Kun Kristuksen armotyö saa tulla uskon kautta todellisuudeksi rauhattoman ihmisen kohdalla, yhteys syntyy Kristuksen armon rikkauden välityksellä Jumalan kanssa. Pelkääväinen ihminen saa tuntea todeksi, mitä merkitsee Jumalan armo ihmiselämässä: hänet siirretään pimeydestä valkeuteen, maailmasta Kristukseen, syyllisyydestä syyttömyyteen. Hänet on Jumala siirtänyt Kristukseen, armon kasvuympäristöön.
”JUMALAN ARMO ON ILMESTYNYT PELASTUKSEKSI KAIKILLE IHMISILLE.”
Jumalan armo todella riittäisi kaikille ihmisille maailmassa, jos se vain kelpaisi vastaanotettavaksi Jumalan antamilla ehdoilla, eli jos ihmiset todella tuntisivat tarvitsevansa armoa. Armahdusta etsivä ihminen on Jumalalle mieluinen. Jumala tulee tällaista ihmistä vastaan, tai paremminkin Jumalan armo on jo vaikuttamassa etsimistä ja sisäistä kaipuuta. Valinnat ovat kuitenkin aina ihmisen vapaan tahdon vallassa, mutta silti me teemme vääriä valintoja tämän asian myötä. Valitsemme usein sen väärän vaihtoehdon.
Ei myöskään ole niin suurta syntiä, ettei Jeesuksen veri voisi sitä puhdistaa. Eikö olekin mahtavaa armoa, että Jeesuksen veren kautta saamme syntimme anteeksi, jos niitä katuen pyydämme anteeksi ja hylkäämme ne sen jälkeen. Jumalan armo astuu voimaan uskon kautta johtaen uudestisyntymiseen ihmisen elämässä.
”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.”
(Snl. 28: 13)
Kaikki armo on Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen armonsa rikkaudesta uudestisyntynyt ihminen pääsee osalliseksi. Jumalan tinkimätön vanhurskauden vaatimus on täydellisesti täytetty Kristuksessa. Jeesuksen veri on lunastushinta syntisestä ihmisestä. Jumala näkee vajavaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa. Kasvumme alku ja päätös voi tapahtua vain Kristuksessa.
Näyttää siltä, että on vain pieni joukko niitä uskovaisia, jotka sydämensä tuskassa huutavat Pyhän Jumalan puoleen: ”Herätä vielä taistelijoita rukousrintamaan syntiä ja saastaisuutta vastaan! Tämä kansa hukkuu synteihinsä, väärän armojulistuksen saattelemana!”
Ero maailman ihmisten ja nimikristittyjen välillä on olematon. Tässä tilanteessa esitetään mitä moninaisimpia vaatimuksia – on saatava seurakuntaan sitä ja tätä ”mukavaa”, kun sitä on jo isompienkin paikkakuntien seurakunnissa. Kompromissit luterilaisen opin kanssa ovat jo hyvin luonnollisia, koska julistukset eivät paljolti enää poikkea toisistaan. Luterilaista kirkkoa jo pidetään monin paikoin tasavertaisena kristillisenä järjestönä vapaiden suuntien kanssa.
Luterilainen organisaatio on maallinen järjestö, jolla ei ole mitään raamatullisen seurakunnan piirteitä. Organisaationa luterilainen kirkko on yhtä kuollut järjestö, kuin katolilainen kirkko. Sen perusta on lapsikasteen armo ja armovälineinä sakramentit. Raamattu ilmoittaa hyvin selvästi, että muuta perustusta ei kukaan voi panna kuin mikä pantu on ja se on JEESUS KRISTUS.
Yksittäisten uskovaisten yhteys, kuuluivatpa he mihin tahansa, on sitä vastoin hyvin arvokasta ja tavoiteltavaa. He voivat keskinäisen rakkauden kanssa osoittaa maailmalle, että Kristuksen rakkaus Hengessä yhdistää heitä näkymättömin sitein. He kuuluvat samaan näkymättömään Kristus-ruumiiseen, joka pian kohotetaan tuuliin ja pilviin Jeesusta vastaan.
Jeesus on tie ja tärkeintä on olla kulkemassa eteenpäin tällä tiellä, mihin saakka kukin on ehtinyt. Pysähtyminen ja perääntyminen on kuoleman merkki.
Jeesuksen Kristuksen nimessä Sami Mattila, Hanko.
”JUMALAN ARMO ON ILMESTYNYT PELASTUKSEKSI KAIKILLE IHMISILLE.”
Jumalan armo todella riittäisi kaikille ihmisille maailmassa, jos se vain kelpaisi vastaanotettavaksi Jumalan antamilla ehdoilla, eli jos ihmiset todella tuntisivat tarvitsevansa armoa. Armahdusta etsivä ihminen on Jumalalle mieluinen. Jumala tulee tällaista ihmistä vastaan, tai paremminkin Jumalan armo on jo vaikuttamassa etsimistä ja sisäistä kaipuuta. Valinnat ovat kuitenkin aina ihmisen vapaan tahdon vallassa, mutta silti me teemme vääriä valintoja tämän asian myötä. Valitsemme usein sen väärän vaihtoehdon.
Ei myöskään ole niin suurta syntiä, ettei Jeesuksen veri voisi sitä puhdistaa. Eikö olekin mahtavaa armoa, että Jeesuksen veren kautta saamme syntimme anteeksi, jos niitä katuen pyydämme anteeksi ja hylkäämme ne sen jälkeen. Jumalan armo astuu voimaan uskon kautta johtaen uudestisyntymiseen ihmisen elämässä.
”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.”
(Snl. 28: 13)
Kaikki armo on Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen armonsa rikkaudesta uudestisyntynyt ihminen pääsee osalliseksi. Jumalan tinkimätön vanhurskauden vaatimus on täydellisesti täytetty Kristuksessa. Jeesuksen veri on lunastushinta syntisestä ihmisestä. Jumala näkee vajavaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa. Kasvumme alku ja päätös voi tapahtua vain Kristuksessa.
Näyttää siltä, että on vain pieni joukko niitä uskovaisia, jotka sydämensä tuskassa huutavat Pyhän Jumalan puoleen: ”Herätä vielä taistelijoita rukousrintamaan syntiä ja saastaisuutta vastaan! Tämä kansa hukkuu synteihinsä, väärän armojulistuksen saattelemana!”
Ero maailman ihmisten ja nimikristittyjen välillä on olematon. Tässä tilanteessa esitetään mitä moninaisimpia vaatimuksia – on saatava seurakuntaan sitä ja tätä ”mukavaa”, kun sitä on jo isompienkin paikkakuntien seurakunnissa. Kompromissit luterilaisen opin kanssa ovat jo hyvin luonnollisia, koska julistukset eivät paljolti enää poikkea toisistaan. Luterilaista kirkkoa jo pidetään monin paikoin tasavertaisena kristillisenä järjestönä vapaiden suuntien kanssa.
Luterilainen organisaatio on maallinen järjestö, jolla ei ole mitään raamatullisen seurakunnan piirteitä. Organisaationa luterilainen kirkko on yhtä kuollut järjestö, kuin katolilainen kirkko. Sen perusta on lapsikasteen armo ja armovälineinä sakramentit. Raamattu ilmoittaa hyvin selvästi, että muuta perustusta ei kukaan voi panna kuin mikä pantu on ja se on JEESUS KRISTUS.
Yksittäisten uskovaisten yhteys, kuuluivatpa he mihin tahansa, on sitä vastoin hyvin arvokasta ja tavoiteltavaa. He voivat keskinäisen rakkauden kanssa osoittaa maailmalle, että Kristuksen rakkaus Hengessä yhdistää heitä näkymättömin sitein. He kuuluvat samaan näkymättömään Kristus-ruumiiseen, joka pian kohotetaan tuuliin ja pilviin Jeesusta vastaan.
Jeesus on tie ja tärkeintä on olla kulkemassa eteenpäin tällä tiellä, mihin saakka kukin on ehtinyt. Pysähtyminen ja perääntyminen on kuoleman merkki.
Jeesuksen Kristuksen nimessä Sami Mattila, Hanko.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sami, tämä alue on satanismikeskustelua varten.
Mene kertomaan kuolleista juutalaisista joillekin joita tuollaiset aiheet kiinnostavat.
Mitä on armo?
Ansioton Rakkaus Minunkin Osakseni.