyyn kysymykseen.
Pravda = totuus. En ole käyttänyt sitä leimakirveenä eikä asiani ole tuomita kommunismiakaan sinänsä. Ystäviini kuuluu eri puolueisiin lukeutuvia eikä heidän erilainen näkemyksensä ole missään tapauksessa ystävyyden este.
Ei ole kyse rehvastelusta, toteamus vain. Kun tulee asiatonta herjaa niin saanen kai minäkin
ajatella. On ymmärtääkseni täysin oma asiani mihin, milloin ja mitä kirjoitan kunhan toimin lakia ja hyviä tapoja kunnioittaen -
tätä toivon muiltakin.
on paremmuusjärjestyksestä puhunutkaan?
Totesin vain, että Pradva kuuluu niihin sinun esillä pitämiisi. Jos sen katsot parhaaksi, niin siitä vaan, mutta älä tuputa minulle.
alkaa ottaa päähän tuo kirjoitusvirhe.
Se on Pravda eikä mikään Pradva, ja mikäli minä olen Hajupojan kirjoituksia ymmärtänyt, hän on tarkoittanut totuutta, eikä mitään kommunistista lehteä.
Voi rakkaus, kun sinä nainen jaksat jankuttaa.
Paikallaan on joskus ontaa ohjeita ja opastusta itsekullekin - minullekin.
Kaiken pitäisi tapahtua rakkauden hengessä, sanoohan käskykin; "jota hän rakastaa, sitä hän kurittaa." Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Toivon vain , ettei tämä menisi taas pilkun nussimiseksi.
Toivon, että jatkaisimme jo asiassa asiallista keskustelua ja huumoriakin vähitellen höysteeksi laittaen keskustelun ohjeiden "reseptiä" ohjenuorana käyttäen.
Kun katselen illan elokuvaa en voi välttyä ajatukselta, että näemme maailman aivan liian mustavalkoisena.
Politiikassa en ole ottanut enkä ota kantaa edes enempää punaisten kuin valkoistenkaan puolesta.
Asiat pitäisi homo sapiensien kyetä ratkaisemaan aina ilman väkivaltaa ja sodassa totuus = pravda on aina ensimmäinen uhri. Suurempaa hulluutta en tiedä kuin sota, käytäköön sitä vaikka terrorismia, saatanaa tai Saddamia vastaan.
Koko viestiketjun kirjoittaja yksi ja sama eri nikkien takana oleva henkilö
Jos minua jälleen epäillään niin pitävä alibi on.
Eiköhän kuitenkin tärkeintä ole asia, josta keskustella ja miellyttävä keskustelu, josta mukava lueskella.
omaan talteen Sofia-nimellä ja hiukan sivupersoonani kirjoituksia ja niistä pidän kiinni.
Juuri keskustelin keskustelusta. Tästä puhumme tavan takaa. Keskustelussa ymmärrän tarkoituksena olevan usein pohdiskelun joastain asiasta tai kysymyksestä johob saatetaan hakea keskustelemalla uusia näkökantoja asiaan.
Keskustelu on turhaa silloin kun joku on valmiiksi lyönyt oman näkökantansa lukkoon ennalta vaikka sivupersooniensa kanssa ja pitää härkäpäisesti niistä kiinni.
Eräät taas kokevat sen seurusteluna, jolloin vain moikkaillaan ja puhutaan hyvää päivää kirvesvartta, joka on sinulle ja eräille toisille hyvin tavanomaista.
Koen hyvän keskustelun sellaisena, jossa saan uutta kokemusperäistä ja muuta tietoa ja uusia näkökantoja asiasta jonkun toisen tuomaan esille.
Sen katson avartavan ennenmuuta omaa ajattelumaailmaani.
Käyn keskustelua näistä ja muista asioista paljon muilla foorumeilla. Usein tuntuu olevan kuten tällä palstallakin, että joku vain arvostelee henkilöä tai nikkiä ajattelematta asiaa lainkaan.
Ällistyn tämän tästä useita keskustelijoita heidän tyylinsä muutoksesta kun tulen tuntewmattomalla nikillä mukaan.
Neuvoja tuntuu satelevan. Juuri räjähdin lopulta kun joku toi toistuvasti esiin, että aloita keskustelu siitä tai tästä asiasta. Se tuntuu kiinnostavan valtavasti jollain toisella palstalla. En koe keskustelua tällaisena. Kun avaan keskustelun niin asia on minulle itselle jollain tavoin kiehtova ja haluan kuulla siitä muidenkin mielipiteitä - täysin vastakkaisiakin
kovin mielelläni. Jos ja kun joudun muuttamaan mieltäni jossain asiassa niin koen sen positiivisena, en milloinkaan tappiona - ainakaan arvovaltatappiona vaan mieluummin keskustelun parhaana siunauksena.
Monesti olen käyttänyt vertauksena matkailijaa, joka hakee reittiä tiettyyn kohteeseen tai ajattelee lähtevänsä tutustumaan johonkin tuntemattomaan. On todella mahtava tunne kun saan joltain kuulla, että menepäs sitä tietä, poikkeapas tuolla tai täällä on majapaikka, jossa on hyvä palvelu. Hölmöhän olen ellen kuuntele ja pohdi eri vaihtoehtoja vaan teen härkäpäisesti aina niinkuin olen ennenkin tehnyt enkä kuuntele, mitä toinen haluaa kertoa.
Usein haluan toisen kertovan asiasta lisää ja lähemmin kyselemällä.
Purkaukseni johtui siitä, että koin itselleni tuputettavan sellaista, jonka jo tiedän ennalta olevan minulle sopimaton. Toinen vain jatkaa tuputustaan vaikka yritän sanoa, että tiedän sen ehken paremmin kuin tämä "tuputtaja, joka ei ajattele muuta kuin, "mene Espanjaan, kaikki ovat kiinnostuneet Espanjasta. Ruuneperikin sanoo, että espanjalaiset ovat ystävällisiä. Kreikka, Italia tai Portugal ovat p...stä."
Kertojaa ei hetkauta vähääkään mielipiteni,että olen jo käynyt siellä monta ketaa ja minua kiinnostaisi....
Jos olisin Sofian kanssa niin ilmeisesti en koskaan saisi mieliherkkujani kun hän antaa ymmärtää, että " minä ja sivupersoonani syömme vain luomuperunoita, höystettynä luomuvihanneksilla ja kauppaan mennessäni listalla olisi vain luomua...
Päälleni saisin laittaa vain luomupellavasta tai -villasta tehtyjä pukineita. Katsokin että kenkäsi ovat luomunahasta valmistettu.
aatamin puvussa ja vähän eevankin.
Tämä on Akapetuksen näytelmänäkin kiinnostava, mutta yleisestikin. Paratiisissa Aatami ja Eeva olivat aivan luonnonmukaisissa luojan luomissa asuissa, kuten kaikki eläimetkin ovat vielä tänä päivänäkin. Ei siinä koettu edes mitään ihmeellistä kuten eivät eläimet enempää luonnossa kuin meidän lemmikkeinämmekään.
Tapahtumiin paratiisissa yritin ottaa jo keväällä ja alkukesästä kantaa ja virittää keskustelua. Kun kaikki eivät sitä sulattaneet niin jätin sen vähän kesken.
Muistan varsinkin lillin kanssa käymämme hyvinkin syvällisen keskustelun ja harmittelen sen keskeytymistä minusta johtuvista syistä.
Toivon, että voin ottaa asian esille uudelleen ehken lähipäivinä, mutta viimeistään alkuvuodesta.
Ota Aatami omena, - otathan ?
Se on kysymys, joka on otettava esille kun aletaan käydä oikeutta syntiinlankeemuksesta ja aletaan kysellä, kuka on syyllinen ja kuka syyllisempi kuin joku toinen.
Mistä saisimme jäävittömän tuomarin ja lautamiehet ?
"Leikitäänkö", että olemme kaikki tutkimusta suorittavia komissaarioita.
Osa ottaa tutkimusaineistonsa raamatusta, jotkut tutkivat kuin piru raamattua.
Toiset perustavat tutkimuksensa omakohtaisiin kokemuksiin "aatameista" ja "eevoista".
Minä käytän tutkimustyön julkistamisessa teoriaa, jonka teimme edesmenneen veljeni kanssa kun olimme noin 10-12 vuotiaita.
Tätä kirjoittaessani tunnen taas voimakkaasti kuinka suuren menetyksen koin veljeni kuolemassa, niitä yhteisiä lapsuuden kokemuksia en voi jakaa kenenkään kanssa.
Nyt minulla ei ole aikaa kirjoittaa, jos joku toinen innostuu mukaan, kirjoitan tutkimukseni päivän mittaan ja julkistan sen illalla.
Minullakin pitäisi olla jossakin kirjassa taideteos "Oikeudenkäynti paratiisissa" ja taiteilija on saanut siihen mielestäni hyvin kiintoisan kuvauksen.
Tutkimus aiheesta on kiinnostanut taiteilijoita, historioitsijoita, teologeja ja oikeusoppineitakin.
Sopinee toistenkin tulla hämmentämään vanhinta rikosoikeudenkäyntiä, tuomitsemaan ja langettamaan rangaistuksia.
Kuka oli siis paratiisin suurin konna ?
minulla ei ole ollut aikaa kirjoittaa, mutta ehkä tässä rungossa on riittävästi aineksia, että herättää keskustelua.
Löysimme kirjastosta kirjan, joka käsitteli Darwinin evoluutioteoriaa,
ja piirsimme kuvasarjan ihmisen kehityksestä limaklöntistä ihmiseksi.
Meidän mielestämme syntiinlankeemusta ei ollut koskaan ollutkaan, ihminen ei ollut koskaan asunut paratiisissa, syyllisiä syntiinlankeemukseen olivat profeetat, jotka kirjoittivat raamatun niille, jotka eivät ”omin voimin” jaksaneet kestää vastoinkäymisiä ja sairauksia.
"Koen hyvän keskustelun sellaisena, jossa saan uutta kokemusperäistä ja muuta tietoa ja uusia näkökantoja asiasta jonkun toisen tuomaan esille.
Sen katson avartavan ennenmuuta omaa ajattelumaailmaani.
Käyn keskustelua näistä ja muista asioista paljon muilla foorumeilla."
!!!!!!!
Herra Sebaotista se kertoo, sotajouukojen jumalasta. Tuskin moneenkaan kirjaan on mahdutettu niin paljon kataluutta, väkivaltaa, taisteluja ja hirvittävyyksiä.
Raamatta alkaa 5:llä Mooseksen kirjalla, joihin Mooses ei ole kirjoittanut riviäkään !
Kuudes meni jo yli kirkkoisien ymmärryksen ja niin "Musta raamattu" poistettiin.
Uudesta testamentista kaipaan mm. Tuomaksen evankeliumia.
Keskustelussa on tietysti hienoa kun antaa ja saa.
Olihan ennen sanonta, joka tukee tätä käsitystä.
Tyhjää kykenee jauhamaan vaikkei päässä olisi mitää edes kolinaa.
Ainakaan tämä nikki ei ole ollut koskaan keskustelujen rakentajana - tuskin missään muuallakaan paitsi kuin tämä osoittaa; olet todella
tyhjää täynnä - valitettavasti.
Uusi vuosi - uudet kujeet.
Näämme nostradamuksen ennusteen toteutuvan - vai ?
Olikohan mitään syntiin lankeemusta olemassakaan.
Lapsille kerrotaan miten paha susi söi mummon ja Punahilkan, kun ei toteltu äidin neuvoja. Sitten he kuitenkin pelastuivat metsästäjän ansiosta.
Saman tapainen opettavainen satu on aikuisille, Eevasta ja Aatamista.
Grimmin saduissa olisi paljon mielenkiintoisempaa pohdittavaa kuin raamatun sadut.
Aikanaan yritin keskustelua tuosta paratiisin tapahtumasta ja oikeudenkäynnistä virittäen sitä nyt uudelleen.
- Odysseuksena toin Homeroksen Iliasta ja Odysseijaa hieman esille, taruiksi leimattiin.
Odysseus oli Troijan sodassa samoihin aikoihin kun ilmeisesti Aabraham Mamren tammistossa tai Joosef Egyptissä, viimeistään silloin kun Israel muutti Luvattuun maahan.
Monissa kulttuureissa on paljon yhtäläisyyksiä.
Budhaan kannattaa tutustua ja hän sentään eli vuosisatoja ennen Jeesusta.
Ettei vain kopsattu budhalaisilta tuo tarina muunnellen se omia tarkoitusperiä vastaavaksi.
Vertaa kertomus Budhan ja Jeesuksen syntymätarinoista -
saatat hämmästyä.
ieva kun olet yhdellä nappirivillä rakennettu,mutta jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla ottaa,vai mitä?
Väärään kattiilaan usein pienen lusikkani työnnän..
Eevan tyttäristä kirjoitti joku kait romaaninkin.
Täällä jotkut "nutturapäät kokevat asiakseen loukkamastua kun hieman epäilen jotain ja joittenkin viattoman tuntuisia motiiveja.
Miksikähän raamattu ei sanallakaan kerro Eeva II eikä juuri muustakaan, vaikka Aatamilla oli useita poikia, joittenkin mielestä eivät kaikki Eeva I jälkeläisiä.
En liene ainoa, joka asiaa ihmettelen - saanen kai sentään ihmetellä ?
Raamattukin sanoo, että "jumalan pojat" rakastuivat maan tyttäriin ja ilmeisesti saivat paljon jälkeläisiä.
Jaakopilla mainitaan olleen 12 poikaa, jotka Leean ja Raakelin tai heidän orjattariensa kanssa - kuka tietää.
Eikö ole kummallista, että sanallakaan ei puhuta Aatamin ja Eevan tyttäristä, eikö ole ihmeellistä, että Jaakop sai tusinan poikia vaan ei ainuttakaan tytärtä.
Olisi kiva huomata, että palstalla joku muukin ihmettelee jotain muutakin kuin jonkun nikin alkuperää ja niitten lukumäärää ?
lahjakkuus ei yleensä ilmene fyysisen voiman käytössä, eikä uhkailemisessa.
Niinpä miehet ovat voineet kirjata naisten saavutukset omikseen ja keinona on ollut julistaa yleisesti, ettei naisilla ole aivoja. Vasta kun on ollut pakko antaa periksi ja myöntää naisillakin olevan aivot, miehet ovat vastentahtoisesti myöntäneet sen, mutta ovat vielä julistaneet niiden olevan pienemmät kuin miesten aivot.
Totuushan on se, että naisilla on eri lahjakkuuden alueet korostuneempina ja miehillä omansa. Senkin on luonto asettanut; naisilla on elossapitämisen välineet(maitoa), ja paljon heissä luonnostaan olevaa elinvoimaiseksi tekemiseen, kasvattamiseen ja elossapitämiseen tarvittavia valmiuksia.
Miehillä on omat alueensa ja tehtävänsä. Olen todennut olevan olemassa miehiä, jotka puolustavat naisen oikeutta omaan tilaan ja he tulevatkin hyvin toimeen naisten kanssa.
Olen hämmästynyt joidenkin naisten "olemassaolemattomuutta". Heidän koulutuksestaan huolimatta tuntuu kuin heillä ei olisi ollut tilaa kasvaa itsenään olemassa oleviksi. He näyttävät olevan kokoelma ulkoa opittuja tietoja ja vallantavoitteluun tarvittavat kyynärpäät ja vallanpitoa varten opittuja manipulointi- ja alistamisen keinoja.
Mutta kun ollaan niin eri puolilta Suomea ja erilaisia arvoja vaalivista perheistä, kertokoon tämän palstan miehet miehille luonnollisista lahjakkuuden alueistaan ja luonnon heille tarkoittamista tehtävistä, miehet ja naiset kertokoot itse omista näkökannoistaan ja elämäntehtäviensä arvojärjestyksistä.
Olen usein ollut napit vastakkain hajupojan kanssa, mutta en siksi, että mielestäni naisilla olisi syytä kilpailla miesten kanssa. Niin ei pidä olla. Molemmilla sukupuolilla on omat alueensa ja miesten ja naisten pitäisi täydentää toisiaan.
Joskus häivähtää mielikuva siitä kuin jotkut miehet live-elämässä ja hajupoikakin(?)olisivat niin vanhanaikaisia, että "ryöstäisivät" naisilta omintakeisia, tuoreita ajatuksia, joita sitten muualla esittäisivät ominaan ja joilla pönkittäisivät omaa egoaan.
Tämä sairas maailmantilanne on kaikkialla nostanut ihmisistä esiin nurjan puolensa.
Tapani valitti kirjoituseteni hajuttomuuden ja pituuden olevan suoraan verrannollinen.
Tuskin kirjoittamassasi oli mitään, josta keskusteluissa on ollut kysymys.
Päättömiin kanoihin joskus vertaan, mutta ei pidä yleistää, se kuten sinulle sanomani on liittynyt tilanteeseen, jossa kerrottu.
Naisen ja miehen vertaaminen muutenkin ontuu. Tilastonikkarin leiman saaneena tiedän vallan hyvin, että jo koulussa tyttöjen koulumenestys on huomattavasti poikia parempi.
Tekniikassa ja matematiikassakaan eivät pojat ole suinkaan ylivertaisia.
Korkekouluopinnoissa jotkut huolestuvat miesten vähäisyydestä ja asettaisivat "mieskiintiöitä".
En tämän pidemmältä jatka. Tapanin huomautus oli pakallaan ja yritän tiivistää jatkossa sanomaani ja hankkia kirjoituksiini jostain lisää mausteita ja tuoksuja.
on sopivaa näin Raamatun Aatami ja Eeva- saarnojen kestettyä jo parituhatta vuotta, väläyttää hiukan naisasian kehityshistoriaa, ja sitä millaisia nykyiset Eevat yleensä ovat ja
millaisia vanhat Aatamit.
Tämä naisnäkökulmani jatkeeksi sille, mitä kirjoitin viikunanlehdestä erinomaisena vertauskuvana luomiskertomuksessa.
Joten puhu tästälähin vain päättömästä Hajupojasta, jonka ainoa pää on peräpää ja Akilleen kantapää ja joka kirjoittaa päättömiä.
En milloinkaan ole kieltänyt sinua käyytämästä päätäsi muuhunkin kuin tyhjään saivarteluun.
Jos minä puhun päättömiä onko sinun pakko alkaa apinoida päättömiä kirjoituksiani kirjaviisauksineen.
Kirjoita vain mieluummin omasta päästäsi ja omassa päässäsi syntyneitä ajatuksia.
Jäin odottamaan, mitä uutta kerrot naisasiain kehityshistoriasta. Taidan olla palstalla aika yksinäinen todellinen naisasiain puolestapuhuja.
Päättömät kanat päättömine puheineen tekevät tällekin asialle karhunpalvelukset kun jotkut alkavat uskoa, että kaikki naiset ovat päättömiä kanoja, joka ei pidä paikkaansa.
Kanat, joilla on oma pää nokkivat sillä jyviä ja usein etsivät myös tiedon jyviä.
Täällä olen havaitsevinani laajalle levinneen kannibalismin ja se on tarttunut muutamiin kukkoihinkin -
siksi tässä tarhassa ei kukkoja näy !
"Jos minä puhun päättömiä onko sinun pakko alkaa apinoida päättömiä kirjoituksiani kirjaviisauksineen."
En koskaan ole apinoinut sinun kirjoituksiasi. Ei tarvitse.
Silloin tällöin täällä tapaa varsin kanamaisenkin kukon.
Eihän päättömän tarvitsekaan ajatella kun ei ole aivoja millä ajatella. Apinoilta voimme ainakin oppia jotakin, mutta naiselta joka ei ole ajatellutkaan ajatella oppia edes apinoimaan on kenties tyhmempi kuin tuo päätön kana - se sentään osaa lentää !
Viittaat usein minun kirjaviisauksiini. Voisitko kertoa, mistä kirjoista olet lukenut nämä minulle omistamasi kirjaviisaudet, että voisin kenties, ostaa, alinata ja tietenkin lukea, että minusta vähitellen tulisi se oikea -
kirjaviisas !
aiheita olet lainaillut useimmin aloituksiasi laatiessa, jotta erehdyttäisiin pitämään sinua rehellisenä.
En ole niitä sen kummemmin pannut mieleeni, eivätkä ne minua loukkaa.
Jo August Strindberg oli tehnyt erään kiinnostavan huomion: Ihminen paetessaan jotain, pakenee tekeytymällä juuri päinvastaiseksi kuin mitä on. Tai menee piiloon "ikäänkuin kauimmaiseen nurkkaan", josta häntä muka ei löydettäisi.
Näytteletkö tuotteliasta? Pitääkö Stindbergin huomio sinun kohdallasi paikkansa, ts. olisit nolla?
Tyhjällä tyhjäntäyttämistä ja itse sitä kehumalla peität taipumuksiasi, ja jotkut taipumuksesi tosiaan ovat juuri päinvastaisia kuin mitä näyttelet olevasi.
Paljo tyhjänkirjoittelusi on pakopaikkasi.
Kun kyselit kirjaviisautta viisastuaksesi, pitäisi aluksi tietää lähtökohtasi. Ihmettelen, aloitatko nollasta, vai siitä, että sinut pitäisi ensin etsiä ja saada tulemaan päivänvaloon piilopaikastasi, jolloin vasta tullaan nollapaikkaan.
Keskustelussa olet liukkaalla jäällä ja pyöräsi sutii tyhjää.
Pääsi on tyhjää täynnä - lopertan tämän tyhjän jauhannan tähän koska et mitään asiallista ole kertaakan tuonut esille.
että toisten päät ovat tyhjiä, ainoastaan sinun pääsi on täynnä - niin mitä?
pidän ainakin lomaa kun 70 kirjoittelee joka toisella kerralla jo muutenkin. Nyt jätän areenan hänelle kokonaan!
"Autuaita ovat puupäät, he pysyvät pinnalla."
Puu pitää jalostaa paperiksi ja pieneen puupalaan
reikä joka täytetään grafiitilla. Sen jälkeen toinen pää teroitetaan.
Sitten ei tarvitakaan käsi, joka aivoissa syntyvien käskyjen mukaan alkaa liikehtiä ja kas kummaa paperille alkaa syntyä jälkeä, jota itse, mahdollisesti toisetkin ymmärtävät vielä vuosisatojaenkin päästä, mutta siinä onkin se mutta:
Miten päässäsi saisi jotain jumiutunutta liikkumaan kuin ne solut, joilla vaihdat näpytellessäsi nikkiä kuin mustalainen hevosta.
Tunnusmerkkinä siitä on jatkuva varsinkin nikeistä yhtä moittiminen kuten;
mreekoo,ruunepärj,sofiia, lieena, annu ja lukemattomat muut.
Asiaa ei sitten kykenekään kirjoittamaan lainkaan - nikkiä täynnä on pää eikä edes yhtään tikkiä pelissäkään.
Voisin vaikka jäädä, jos sinä poistut.
Palsta sammuu kun lähden, kun sinä lähdet ja minä lähden niin ei tarvita edes valojen sammuttajaa.
Sinun kanssasi keskustelu ei ole minusta edes ollut keskustelua - olet todella typerä !
Mitähän tuo 70 tarkoittanee - tuskin mitään.
Se ei paljon älliä vaadi huomata akkamaisen miehen tai kanamaisen kukon.
Se on aivan sama kuin toraa ja riitaa haastaa.
Olen monasti huomannut, että mitä älyttömämpi sitä useammin löytyy riitapukarina ja riidan saa aikaan vaikka menneen talven lumista ja menneen vuoden tapahtumista.
Odotan sinulta jotain neuvoa miten nämä naljailut saataisiin loppumaan tai ainakin tuntuvasti vähenemään.
Mistä tunnet kanamaisen kukon ja mitä neuvoisit asiassa tekemään.
Kun olemme keskustelupalstalla niin asiat kaiketi miesten kesken keskustellen ratkotaan - ei herjaa heittäen.
Katselin tuossa Tizianin minusta mahtavan taideteoksen jäljennöstä ja kertomust siitä miten hänen teoksensa "Syntiinlankeemus" syntyi.
Tuskin olen nähnyt taideteosta, joka on niin täynnä "lihaa ja verta" kuin tämä, jonka taiteilija loi ollessaan jo 77 vuotias ja hän jatkoi luomistyötään miltei viimeiseen hetkeen saakka vuden 1576 syksyyn jolloin oli jo 99 vuotias - hän ei kuollut vanhuuden heikkouteen vaan - ruttoon !
Kerron tämän episodin kun olemme keskusteluissa kovin sivuraiteilla. Tämä tuli esiin kun etsin taideteosta, joka esittää oikeudenkäyntiä paratiisissa syntiinlankeemuksen jälkeen ja josta mielipiteitännekin kysin.