ah!

ei sitä kyllä voita mikään.... meinaan oman Rakkaan kainalossa oloa.
minäki sain viettää siellä perjantai-illan... me nähään Rakkaani kanssa kyllä joka viikonloppu, ainaki melkee, mut silti se ikävä on kauhea. tuska repii melkee sydämen rikki, mut kyllä sen kestää kun tietää et toisellaki on ikävä ja et kumpiki rakastaa toisiansa.
tsemppiä vain sullekki! =)

Etpä ole ainoa. Mä sain kans viettää vihdoin koko viikonlopun oman rakkaani kainalossa. Tosin näimme viimeksi viikko sitten (harvinaisen vähän aikaa), mutta nyt on taas edessä kuukauden odotus-helvetti. Masentaa jo valmiiksi.

Välimatkaa ei ole "kuin" 50km, mutta tällä opiskelijan budjetilla ei hirveen usein sijoiteta satasta bussissa istumisiin vaikka se tie oman kullan syliin viekin. Tiedän juuri tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu. Ei ole mitään ihanampaa kuin nähdä oma rakkaansa pitkän ajan kuluttua.

välimatka... tuttua. välissä on 82 liian pitkää kilometriä. Nähdä voidaan ehkä kerran kuukaudessa ja silloinkin yhdessä vietetty aika on jotain viisi tuntia (kun ei oikein porukat salli yöksi jäädä). Mutta jos on tarkoitettu että rakkaus kestää niin se sitten kestää vaikka yhdessä viettetty aika olisikin lyhyt. Masentaa vaan välillä niin pirusti kun on niin yksinäinen olo... mutta tosi asia on se että kun on erossa on vain ihanempaa aina nähdä pitkän odotuksen jälkeen!!! =)