Elikkä, laittakaas tänne oma mielipiteenne siitä, mikä oli surullisen kohtaus kuninkaan paluussa?
Mun mielestä niitä oli tosi monia, mutta tässä pari:
1. Pippinin laulun aikana kuvat Faramirin joukoista, kun ne laukkasivat kohti vallattua kaupunkiaan.
2. Kun Eowyn itki Theodenin kuolemaa
Mun mielestä niitä oli tosi monia, mutta tässä pari:
1. Pippinin laulun aikana kuvat Faramirin joukoista, kun ne laukkasivat kohti vallattua kaupunkiaan.
2. Kun Eowyn itki Theodenin kuolemaa
Vastaukset 10
Vanhimmat
...kun hobitit erosivat elokuvan lopussa. Se oli tosi surullista.
Minusta se koko viim. 30-45 min. oli niin surullista että itkin melkein koko ajna. mutta jos yks tietty kohtaus pitäs sanoa niin kyllä se pippinin laulu ja sitten se kun Arwen näki sielunsa silmin oman tulevaisuutensa. sen katse oli niin surullinen.. . . .
Fakta: Pippin EI laulanut Denethorille. Fakta2: Theoden ei enää kuolemansa hetkellä nähnyt Eowyn tytärtään (he makasivat vieretysten Pelennoirin Kentällä, Theoden kuolleena ja Eowyn kuollettavasti haavoittuneena.) Näin tapahtuu kirjassa, mutta piti kai nekin kohtaukset muuttaa..murrr! Kirjassa on paljon enemmän ns. haikeita kohtia.
Eowyn ollut Theodenin tytär, vaan siskon tyttö. ???????????????????????????????????
Mielestäni se loppu oli haikea... Musiikki ainakin teki minuun vaikutuksen, ja itkin koko elokuvan lopun.
Pippinin laulu..sitä on ceedeeltäkin kauhea kuunnella kun kyyneleet kohoavat silmiin..ja toiseksi se loppu se on kamalaa kun Sam hyvästelee Frodo..nyyhkytys..
Seku Merri ja Pippin eroo siin aika alussa, ja sitte se ihan loppu
Ensinnäkin se kun Pippin lauloi, se oli ihan noloa kun aloin jo siinä nyyhkimään ja siitä seuraavan kerran siinä kun Frodo hylkäs Samin. Aaaaargh!!! OLISIN VOINU KURISTAA SEN PERKELEEN KLONKUN!!! Sitten siitä kun Sam luuli että Frodo kuoli, kun luulin itsekin että se kuoli, kun en malttanu lukea kolmososaa ennenku näin sen leffan... Loppukohtausessa siitä asti kun Frodo ja Sam pääsivät vihdoin sinne Mordoriin niin itkin ihan koko ajan. Especially siinä kun Aragorn sanoi "te ystäväni ette kumarra ketään" ja se ja kaikki muut kumarsi niille hobiteille. Sam meni naimisiin Ruusan kanssa, Frodo lähti... Oli kauhean haikea loppu. HAUSKAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE.
Mun mielestä surullinen kohta oli se, kun Pippin lauloi.
Ja siitä lopusta. Monet ovat olleet sitä mieltä, että se oli surullinen? Mun on vain pakko sanoa siitä mun mielipide. Mun mielestä se loppu oli ns. siirappi-loppu. Esim. kun Aragorn sanoi "te ystäväni ette kumarra ketään", mua ärsytti niin paljon se. Se oli jotenkin niin..niin imelää. Ja HOLLYWOODmaista. Ja kun Frodo ja Sam erosi, odotin koko että he suutelevat. Siltä se vaikutti.
Miksi Kuniinkaan paluun loppu oli menty pilaamaan silleen? Pidin kaikista elokuvista, Kuninkaan paluustakin, mutta loppu pilattiin.
Ainut kohta missä mä itkin oli se, kun rohirrim valmistautuu hyökkäämään Minas Tirithin edustalla olevia vihollisia vastaan. Se, kun ne seisoo kaaressa siel kukkulalla ja Theoden laukkaa niiden ohi, kalisuttaa miekkoja ja huutaa "KUOLEMA". Se fiilis oli siinä niin mahtava, se oli tehty niin upeesti ja kokettavasti ja se musiikki siinä... Mä en osaa sanoin kuvailla millasta "kunnioitusta" ne kaikki taisteluun syöksymiset mussa herättää.. Ne on jotenkin karulla tapaa niin älyttömän kauniita. Sama siinä Kaksi Tornia ku ne ratastaa ulos sieltä Ämyrinlinnasta sitä ramppia pitkin ja sit se aivan mielettömän kaunis musiikki siinä kohtaa ku Gandalf ja rohirrim laukkaa alas sitä mäkeä. Ykkösessä itkin siinä kohtaa ku Boromir kuoli,tai vedet tuli silmiin.
En tiedä.. En yleensä itke sellasissa kohtaa mitkä on tehty surullisiks ja Kuninkaan Paluussa varmaa vaikutti sekin ku tiesin mitä tuleman pitää. Kyllä mulla voi silmät kostua, mut silloin oikesti alkaa itketää ku näkee, kuulee ja tuntee jotain henkeäsalpavaa!